![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2013\/05\/hytti3-198x300.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Kirjoittanut: Ulla Hytti<\/em><\/p>\n Ulla Hytti toimii yritt\u00e4jyyden ja liiketoimintaosaamisen professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa<\/em><\/p>\n Pidin esitelm\u00e4n Liikesivistysrahaston Porin aluerahaston vuosikokouksessa. Siin\u00e4 pohdin yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen tutkimuksen kriteerej\u00e4 ja sit\u00e4, mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 liiketaloustieteellinen tutkimus. Millaista tutkimusta kannattaa tehd\u00e4 ja rahoittaa?<\/strong><\/p>\n Sek\u00e4 tutkijoilla ett\u00e4 tutkimuksen rahoittajilla on aina runsaasti vaihtoehtoja. Miksi tehd\u00e4 tai rahoittaa keskinkertaista, per\u00e4ti huonoa tutkimusta, jos voidaan tehd\u00e4 ja rahoittaa hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta? T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tutkimuskent\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4n tutkimuksen kriteerien pohdinta ei ole kovinkaan pinnalla. Enemm\u00e4n keskusteluja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tutkimuksen julkaisemisesta ja julkaisemisen paineesta. Kuuluisa hokema \u201dpublish or perish\u201d eli suomeksi \u201djulkaise tai h\u00e4vi\u00e4 kartalta\u201d -periaate on rantautunut vahvasti my\u00f6s suomalaiseen yliopistokentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Sin\u00e4ns\u00e4 julkaisemisen merkityksen korostaminen suomalaisessa liiketaloustieteess\u00e4 on hyv\u00e4 asia. Mennein\u00e4 vuosina olemme kertoneet olevamme hyvi\u00e4, esimerkiksi tekev\u00e4mme laadukkaita v\u00e4it\u00f6skirjoja ja muita tutkimuksia, mutta valitettavasti kukaan ei ole niist\u00e4 tiennyt, koska tuloksia ei ole julkaistu kansainv\u00e4lisiss\u00e4 journaaleissa tai kirjoissa. Tutkimuksessa ei voi julistautua hyv\u00e4ksi, se j\u00e4tet\u00e4\u00e4n vertaisten arvioitavaksi. Siten on hyv\u00e4, ett\u00e4 haluamme kertoa tutkimustuloksistamme my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti. Riskin\u00e4 on kuitenkin ylily\u00f6nnin vaara: julkaisemisesta tulee itsetarkoitus. Er\u00e4s kollegani oli vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 Tanskassa jokin aika sitten ja h\u00e4n esitti v\u00e4ittelij\u00e4lle kysymyksen: \u201dMit\u00e4 on hyv\u00e4 tutkimus?\u201d V\u00e4ittelij\u00e4n vastaus oli oireellinen ajastamme ja t\u00e4st\u00e4 ylily\u00f6ntien mahdollisuudesta: \u201dHyv\u00e4 tutkimus on tutkimusta, jonka saa julkaistua alan huippulehdiss\u00e4\u201d. Kollegani ja my\u00f6s minun mielest\u00e4ni vastaus oli v\u00e4\u00e4r\u00e4, tai ainakin puutteellinen.<\/p>\n Tutkimuksen muoti-ilmi\u00f6it\u00e4<\/strong><\/p>\n Mit\u00e4 siis on hyv\u00e4 tutkimus ja miten siihen liittyy otsikkoni m\u00e4\u00e4re \u2013 \u201dyritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isyys\u201d? Muoti on tuttu ilmi\u00f6 my\u00f6s tutkimuksessa. Kun nousee uusi, kiinnostava tutkimuksellinen avaus, syntyy samalla my\u00f6s muoti-ilmi\u00f6it\u00e4. Yritt\u00e4jyyden tutkimuksessa esimerkiksi \u2019yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen orientaatio\u2019 (\u2019entrepreneurial orientation\u2019) on ollut t\u00e4llainen kuuma aihe viimeisen kymmenen vuoden ajan.<\/p>\n Aihe liittyy keskusteluun, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 joidenkin yritysten menestymist\u00e4 suhteessa toisiin huonommin p\u00e4rj\u00e4\u00e4viin yrityksiin. Selitt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi on nostettu yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen orientaatio, mik\u00e4 puolestaan koostuu eri ulottuvuuksista kuten proaktiivisuus, innovatiivisuus ja harkittu riskinotto. Teorian mukaan yritykset, jotka ovat proaktiivisia, innovatiivisia ja ottavat riskej\u00e4 harkitusti ovat menestyv\u00e4mpi\u00e4 kuin muut. T\u00e4st\u00e4 on julkaistu runsaasti tutkimusta viime vuosina, voidaan puhua jopa lumivy\u00f6ryst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lumivy\u00f6ryn harjalla surffanneet tutkijat nousivat maailmanmaineeseen ja eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muokkasivat yritt\u00e4jyyden tutkimuskentt\u00e4\u00e4. Niiden, jotka hypp\u00e4siv\u00e4t kelkkaan my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, on ollut sit\u00e4 vaikeampi tehd\u00e4. Hyv\u00e4n tutkimuksen kriteerien mukaisesti ja julkaisemisen kynnyksen ylitt\u00e4miseksi tutkimuksen t\u00e4ytyy tuoda jotakin uutta tietoa olemassa olevaan tietoon.