![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-content\/uploads\/sites\/486\/2016\/06\/paula_westerlund-294x300.jpg\")
<\/p>\nMit\u00e4 hyv\u00e4 asiantuntijuus oikeastaan on? Onko se korkean koulutuksen antama teoreettinen osaaminen vai kokemuksen my\u00f6t\u00e4 karttunut ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten asiat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sujuvat. Kuinka paljon ihmisen henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet, opitut tai luontaiset, vaikuttavat hyv\u00e4n asiantuntijuuden muodostumiseen? N\u00e4it\u00e4 asioita pohdittiin muun muassa Asiantuntijaty\u00f6 nyt ja tulevaisuudessa \u2013seminaarissa 1.3.2016 Porin yliopistokeskuksessa. Seminaarin tavoitteena oli tuoda esiin asiantuntijaorganisaation kehitt\u00e4miskohteita ja tarpeita sek\u00e4 viritt\u00e4\u00e4 keskustelua hyv\u00e4st\u00e4 asiantuntijuudesta eri alojen asiantuntijoiden ja yleis\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Kuten Porin yliopistokeskuksen johtaja Jari Multisilta avauspuheenvuorossaan mainitsi, asiantuntijaty\u00f6t\u00e4 luonnehditaan usein vapauden, itsens\u00e4 johtamisen ja matalan hierarkian k\u00e4sittein. Vaikka digitalisaation my\u00f6t\u00e4 tietoty\u00f6t\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 ajasta ja paikasta riippumatta, korostuvat aikaisempaa enemm\u00e4n sosiaalisen vuorovaikutuksen ominaisuudet. Asiantuntijaverkostojen erilaiset muodot ja yhteisty\u00f6mallit tulevat tulevaisuudessa olemaan keskeisess\u00e4 asemassa eri ammattialojen yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Porin kaupungin kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Timo Aro m\u00e4\u00e4ritteli puheenvuorossaan asiatuntijatalouden aineettoman p\u00e4\u00e4oman tuottamiseksi, hy\u00f6dynt\u00e4miseksi ja soveltamiseksi. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 on oivallisen selkokielinen kiteytys yleisesti melko monimuotoisesta k\u00e4sitteest\u00e4. Maa, joka ennen sai tulonsa p\u00e4\u00e4osin teollisuudesta, on muutamassa vuosikymmeness\u00e4 muuttunut palveluiden tuottajaksi, jonka viennist\u00e4 jo yli puolet on palveluita (Pajarinen & Rouvinen 2013). Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen tutkijoiden Pajarisen ja Rouvisen (2013) mukaan Suomessa teht\u00e4vist\u00e4 ty\u00f6tunneista arviolta yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 suorassa yhteydess\u00e4 fyysisen tuotevalmistuksen kanssa. Toisin sanoen my\u00f6s ty\u00f6n k\u00e4site on muuttunut aikaisempaa abstraktimmaksi.<\/p>\n
Asiantuntijaty\u00f6n merkitys innovaatioiden synnyss\u00e4 ja tiedon kehittymisess\u00e4 ovat Aron mukaan keskeisess\u00e4 roolissa kun tarkastellaan mihin asiantuntijat ovat keskittyneet alueellisena ja inhimillisen\u00e4 kertym\u00e4n\u00e4. Mik\u00e4 houkuttelee asiantuntijaty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 ihmisi\u00e4 valitsemaan asuinpaikan? Yleisesti voidaan olettaa, ett\u00e4 mielenkiintoiset ty\u00f6mahdollisuudet, mutta kuten aikaisemmin jo totesin tietoty\u00f6n tekeminen ei ole en\u00e4\u00e4 sidoksissa paikkaan. Kaupungin kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Aron esittelem\u00e4n Osmo Soininvaaran tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetuilla henkil\u00f6ill\u00e4 on vapaus valita minne he asettuvat opintojensa j\u00e4lkeen asumaan, sill\u00e4 ty\u00f6paikat seuraavat per\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tutkimuksen mukaan uusi ilmi\u00f6 2000-luvulla, sill\u00e4 ennen ihmiset hakeutuivat t\u00f6iden per\u00e4ss\u00e4 sinne, miss\u00e4 niit\u00e4 oli tarjolla, usein suuriin kaupunkeihin. Tilanne on kuitenkin edelleen sama kouluttamattoman v\u00e4est\u00f6n keskuudessa kuin mit\u00e4 se oli ennenkin – t\u00f6iden per\u00e4ss\u00e4 muutetaan yh\u00e4. V\u00e4itteest\u00e4, ett\u00e4 korkeasti koulutettuja seuraavat ty\u00f6paikat, voi olla helposti eri mielt\u00e4, sill\u00e4 edelleen suurimmat kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Turku ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t eniten akateemisesti koulutettuja henkil\u00f6it\u00e4. Olisiko pienemmill\u00e4 kaupungeilla mahdollisuus haastaa tilanteessa, jossa ty\u00f6paikan sijainti ei ole en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ty\u00f6n suorittamisen osalta?<\/p>\n
