Yhdysvalloissa tapahtui joukko yritysskandaaleja 2000-luvun alussa (WorldCom, Enron, Arthur Andersen yms.) ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena johtamisen tutkijoiden keskuudessa voimistui vaatimus (joka ei suinkaan ollut johtamistutkimuksen kent\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4inen) siirtymisest\u00e4 eettisemp\u00e4\u00e4n johtamiseen. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta syntyi vuoden 2003 paikkeilla autenttisen johtamisen teoria.<\/p>\n\n\n\n
Autenttinen johtaja on p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa johtaja, jota voimakkaasti ohjaa jokin tietty positiivinen tarkoitusper\u00e4. T\u00e4llaisia tarkoitusperi\u00e4 voivat olla esimerkiksi oikeudenmukaisuus tai halu palvella muita. Autenttinen johtaja tuntee suurta empatiaa ja my\u00f6t\u00e4tuntoa toisia ihmisi\u00e4 ja varsinkin alaisiaan kohtaan. H\u00e4n koettaa astua ty\u00f6tovereidensa ja asiakkaidensa saappaisiin. Kolmanneksi, autenttisen johtajan toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suuressa m\u00e4\u00e4rin johtajan oma arvomaailma. Autenttista johtajaa kunnioitetaan ja seurataan pitk\u00e4lti sen takia, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 moraalista suoraselk\u00e4isyytt\u00e4. Autenttinen johtaja ei suostu toteuttamaan ep\u00e4eettisiksi katsomiaan \u201dk\u00e4skyj\u00e4\u201d, vaikka ne tulisivat organisaation ylimm\u00e4n johdon taholta. Omasta arvomaailmastaan autenttinen johtaja pit\u00e4\u00e4 kiinni silloinkin, kun t\u00e4m\u00e4 ei lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 johtajan kannalta edulliselta.<\/p>\n\n\n\n
Nelj\u00e4nneksi, autenttiset johtajien v\u00e4lit alaisiinsa tai ty\u00f6tovereihinsa ovat luottamukselliset ja \u201csyv\u00e4t\u201d. Viimeiseksi, autenttiset johtajat omaavat suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n itsekuria tai itsekontrollia ja he ottavat vastuun kaikista tekemisist\u00e4\u00e4n ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misist\u00e4\u00e4n. Kun ongelmia syntyy, autenttinen johtaja kysyy ensimm\u00e4iseksi, mit\u00e4 min\u00e4 olisin voinut tehd\u00e4 toisin? Miten ongelman voisi korjata?<\/p>\n\n\n\n
Sitten vuoden 2003 j\u00e4lkeen autenttisen johtajuuden tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet paljon positiivisia seurauksia, jotka autenttiset johtajat synnytt\u00e4v\u00e4t johtamilleen organisaatioille. Autenttisten johtajien alaiset ovat muita tyytyv\u00e4isempi\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, he luottavat suuresti esimieheens\u00e4 ja he ovat muun muassa luovempia ja sitoutuneempia ty\u00f6nantajaansa.<\/p>\n\n\n\n
Monista muista johtamisteorioista poiketen autenttinen johtajuus ei rajoitu henkil\u00f6ihin, joilla on alaisia. Autenttista johtajuutta voi organisaatiossa osoittaa kuka vain, ja usein organisaation autenttisin johtaja on henkil\u00f6, jonka titteliss\u00e4 ei esiinny sanoja johtaja tai p\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Organisaation, jolla on varaa pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia henkil\u00f6it\u00e4 muussa kuin esimiesasemassa, t\u00e4ytyy olla eritt\u00e4in menestyv\u00e4!<\/p>\n\n\n\n
Sosiaali- ja terveydenhoidossa verkostotaidot n\u00e4yttelev\u00e4t keskeist\u00e4 roolia. Jos n\u00e4iss\u00e4 taidoissa on monilla toimijoilla suuria puutteita, seuraukset ovat usein asiakkaille kohtalokkaita. Mit\u00e4 enemm\u00e4n sosiaali- ja terveydenhoidon palveluissa toimii henkil\u00f6it\u00e4, joilla on autenttisen johtajan ominaisuuksia, sit\u00e4 tyytyv\u00e4isempi\u00e4 n\u00e4iden palveluiden asiakkaat, ja n\u00e4iden henkil\u00f6iden ty\u00f6toverit ovat. Kuka meist\u00e4 ei haluaisi, ett\u00e4 meit\u00e4 esimerkiksi sairaalassa hoitava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on empaattinen ja palveluhaluinen? Kuka meist\u00e4 ei haluaisi tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 henkil\u00f6n kanssa, jolla on korkea moraali?<\/p>\n\n\n\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 kaikki jossain tietyss\u00e4 verkostossa toimivat ottavat t\u00e4yden vastuun kaikesta tekemisist\u00e4\u00e4n (ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misist\u00e4\u00e4n) tekisi verkostosta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kohtalaisen hyvin toimivan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien verkostossa, jossa vastuullisuus on kuningas tai kuningatar, tietoa ei pantata kuin hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Verkoston toisia j\u00e4seni\u00e4 kritisoidaan rakentavasti ja kunnioittavasti. Kukaan verkostossa ei yrit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 toisten kustannuksella. Omista ep\u00e4onnistumisista ei syytell\u00e4 muita, mutta ep\u00e4onnistumisista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kanneta kaunaa.<\/p>\n\n\n\n
Autenttinen johtajuus on ideaali, jota kukaan ei varmasti koskaan t\u00e4ydellisesti saavuta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 organisaatiot hy\u00f6tyv\u00e4t kaikensuuruisista askelista t\u00e4h\u00e4n suuntaan. Kuten Bill Bradleyll\u00e4 oli tapana sanoa, \u201dme kaikki voimme parantaa toimintatapojamme\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja: Markus Kantola. Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina KumppanuusAkatemia \u2013hankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yhdysvalloissa tapahtui joukko yritysskandaaleja 2000-luvun alussa (WorldCom, Enron, Arthur Andersen yms.) ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena johtamisen tutkijoiden keskuudessa voimistui vaatimus (joka ei suinkaan ollut johtamistutkimuksen kent\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4inen) siirtymisest\u00e4 eettisemp\u00e4\u00e4n johtamiseen. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta syntyi vuoden 2003 paikkeilla autenttisen johtamisen teoria. Autenttinen johtaja on p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa johtaja, jota voimakkaasti ohjaa jokin tietty positiivinen tarkoitusper\u00e4. T\u00e4llaisia tarkoitusperi\u00e4 voivat olla esimerkiksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":3156,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[45,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-3153","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kumppanuusakatemia","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3153"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3162,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3153\/revisions\/3162"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}