<\/p>\n Koska lumivy\u00f6ryss\u00e4 ja muoti-ilmi\u00f6ss\u00e4 on mukana jo kymmeni\u00e4, ellei satoja aktiivitutkijoita, ei uuden tiedon tuottaminen ole helppoa. Uusi tieto on pienenpieni, marginaalinen lis\u00e4 nykyiseen tietopohjaan. N\u00e4iden tutkimustulosten perusteella ei siis maa juurikaan t\u00e4rise, eik\u00e4 j\u00e4\u00e4 paljoa j\u00e4lkipolville kerrottavaa. Analogia yritt\u00e4jyyteen on ilmeinen. Liikeideoiden imitointi on hyvin yleist\u00e4, mutta jos todella haluaa tehd\u00e4 jotakin uutta ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, luoda uusia markkinoita ja kokonaan uudenlaisia tuotteita tai palveluita, imitoinnilla ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 pitk\u00e4lle. T\u00e4ytyy kyseenalaistaa markkinoiden ja olemassa olevien toimijoiden toiminta. Hyv\u00e4 ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen liiketaloustieteellinen tutkimus ei l\u00e4hde kritiikitt\u00e4 muoti-ilmi\u00f6iden kelkkaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kyseenalaistaa nykytieto.<\/p>\n Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4iseen orientaatioon ja sen tutkimiseksi k\u00e4ytettyihin mittareihin on tunnistettu liittyv\u00e4n ongelmia. Esimerkiksi arvostetuissa tutkimuksissa validoidut luotettavat mittarit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimikaan, mik\u00e4li kysymysten j\u00e4rjestyst\u00e4 muutetaan. Silti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 napinaa ei ole viel\u00e4 kuultu, tai ainakaan julkaistu. Vaaditaan tietty\u00e4 siviili- ja pikemminkin tutkijarohkeutta todeta, ett\u00e4 \u201dhei, te isot nimet, te olette olleet t\u00e4ysi v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4\u201d. Kansainv\u00e4lisestikin tarkasteltuna tutkimuspiirit ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pienet, ja siten on olemassa inhimillisi\u00e4 esteit\u00e4. Nuoren tutkijan voi olla vaikeaa haastaa nimekk\u00e4it\u00e4 ja maailmakuuluja professoreita. Sit\u00e4 asennetta ja rohkeutta kuitenkin vaaditaan hyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ja siihen, ett\u00e4 tiede kehittyy.<\/p>\n Tarvitaan asennetta kyseenalaistaa ja haastaa nykytietoa. T\u00e4m\u00e4 on yksi t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4, mink\u00e4 vuoksi en l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voi hyv\u00e4ksy\u00e4 tanskalaisen v\u00e4ittelij\u00e4n vastausta: hyv\u00e4 tutkimus on tutkimusta, joka julkaistaan arvostetussa lehdess\u00e4. Arvostetuissa lehdiss\u00e4 ei julkaista teknisesti huonosti toteutettua tutkimusta, mutta ei niiss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole valmiuksia my\u00f6sk\u00e4\u00e4n julkaista t\u00e4ysin uusia, yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 avauksia. Esimerkiksi laadullinen tutkimus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ollut pannassa tai melkoisessa vastatuulessa arvostetuimmissa lehdiss\u00e4. Siten hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta ei m\u00e4\u00e4rittele pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 se hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n julkaistavaksi.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja menestyksen reseptien ongelmat<\/strong><\/p>\n Erityisesti liiketaloustieteit\u00e4 ja liiketoimintaa koskevaa tutkimusta haittaa mielest\u00e4ni my\u00f6s er\u00e4s erityinen ongelma. Ollaan kiinnostuneita \u201dmenestyksen resepteist\u00e4\u201d. Se liittyy tietysti meid\u00e4n likeisyyteen liiketoiminnan kanssa, ja liiketaloustieteiden haluun palvella ja tuottaa tietoa liiketoiminnan tueksi. Yritysten ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n liiketoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta menestyksen reseptien hakeminen ehk\u00e4 vaikuttaakin j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdalta. Ja ei sit\u00e4 tietysti tutkimuksellisestikaan ole syyt\u00e4 ohittaa, mutta koko tutkimuskent\u00e4n tasapainon n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s muun tyyppiset asetelmat olisivat tarpeen, ja uskon, ett\u00e4 ne palvelisivat yht\u00e4lailla liiketoimintaa.