Mik\u00e4 sitten saa asiantuntijaty\u00f6h\u00f6n valmistuneen henkil\u00f6n valitsemaan tulevan kotikaupungin? Luonnollisesti t\u00e4h\u00e4n vaikuttanee henkil\u00f6n aikaisempi kotiseutu, perhe ja yst\u00e4v\u00e4t, mahdollisesti my\u00f6s opiskelukaupungin sijainti sek\u00e4 tietysti potentiaaliset ty\u00f6paikat. Ent\u00e4p\u00e4 el\u00e4misen laatu? Nykyp\u00e4iv\u00e4n nuoret aikuiset arvostavat vapaa-aikaa eri tavoin kuin aikaisemmat sukupolvet. Mediassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paljon down shiftaamista, el\u00e4m\u00e4n leppoistamista sek\u00e4 paremman henkisen el\u00e4m\u00e4nlaadun tavoittelua. Lehdiss\u00e4 kirjoitellaan henkil\u00f6ist\u00e4, jotka ovat vaihtaneet nousukiitoisen uran punaiseen m\u00f6kkiin ja luomuperunamaahan. Henkisen hyvinvoinnin kurssi on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 korkeampi kuin kovan valuutan. Jokainen yksil\u00f6 arvottaa ty\u00f6ns\u00e4 ja vapaa-aikansa eri tavoin, mutta on tullut yleisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 hakea el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 muualta kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Siksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa t\u00e4h\u00e4n ilmi\u00f6\u00f6n vaikuttavat tekij\u00e4t, jotta niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uusin keinoin kansantalouden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Timo Aro on l\u00f6yt\u00e4nyt tilastollista tukea havainnoilleen, joiden mukaan voidaan osoittaa kolme keskeist\u00e4 asiaa korkeasti koulutettujen asuinalueen valinnassa. Ensinn\u00e4kin alueella t\u00e4ytyy olla korkeakoulu sek\u00e4 hyv\u00e4t liikenneyhteydet, kuten junarata tai lentokentt\u00e4. Merkityksellisemm\u00e4ksi ominaisuudeksi nousee kuitenkin niin sanotut pehme\u00e4t vetovoimatekij\u00e4t, joilla tarkoitetaan alueen tapahtumia, harraste- ja liikuntamahdollisuuksia sek\u00e4 muita palveluita.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 onkin kaupungin ja kunnan virkamiehille pohdinnan, mutta my\u00f6s pikaisen toiminnan paikka: miten lis\u00e4t\u00e4 oman alueen houkuttelevuutta ja erityisesti pehmeit\u00e4 vetovoimatekij\u00f6it\u00e4, jotta asiantuntijaty\u00f6l\u00e4iset asettuvat asumaan kunnan alueelle ja vet\u00e4v\u00e4t puoleensa my\u00f6s muita kaltaisiaan sek\u00e4 ty\u00f6paikkoja. Mielest\u00e4ni alueen sijainti ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4rkein ominaisuus vaan enemminkin sen imago. Onnistuneen imagon luominen on tietysti pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 toimintaa, joka vaatii n\u00e4kemyst\u00e4 tulevaisuudesta, mutta my\u00f6s ymm\u00e4rryst\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken trendeist\u00e4 ja haasteista. Seminaarissa tuli usein esiin satakuntalaisten vaatimaton ja v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4 suhtautuminen alueensa menestystekij\u00f6ihin. Osa seminaarin keskustelupaneelin asiantuntijoistakin kainosti perusteli paluumuuttoaan takaisin Poriin l\u00e4hinn\u00e4 perhesyill\u00e4, eik\u00e4 potentiaalisilla bisneksill\u00e4. On aika nostaa satakuntalaisten asiantuntijoiden itsetunto uusin lukemiin ja viritt\u00e4\u00e4 maakunnan asenne kansainv\u00e4liselle tasolle. Jos sanomalehti The Guardian helmikuisessa artikkelissaan (theguardian.com\/travel\/2016) nosti esiin porilaisen rannan yhdeksi maailman parhaista, on porilaisilla jo kansainv\u00e4lisesti tunnustettu vetovoimatekij\u00e4 huippuluokassa.<\/p>\n
