{"id":2532,"date":"2020-01-24T13:23:09","date_gmt":"2020-01-24T13:23:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/?p=2532"},"modified":"2020-08-21T14:33:36","modified_gmt":"2020-08-21T11:33:36","slug":"yhdyspinnat-sosiaali-ja-terveydenhuollon-integraation-tukena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/yhdyspinnat-sosiaali-ja-terveydenhuollon-integraation-tukena\/","title":{"rendered":"Yhdyspinnat sosiaali- ja terveydenhuollon integraation tukena"},"content":{"rendered":"\n<p>Sosiaali- ja terveyspalveluja on moitittu pirstaleiseksi jo kauan. Edellisen hallitus tarttui aiheeseen ja palveluintegraatio nostettiin yhdeksi sote-uudistuksen p\u00e4\u00e4tavoitteeksi. Valittavasti uudistuksen muodostuessa monelta muulta osin haasteelliseksi integraatiosta puhuttiin aina vain v\u00e4hemm\u00e4n. Sote-uudistuksessa integraatiota pyrittiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti palvelurakenteen uudistuksella. Sote-uudistus tai rakenteelliset muutokset eiv\u00e4t kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 palveluintegraation toteuttamiseksi vaan se voidaan tehd\u00e4 haluttaessa vaikka heti. On totta, ett\u00e4 rakenteellisilla uudistuksella voitaisiin ehk\u00e4 poistaa joitain t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 integraation esteen\u00e4 olevia hallinnollisia raja-aitoja, mutta ennen kaikkea integraation onnistuminen tai ep\u00e4onnistuminen on kiinni ihmisten halusta tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 kaikkien toimijoiden palvelut tunnistetaan ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana palvelukokonaisuutta. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kumppanuudet palveluiden saumattomuuden edist\u00e4misess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Toivottavasti jo l\u00e4hitulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan kumppanuusmallilla, jossa toimijat eri sektoreilta, julkiselta, yksityiselt\u00e4 ja kolmannelta sektorilta, rakentavat paikallisesti ja seudullisesti tarkoituksenmukaisimman toimintamallin. Tulevaisuudessa pyrit\u00e4\u00e4n monitoimijaiseen palvelutuotantoon ja uudenlaisiin kumppanuussuhteisiin. Yksityisten yritysten, j\u00e4rjest\u00f6jen ja kuntien tuottamat palvelut voivat korvata tai t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 toisiaan. Palveluintegraation kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin toiminnallisia uudistuksia, joita ovat mm. henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6njaon uudistaminen, paikallisten ja alueellisen palvelujen yhdist\u00e4minen, tehokkaiden toimintamallien omaksuminen sek\u00e4 osaamista kehitt\u00e4vien ty\u00f6tapojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto. Keskeist\u00e4 tulevaisuuden palvelutuottamismallissa on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 nykyinen vastuujaon ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys ja hallinnonalojen ja ammattiryhmien v\u00e4liset raja-aidat. Alueellisissa verkostoissa kaikkien osapuolien tulee olla yhteiseen tavoitteeseen sitoutuneita, jakaa informaatiota ja huolehtia asiakkaiden joustavasta siirtymisest\u00e4 toimijoiden ja organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakkaiden joustavan siirtymisen ja palveluiden saumattomuuden l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat hyvin toimivat yhdyspinnat organisaatioiden, ammattilaisten ja palvelujen v\u00e4lill\u00e4. Yhdyspinnoista on alettu puhua vasta viime vuosina. Aikaisemmin k\u00e4ytettiin k\u00e4sitett\u00e4 rajapinta, joka tulee englannin kielisest\u00e4 sanasta interface, joka ei sis\u00e4ll\u00e4 samalla tavalla negatiivista latausta kuin rajapinta-suomennos. Puhuttiinpa sitten yhdyspinnoista tai rajapinnoista, yhdess\u00e4 sovitut toimintatavat ovat integroitujen palveluiden edellytys. Toimijoiden on yhteisty\u00f6ss\u00e4 sovittava mm. prosessien etenemisest\u00e4, teht\u00e4v\u00e4nkuvista ja tiedonsiirron k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Kirjallisuuden mukaan rajapintojen teht\u00e4v\u00e4 on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 edist\u00e4\u00e4 palvelujen yhteensopimista mutta my\u00f6s mahdollistaa kattava palveluvalikoima, josta palvelukokonaisuudet voidaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4. Mik\u00e4li rajapinnoista on sovittu, voidaan palveluita yhdistell\u00e4 ja palvelukokonaisuuksia muutella joustavasti asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Mit\u00e4 selke\u00e4mmin palvelujen yhdist\u00e4misen ja tiedon siirron ehdoista on sovittu, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tarvitaan aikaa viev\u00e4\u00e4 asioiden selvittely\u00e4. Palveluiden rajapintoihin liittyy my\u00f6s toimijoiden v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta enemm\u00e4n kuin teollisuudessa tuotteiden rajapintoihin. Ik\u00e4ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa moniammatilliset palvelukokonaisuuksien r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6intiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t hoitokokoukset ovat esimerkki rajapintoihin liittyv\u00e4st\u00e4 vuorovaikutuksesta palvelujen asiakasl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 suunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Toimijoiden tunteminen yhteisty\u00f6n haasteena<\/h2>\n\n\n\n<p>KumppanuusAkatemia \u2013hankkeessa tehtyjen yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden haastattelujen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 toimijoiden ja heid\u00e4n palveluidensa heikko tunnettuus on yksi este asiakasl\u00e4ht\u00f6isten palvelukokonaisuuksien r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innille. Jos toimijoita ei tunneta heid\u00e4n palveluistaan ei osata kertoa asiakkaille. Nimetyt palveluohjaajat julkisella sektorilla ovat varsin hyvin tietoisia erilaisista palveluvaihtoehdoista, mutta asiakastilanteissa palveluohjausta tekev\u00e4t l\u00e4hes kaikki ik\u00e4ihmisille palveluita tuottavat toimijat. My\u00f6s heill\u00e4 tulisi olla esteet\u00f6n p\u00e4\u00e4sy tietoon muista palveluntuottajista ja heid\u00e4n palveluistaan. Palveluintegraatiota osaltaan heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s toimijoiden v\u00e4lisen vuorovaikutuksen v\u00e4h\u00e4isyys ja tiedonsiirron haasteet. Eri sektorirajat ylitt\u00e4vi\u00e4 toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 mm. tiedonsiirtoon on melko v\u00e4h\u00e4n. Tietosuoja ja henkil\u00f6tietojen salassapitoon liittyv\u00e4t seikat hankaloittavat tiedonsiirtoa entisest\u00e4\u00e4n. Vaikka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 n\u00e4ilt\u00e4 osin on tietysti noudatettava, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, miten esim. asiakkaiden suostumuksen pyyt\u00e4mist\u00e4 tiedonsiirron turvaamiseksi voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Palveluintegraatioon liittyvien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmien ratkaisussa olennaisinta on kuitenkin asenne. Muut toimijat on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneita ja heid\u00e4n roolinsa ja asiantuntemuksensa osana palvelukokonaisuuksia on tunnistettava. Jo yhteisty\u00f6 ja yhteisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 sopiminen vaatii resursseja, ennen kaikkea aikaa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on oltava valmis joustamaan ja muuttamaan my\u00f6s omia ty\u00f6tapoja siten, ett\u00e4 saadaan aikaan kaikkien n\u00e4k\u00f6kulmasta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 toimintamalli. Yhteisist\u00e4 toimintatavoista sopimisen keski\u00f6ss\u00e4 on ennen kaikkea oltava asiakkaan paras. Jos se tarkoittaa oman organisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta joustamista ja toimintatapojen muuttamista, se lienee tarpeen tehd\u00e4. Sosiaali- ja terveydenhuollossahan ollaan kuitenkin ensisijaisesti asiakkaita varten. <\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja: Mervi V\u00e4h\u00e4talo. Kirjoittaja toimi tutkijana KumppanuusAkatemia -hankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiaali- ja terveyspalveluja on moitittu pirstaleiseksi jo kauan. Edellisen hallitus tarttui aiheeseen ja palveluintegraatio nostettiin yhdeksi sote-uudistuksen p\u00e4\u00e4tavoitteeksi. Valittavasti uudistuksen muodostuessa monelta muulta osin haasteelliseksi integraatiosta puhuttiin aina vain v\u00e4hemm\u00e4n. Sote-uudistuksessa integraatiota pyrittiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti palvelurakenteen uudistuksella. Sote-uudistus tai rakenteelliset muutokset eiv\u00e4t kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 palveluintegraation toteuttamiseksi vaan se voidaan tehd\u00e4 haluttaessa vaikka heti. On [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":2547,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,45,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-2532","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-artikkeli","8":"category-kumppanuusakatemia","9":"category-tutkimus","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2532","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2532"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2532\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3171,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2532\/revisions\/3171"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2547"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2532"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2532"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}