{"id":197,"date":"2012-02-24T15:21:46","date_gmt":"2012-02-24T13:21:46","guid":{"rendered":"http:\/\/tukkkpori.wordpress.com\/?p=197"},"modified":"2020-04-23T15:02:49","modified_gmt":"2020-04-23T12:02:49","slug":"kuntien-uudistukset-naennaista-liikelaitostamista-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/kuntien-uudistukset-naennaista-liikelaitostamista-2\/","title":{"rendered":"Kuntien uudistukset &#8211; n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 liikelaitostamista?"},"content":{"rendered":"<p><strong>Kuntakent\u00e4ll\u00e4 rytisee taas hallituksen uuden kuntareformin my\u00f6t\u00e4. Yksi uskoo liiketaloustieteen malleihin, toinen vannoo suuruuden ekonomian nimeen ja kolmas p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 katselemaan. Milt\u00e4 uudistukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta? Toimivatko esimerkiksi markkinataloudesta imitoidut mallit kuntakent\u00e4ll\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Yliopisto-opettaja <strong>P\u00e4ivikki Kuoppakangas<\/strong> ja projektitutkija <strong>Katja Aalto<\/strong> ovat tutkineet kuntien liiketoimintamalleja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4. Tutkimusten mukaan todelliset organisaatiomuutokset ovat saattaneet j\u00e4\u00e4d\u00e4 pinnalliseksi. Loppujen lopuksi byrokratian m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jopa lis\u00e4\u00e4ntynyt vaikka tavoitteena oli sen kevent\u00e4minen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon joustavoittaminen. Liiketaloustieteellisen tehokkuusajattelun vieminen kuntal\u00e4ht\u00f6iseen kulttuuriin on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pitk\u00e4 prosessi. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kunnissa vierastetaan tehokkuusajattelua, kun taas yksityisell\u00e4 puolella se on el\u00e4misen ehto.<\/p>\n<p><strong>Omistajaohjauksen rooli<\/strong><\/p>\n<p>Yksityist\u00e4minen tai alueellistaminen voi luoda paremmat edellytykset tehokkaalle toiminnalle, mutta se ei yksin riit\u00e4. Tarvitaan my\u00f6s selke\u00e4n omistajaohjauksen kautta annettuja tavoitteita ja niiden johtamista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n julkisella sektorilla. On toisaalta tiedostettava, ett\u00e4 yksityisen ja julkisen sektorin johtaminen ja liiketoiminta ovat omanlaisiaan. Liiketaloustieteellisen tutkimuksen keinoin voidaan avata monia solmukohtia, mutta usein apua tarvitaan l\u00e4hitieteist\u00e4, vaikkapa tuotantotaloudesta, jossa laajoja palvelutuotantoverkostoja hallitaan mm. modulaarisin rakentein. Projektitutkija <strong>Mervi V\u00e4h\u00e4talo<\/strong> tutkiikin modulaarisuuden soveltamismahdollisuuksia omistajaohjauksen tueksi hyvinvointialan palvelukokonaisuuksien koordinoinnissa.<\/p>\n<p>Omistajaohjauksen merkitys on n\u00e4kynyt my\u00f6s projektitutkija <strong>Jaana M\u00e4\u00e4tt\u00e4l\u00e4n<\/strong> ylikunnallista hyvinvointialan toimintaa koskevissa tutkimuksissa. Kuntasektorilla omistajaohjauksesta vastaavien toimijoiden (Suomen Kuntaliitto, ministeri\u00f6t, is\u00e4nt\u00e4kunnat, kunnalliset toimielimet) vaikutus n\u00e4kyy sek\u00e4 toiminnan ett\u00e4 sovellettavien menetelmien kehityksess\u00e4 ja kehittym\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4.<\/p>\n<p>Julkisen sektorin organisaatioihin kohdistuu toisenlaisia, vaativampia kriteerej\u00e4 niiden toiminnan avoimuudesta ja viranhaltijoiden tilivelvollisuudesta. Mik\u00e4 sitten on laskentatoimen rooli kunnissa niiden palvelutoiminnan tehokkuuden arvioinnin kannalta? Aallon ja M\u00e4\u00e4tt\u00e4l\u00e4n tutkimusten mukaan laskentalogiikka rakentuu kunnissa usein viel\u00e4 vanhan kameraalisen ajattelun varaan, seurataan m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen k\u00e4yt\u00f6n toteutumista. Tuotteistamisesta on puhuttu jo vuosia, mutta mukaan toiminnan suunnitteluun pit\u00e4isi saada viel\u00e4 talousalan osaaja, jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen toiminnan kannalta ja tiedett\u00e4isiin palvelujen kustannukset. Tutkijat eiv\u00e4t halua uskoa, ett\u00e4 julkinen toiminta on aina vain tehotonta.<\/p>\n<p>Kirjoittanut: P\u00e4ivikki Kuoppakangas, Katja Aalto, Mervi V\u00e4h\u00e4talo ja Jaana M\u00e4\u00e4tt\u00e4l\u00e4<br \/>\nKuva: Mikko Viitapohja<\/p>\n<figure id=\"attachment_199\" aria-describedby=\"caption-attachment-199\" style=\"width: 550px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/02\/aalto_kuoppakangas_maattala_vahatalo1.jpg\"><img decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-199 lazyload\" title=\"Aalto_Kuoppakangas_Maattala_Vahatalo\" data-src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/02\/aalto_kuoppakangas_maattala_vahatalo1.jpg\" alt=\"\" width=\"550\" height=\"370\" data-srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/02\/aalto_kuoppakangas_maattala_vahatalo1.jpg 1170w, https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/02\/aalto_kuoppakangas_maattala_vahatalo1-300x202.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/02\/aalto_kuoppakangas_maattala_vahatalo1-768x517.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2012\/02\/aalto_kuoppakangas_maattala_vahatalo1-1024x690.jpg 1024w\" data-sizes=\"(max-width: 550px) 100vw, 550px\" src=\"data:image\/svg+xml;base64,PHN2ZyB3aWR0aD0iMSIgaGVpZ2h0PSIxIiB4bWxucz0iaHR0cDovL3d3dy53My5vcmcvMjAwMC9zdmciPjwvc3ZnPg==\" style=\"--smush-placeholder-width: 550px; --smush-placeholder-aspect-ratio: 550\/370;\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-199\" class=\"wp-caption-text\">Tutkijat Mervi V\u00e4h\u00e4talo (kuvassa vasemmalla), Katja Aalto, P\u00e4ivikki Kuoppakangas ja Jaana M\u00e4\u00e4tt\u00e4l\u00e4 kyseenalaistavat, miten kuntakentt\u00e4 on uudistuksissaan onnistunut.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuntakent\u00e4ll\u00e4 rytisee taas hallituksen uuden kuntareformin my\u00f6t\u00e4. Yksi uskoo liiketaloustieteen malleihin, toinen vannoo suuruuden ekonomian nimeen ja kolmas p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 katselemaan. Milt\u00e4 uudistukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta? Toimivatko esimerkiksi markkinataloudesta imitoidut mallit kuntakent\u00e4ll\u00e4? Yliopisto-opettaja P\u00e4ivikki Kuoppakangas ja projektitutkija Katja Aalto ovat tutkineet kuntien liiketoimintamalleja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4. Tutkimusten mukaan todelliset organisaatiomuutokset ovat saattaneet j\u00e4\u00e4d\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,6,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-197","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-artikkeli","7":"category-hitti","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=197"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3021,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions\/3021"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}