Onneksi tilanne on tunnistettu ja asiaa on jo l\u00e4hdetty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tutkijat Terhi Tervameri ja Kati Suomi esitteliv\u00e4t Asiantuntijatalouden kehitt\u00e4misohjelman, ASKOn, yhteydess\u00e4 tehdyn kyselyn tuloksia, joiden mukaan seuraavien viiden vuoden aikana asiantuntijaty\u00f6n tarpeet muuttuvat entisest\u00e4\u00e4n. Kyselyyn vastanneet l\u00e4nsisuomalaisten yritysten asiantuntijat uskovat, ett\u00e4 suorittava ty\u00f6 ulkoistetaan ja asiantuntijoille j\u00e4\u00e4 vastuu yrityksen keskeisten toimintojen tuottamisesta. Asiantuntijalta vaaditaan substanssiosaamisen lis\u00e4ksi rutkasti muitakin taitoja. Seminaarin lopuksi paneelikeskustelussa k\u00e4siteltiinkin hyv\u00e4\u00e4 asiantuntijuutta. Happy Companyn toimitusjohtajan Saara Tarumon mukaan hyv\u00e4 asiantuntija osaa kommunikoida vaikuttavalla tavalla. Ent\u00e4 jos verbaaliset lahjat eiv\u00e4t ole osaamisen vahvinta aluetta, j\u00e4\u00e4k\u00f6 asiantuntijuus vaillinaiseksi? Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 intohimoinen suhtautuminen ty\u00f6h\u00f6n ja laaja yleissivistys synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n asiantuntijan, kuten Timo Aro painottaa. Hyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, mutta yhdyn Aron mielipiteeseen siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rkein ominaisuus asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 on asiakkaan syv\u00e4llinen ymm\u00e4rrys, kyky menn\u00e4 toisen nahkoihin. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa komppaa kanssani my\u00f6s panelisti Juha Laitinen porilaisesta mainostoimista. Hyv\u00e4lt\u00e4 asiantuntijalta vaaditaan ennen kaikkea\u00a0 kyky\u00e4 soveltavaa omaa osaamistaan suhteessa asiakkaan liiketoimintaan ja tarpeisiin. Nyt porilaiset marssille oman kaupungin huippuasiantuntijuuden puolesta; jos asiaan ei itse usko, on sit\u00e4 vaikea muidenkaan uskoa.<\/p>\n
<\/p>\n
Kirjoittanut: Paula Westerlund. Kirjoittaja opiskelee Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mit\u00e4 hyv\u00e4 asiantuntijuus oikeastaan on? Onko se korkean koulutuksen antama teoreettinen osaaminen vai kokemuksen my\u00f6t\u00e4 karttunut ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten asiat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sujuvat. Kuinka paljon ihmisen henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet, opitut tai luontaiset, vaikuttavat hyv\u00e4n asiantuntijuuden muodostumiseen? N\u00e4it\u00e4 asioita pohdittiin muun muassa Asiantuntijaty\u00f6 nyt ja tulevaisuudessa \u2013seminaarissa 1.3.2016 Porin yliopistokeskuksessa. Seminaarin tavoitteena oli tuoda esiin asiantuntijaorganisaation kehitt\u00e4miskohteita […]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"status","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,3,9,12,15,18,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-2357","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-status","6":"category-artikkeli","7":"category-asko","8":"category-maisteriohjelmat","9":"category-opiskelu","10":"category-puheenaiheet","11":"category-tapahtumat","12":"category-tutkimus","13":"post_format-post-format-status","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2357"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3117,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357\/revisions\/3117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2357"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2357"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2357"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}