<\/p>\n Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 menestykseen johtavia mekanismeja on tunnistaa ep\u00e4onnistumisen syit\u00e4 tai niiden taustalla olevia prosesseja, koska ei ole syyt\u00e4 olettaa ett\u00e4 ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ovat t\u00e4ysin k\u00e4\u00e4nteisesti identtisi\u00e4 menestyksen tekij\u00f6iden kanssa. Siksi hyv\u00e4 ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen liiketaloustieteellinen tutkimus ottaa mielest\u00e4ni tiukemman otteen konkurssien, yritysten taantumisen tai asiakkaiden menett\u00e4misen tutkimuksesta. T\u00e4h\u00e4n liittyy toki metodologisia haasteita, esimerkiksi haastateltavien l\u00f6yt\u00e4minen konkurssiyritt\u00e4jist\u00e4 on huomattavasti vaikeampaa kuin menestyneiden yritt\u00e4jien joukosta, mutta j\u00e4lleen tarvitaan yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 asennetta ja toimintaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 haaste sel\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Hyv\u00e4ss\u00e4 liiketaloustieteellisess\u00e4 tutkimuksessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina tarvita v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 yhteytt\u00e4 liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen. Tarvitaan kriittist\u00e4 liiketaloustieteellist\u00e4 tutkimusta, joka kyseenalaistaa laajasti paitsi tutkimuksessa my\u00f6s yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja uskomuksia. Esimerkiksi yritt\u00e4jyystutkimuksessa olisi keskeist\u00e4 ottaa tarkasteluun, onko yritt\u00e4jyys aina hyv\u00e4 asia yhteiskunnassa ja onko yritt\u00e4jyys hyv\u00e4 yksil\u00f6lle? Suomessa uskotaan, ett\u00e4 yritt\u00e4jyys on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n positiivinen asia. Mit\u00e4 enemm\u00e4n yritt\u00e4ji\u00e4, sit\u00e4 parempi tai yritt\u00e4j\u00e4ksi ryhtyminen on aina hyv\u00e4. Kuitenkin on j\u00e4lleen muistettava vaihtoehdot: yritt\u00e4j\u00e4ksi ryhtyv\u00e4t ovat pois kasvavien yritysten rekrytointipohjasta, ja sill\u00e4 voi olla yhteiskunnallisesti negatiivisia seuraamuksiakin.<\/p>\n Kauppakorkeakoulussa me uskomme tarjoavamme opetusta ja kouluttavamme ekonomeja liike-el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin. Tarvitaan kriittist\u00e4 tutkimusta, joka tarkastelee millaisia ideologisia asenteita ja normeja liiketaloustieteellinen opetus tuottaa. Viime talouskriisin yhteydess\u00e4 ryhdyttiinkin kyselem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 pankkeja johtavat ja neuvovat ekonomistit on koulutettu? Onko taloustieteellinen tutkimus ja opetus j\u00e4tt\u00e4nyt joitakin keskeisi\u00e4 ulottuvuuksia, esimerkiksi vastuullisuuteen liittyen, huomioimatta.<\/p>\n Miten sitten tutkijana tai tutkimuksen rahoittajana tunnistaa jo tutkimussuunnitelmasta tai tutkimusaihiosta, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on hyv\u00e4 ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen liiketaloustieteellinen tutkimus? Toki peruskulmakivet t\u00e4ytyy olla kunnossa: t\u00e4ytyy tuntea aiempi tutkimus tutkimusalueelta. Perusvirhe on todeta, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ei ole tehty lainkaan tutkimusta. Tyypillisesti on kyse kuitenkin siit\u00e4, ettei ole luettu tarpeeksi. Tutkimuksen toteutukseen liittyv\u00e4 suunnitelma t\u00e4ytyy olla my\u00f6s kunnossa. Tutkimus ei voi perustua siihen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli helposti toteutettavissa, esimerkiksi kyselem\u00e4ll\u00e4 opiskelijoilta. N\u00e4m\u00e4 kysymykset muodostavat perustan, mutta eiv\u00e4t viel\u00e4 ratkaise kysymyst\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isest\u00e4 tutkimuksesta.<\/p>\n Tutkimus haastaa riskinottoon <\/i><\/strong><\/p>\n Yksi testi on, millaisen reaktion idea, suunnitelma tai valmis tutkimusartikkeli her\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsess\u00e4. \u201dJaaha, t\u00e4m\u00e4 on 101. kerta, kun luen t\u00e4m\u00e4ntyyppisen suunnitelman tai tutkimuksen<\/i>.