Perinteisesti johtaminen on k\u00e4sitetty niin, ett\u00e4 esimies tai johtaja sanoo, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ja alainen tekee sen, mit\u00e4 h\u00e4nen on k\u00e4sketty tehd\u00e4. T\u00e4llainen johtamismalli sopi kohtalaisen hyvin perinteisiin teollisuusorganisaatioihin 1900-luvun alussa. J\u00e4lkiteollisen palveluyhteiskunnan asiantuntijaorganisaatioihin \u201dk\u00e4skytysmalli\u201d soveltuu kuitenkin huomattavasti heikommin. T\u00e4llaisissa organisaatioissa ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 vaaditaan luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja korkeaa motivaatiota. K\u00e4skytys, kontrollointi ja mikromanagerointi poistavat tehokkaasti maata kaikkien n\u00e4iden taitojen alta.<\/p>\n\n\n\n
Itsens\u00e4 johtamisteorian kannattajien mukaan perinteisten johtajien teht\u00e4vi\u00e4 tulee mahdollisimman suuressa m\u00e4\u00e4rin siirt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6ntekij\u00e4t s\u00e4\u00e4telev\u00e4t, ohjaavat ja kontrolloivat itse omaa ajatteluaan ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n. Organisaatioiden teht\u00e4v\u00e4 on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 kaikilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on itsens\u00e4 johtamiseen vaadittavat taidot ja ne my\u00f6s kertovat ty\u00f6ntekij\u00f6ille, mitk\u00e4 ovat organisaation toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 taitoja ty\u00f6ntekij\u00e4t tarvitsevat, jotta he voisivat mahdollisimman suuressa m\u00e4\u00e4rin johtaa itse itse\u00e4\u00e4n? Ty\u00f6ntekij\u00e4t tarvitsevat taitoa arvioida kriittisesti omaa toimintaansa ja he tarvitsevat my\u00f6s kyvyn muuttaa omia toimintamallejaan. Itse\u00e4\u00e4n johtavan ty\u00f6ntekij\u00e4n tulee my\u00f6s osata motivoida itse\u00e4\u00e4n oikein. Ty\u00f6ntekij\u00e4 osaa motivoida itsens\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6s h\u00e4nest\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n miellytt\u00e4vi\u00e4 asioita. H\u00e4n osaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mielekkyyden my\u00f6s organisaation asettamista, itselleen ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Kyky s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ja kontrolloida omia tunteita ja ajatuksia on niin ik\u00e4\u00e4n keskeinen itsens\u00e4 johtamisen taito. Ty\u00f6ntekij\u00e4 osaa esimerkiksi muuttaa ty\u00f6ntekoa ja omaa hyvinvointia heikent\u00e4v\u00e4t ajatukset toisiksi.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimusten mukaan ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka saavat ja pystyv\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n johtamaan itse itse\u00e4\u00e4n ovat muita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 terveempi\u00e4 ja tyytyv\u00e4isempi\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Itsens\u00e4 johtaminen ei kuitenkaan hy\u00f6dyt\u00e4 vain ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Tutkimusten mukaan itse\u00e4\u00e4n johtavat ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat muita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tuottavampia ja luovempia. Itse\u00e4\u00e4n johtavat pystyv\u00e4t my\u00f6s tuottamaan asiakasl\u00e4ht\u00f6isempi\u00e4 palveluita.<\/p>\n\n\n\n
Itsens\u00e4 johtamiseen ei saa eik\u00e4 voi ket\u00e4\u00e4n pakottaa. Koko konsepti ei toimi, jos joku on pakotettu johtamaan itse\u00e4\u00e4n. Itsens\u00e4 johtamista on kuitenkin mahdollista koulutuksen ja ennen kaikkea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelun kautta mahdollista oppia. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi opetella asettamaan itselleen konkreettisia, taitojaan venytt\u00e4vi\u00e4 tavoitteita, joiden saavuttamista h\u00e4n my\u00f6s seuraa. Omista tekemisist\u00e4\u00e4n voi my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjaa, mik\u00e4 auttaa pohtimaan ja korjaamaan ep\u00e4onnistumisia. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi harjoitella itsens\u00e4 palkitsemista.<\/p>\n\n\n\n
Sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa hoito- ja sosiaality\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t joutuvat tekem\u00e4\u00e4n paljon itsen\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Nopea innovointi kuuluu monen toimenkuvaan olennaisilta osin. Monissa tilanteissa ei ole aikaa kysell\u00e4 esimiehelt\u00e4 ohjeita, eik\u00e4 esimiehell\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina ole tarjota \u201doikeita\u201d ratkaisuja. Aina esimies ei ole edes tavoitettavissa. Ty\u00f6n raskaudesta johtuen itsens\u00e4 motivointitaitojen omaksumisella voidaan vaikuttaa ty\u00f6hyvinvointiin. Ty\u00f6 on lis\u00e4ksi sote-palveluissa usein kiireist\u00e4 ja hektist\u00e4. Hyv\u00e4 kyky kontrolloida ja organisoida omaa tekemist\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6stressi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s esimiesten itsens\u00e4 johtamistaitojen kehitt\u00e4misell\u00e4 on l\u00f6ydetty positiivisia seurauksia. Sote-sektorilla esimiehet joutuvat jatkuvasti innovoimaan uusia ratkaisuja yll\u00e4tt\u00e4viin ja usein monimutkaisiin ongelmiin. Heid\u00e4n ty\u00f6 on my\u00f6s usein kuluttavaa ja hetkist\u00e4. Itsens\u00e4 johtamistaitojen opettaminen my\u00f6s sote-sektorin esimiehille voisi olla organisaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta hyv\u00e4 investointi.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja: Markus Kantola. Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina KumppanuusAkatemia -hankkeessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Perinteisesti johtaminen on k\u00e4sitetty niin, ett\u00e4 esimies tai johtaja sanoo, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ja alainen tekee sen, mit\u00e4 h\u00e4nen on k\u00e4sketty tehd\u00e4. T\u00e4llainen johtamismalli sopi kohtalaisen hyvin perinteisiin teollisuusorganisaatioihin 1900-luvun alussa. J\u00e4lkiteollisen palveluyhteiskunnan asiantuntijaorganisaatioihin \u201dk\u00e4skytysmalli\u201d soveltuu kuitenkin huomattavasti heikommin. T\u00e4llaisissa organisaatioissa ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 vaaditaan luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja korkeaa motivaatiota. K\u00e4skytys, kontrollointi ja mikromanagerointi poistavat tehokkaasti maata […]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":3246,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[45,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-3237","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kumppanuusakatemia","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3237","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3237"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3237\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3243,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3237\/revisions\/3243"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3237"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3237"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3237"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}