\u201d Vai onko reaktio: \u201dAhaa! En olekaan koskaan tullut ajatelleeksi asiaa t\u00e4lt\u00e4 kantilta!\u201d<\/i>.<\/p>\n Ahaa -reaktio liittyy siihen, ett\u00e4 tutkijoiden ehdotus on uusi, haastaa nykytiet\u00e4myst\u00e4 tai nykyisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n uskomuksia. Idea voi olla outo, vaikuttaa v\u00e4h\u00e4n riskiselt\u00e4, ja lukiessa miettii, miten tutkijat mahtavat t\u00e4ss\u00e4 onnistua ja samalla toivoa, ett\u00e4 kuinka hienoa, jos onnistuvat. Ideaan tai paperiin sis\u00e4ltyy riski\u00e4, se ei ole tutun asetelman 101. toisto, jolloin sen toteutus teknisesti on sin\u00e4ns\u00e4 helppoa, mutta toteutuessaan ei tuota kovinkaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uutta tietoa. Kontribuutio \u2013 eli lis\u00e4ymm\u00e4rrys nykytietoon, uusi teoreettinen n\u00e4k\u00f6kulma tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ravisteleva tutkimus \u2013 on kuitenkin se, jota haetaan.<\/p>\n Minut on vastik\u00e4\u00e4n nimitetty yritt\u00e4jyyden alan \u201dJournal of Small Business Management<\/strong>in\u201d avustavaksi toimittajaksi. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 otan vastaan osan t\u00e4h\u00e4n lehteen j\u00e4tetyist\u00e4 artikkeleista ja haen niille arvioijat, ja teen silt\u00e4 pohjalta p\u00e4\u00e4t\u00f6kset arviointiprosessista ja lopulta siit\u00e4, julkaistaanko artikkeli vai ei. Minun on my\u00f6s mahdollista p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 artikkelia ei kannata edes l\u00e4hett\u00e4\u00e4 arviointiprosessiin eli hyl\u00e4t\u00e4 se ilman arviointia omalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4ni. Olen t\u00e4ss\u00e4 uudessa roolissa k\u00e4sitellyt kolme paperia, joista hylk\u00e4sin kaksi ja yhden l\u00e4hetin arviointiin. Molemmissa hylk\u00e4yksiss\u00e4 syy oli asetelman tuttuus ilman vahvaa aiemman samasta teemasta tehdyn tutkimuksen tuntemusta ja siten mahdollisen kontribuution v\u00e4h\u00e4isyys.<\/p>\n Kalastajien keskuudessa on lausahdus, ett\u00e4 isoa kalaa kannattaa pyyt\u00e4\u00e4, vaikkei saisikaan! Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 ajatus pit\u00e4isi saada meid\u00e4n tutkijoiden ja tutkimuksen rahoittajien ja toimintaan! Meid\u00e4n t\u00e4ytyy ottaa riskej\u00e4, hakea uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja teorioita, kysy\u00e4 kokonaan uusia ja uudentyyppisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, pohtia uudenlaisia tutkimuksen toteutuksen tapoja ja rohkeasti l\u00e4hte\u00e4 niit\u00e4 rahoittamaan ja toteuttamaan. Vain siten voidaan tehd\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 liiketaloudellista tutkimusta ja siten nostaa suomalainen tutkimus maailman k\u00e4rkeen ja samalla uudistaa parhaimmalla tavalla suomalaista liiketoimintaa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittanut: Ulla Hytti Ulla Hytti toimii yritt\u00e4jyyden ja liiketoimintaosaamisen professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa Pidin esitelm\u00e4n Liikesivistysrahaston Porin aluerahaston vuosikokouksessa. Siin\u00e4 pohdin yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen tutkimuksen kriteerej\u00e4 ja sit\u00e4, mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 liiketaloustieteellinen tutkimus. Millaista tutkimusta kannattaa tehd\u00e4 ja rahoittaa? Sek\u00e4 tutkijoilla ett\u00e4 tutkimuksen rahoittajilla on aina runsaasti vaihtoehtoja. Miksi tehd\u00e4 tai rahoittaa keskinkertaista, per\u00e4ti huonoa tutkimusta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,15,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-2094","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-artikkeli","7":"category-puheenaiheet","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2094","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2094"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2094\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3114,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2094\/revisions\/3114"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2094"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2094"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2094"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}