{"id":526,"date":"2012-03-30T13:39:42","date_gmt":"2012-03-30T11:39:42","guid":{"rendered":"http:\/\/tukkkpori.wordpress.com\/?p=526"},"modified":"2020-04-23T15:02:49","modified_gmt":"2020-04-23T12:02:49","slug":"tekevalle-sattuu-brandayksessakin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/tekevalle-sattuu-brandayksessakin\/","title":{"rendered":"Tekev\u00e4lle sattuu \u2013 br\u00e4nd\u00e4yksess\u00e4kin"},"content":{"rendered":"

Onnistunut br\u00e4ndin rakentaminen on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jossa vaaditaan tietoa, taitoa ja usein my\u00f6s tuuria, mutta br\u00e4ndimokilta (brand failure) eiv\u00e4t silti menestyneimm\u00e4tk\u00e4\u00e4n yritykset aina v\u00e4lty. Siit\u00e4 osoituksena ovat monet suomalaiset ja <\/strong>kansainv\u00e4liset<\/strong> br\u00e4ndik\u00f6mm\u00e4hdykset, jotka ovat toisinaan suututtaneet, mutta usein my\u00f6s naurattaneet kuluttajia.<\/strong><\/p>\n

Aina ei ole t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, onko kyseess\u00e4 aito br\u00e4ndimoka, vai tietoinen yritys saada huomiota yritykselle ja sen tuotteille. Esimerkiksi Electroluxin l\u00e4hes legendaarinen \u201dslogan-moka\u201d Iso-Britannian imurimarkkinoilla oli \u201dNothing sucks like an Electrolux\u201d. Yhdysvaltalaiset ovat pit\u00e4neet slogania tahattomana lipsahduksena, koska Yhdysvalloissa suck-verbill\u00e4 on kirjakielest\u00e4 poikkeava slangimerkityksens\u00e4 ja positiiviseksi tarkoitettu viesti muuttuikin negatiiviseksi. My\u00f6hemmin on kuitenkin aprikoitu, ett\u00e4 slogan saattoi olla tietoinen veto saada huomiota markkinoilla.<\/p>\n

Coca-Colan vuonna 1985 perinteisen Coca-Colan tilalle lanseeraamaa New Coke -juomaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein esimerkkin\u00e4 br\u00e4ndimokasta. Kokeiltuaan uutta cola-juomaa kuluttajat nousivat sananmukaisesti vastarintaliikkeeseen ja tukkeuttivat 400\u00a0000 puhelulla Coca-Colan asiakaspalvelupuhelimen vaatien takaisin vanhaa Coca-Colaa, koska New Coke maistui kuluttajien mielest\u00e4 pahalta. Hyvin pian yritys palautti perinteisen Coca-Cola -juoman takaisin myyntiin. New Coken lanseeraus oli ollut luonnollisesti kallis, mutta ep\u00e4ilij\u00e4t ovat kuitenkin j\u00e4lkeenp\u00e4in ounastelleet, ett\u00e4 kyseess\u00e4 saattoi olla vain taitava mainostemppu vanhan Coca-Colan laskussa olleen suosion lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n

Nokiakaan ei ole v\u00e4lttynyt br\u00e4ndimokilta. Ehk\u00e4 tunnetuin sellainen liittyy Saksan markkinoilla toteutettuun kampanjaan, jossa markkinoitiin vaihtokuorisia k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4 sloganilla \u201dJedem das Seine\u201d, joka voidaan suomentaa \u201djokaiselle omansa\u201d, mutta se voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s \u201djokaiselle ansionsa mukaan\u201d. Ik\u00e4v\u00e4ksi lauseen tekee se, ett\u00e4 se on natsiaikana lukenut er\u00e4\u00e4n keskitysleirin rautaportissa. Lause ei ollut kuitenkaan tuttu nuorille mainostoimistoihmisille Saksassakaan ja n\u00e4in virhe p\u00e4\u00e4si tapahtumaan. Kun asia oivallettiin, mainos vedettiin pois, mutta ik\u00e4v\u00e4 br\u00e4ndimoka oli tietenkin p\u00e4\u00e4ssyt jo tapahtumaan.<\/p>\n

Br\u00e4ndimokia on hyvin erityyppisi\u00e4. Usein ne liittyv\u00e4t ep\u00e4onnistuneisiin br\u00e4ndilaajennuksiin. Klassisin esimerkki lienee Harley Davidsonin ep\u00e4onnistunut laajennus kosmetiikkatuotteisiin. My\u00f6s Coors-oluen laajennus pullotettuihin vesiin ep\u00e4onnistui. Tunnetun br\u00e4ndin laajentaminen hyvin kauas perinteiselt\u00e4 osaamisalueeltaan on riskialtista, koska se voi kerta kaikkiaan olla liikaa br\u00e4ndiuskollisille kuluttajille. Jotkut laajennukset toki onnistuvat hyvin, kuten retrobr\u00e4ndin\u00e4 tunnetun Reino-tossujen laajentuminen puukenkiin, vauvojen tossuihin ja saappaisiin. Yksi leipomo valmistaa jopa ruisleip\u00e4\u00e4 Reino-kuosisessa k\u00e4\u00e4reess\u00e4. Joskus ep\u00e4onnistumisen syyn\u00e4 voi olla tuotteen elinkaaren p\u00e4\u00e4ttyminen, kuten Kodakin tapauksessa, jossa se ep\u00e4onnistui kameroiden ja filmiens\u00e4 kanssa digitaaliseen aikaan siirtymisess\u00e4. Tammikuussa 2012 Kodak ilmoitti hakeutuvansa velkasaneeraukseen.<\/p>\n

Br\u00e4ndimokia voi aiheuttaa my\u00f6s yrityksen ulkopuoliset ilmi\u00f6t ja toiminta. Esimerkkin\u00e4 tuoreesta tapauksesta on vaatej\u00e4tti Lacoste. Yritys otti yhteytt\u00e4 Norjan viranomaisiin, jottei Norjan sarjamurhaaja Breivikin sallittaisi en\u00e4\u00e4 julkisuudessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lempimerkki\u00e4\u00e4n Lacostea, koska yritys pelk\u00e4si negatiivisten br\u00e4ndiassosiaatioiden syntymist\u00e4. Esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy koti-Suomestakin. Lahden 2001 hiihdon maailmanmestaruuskisojen tiedotustilaisuudet ovat j\u00e4\u00e4neet monille suomalaisille mieleen. Tuolloin dopingskandaalista johtuen kisoja sponsoroivien yritysten edustajat pyrkiv\u00e4t kiireen vilkkaa peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mainoksiaan mustilla lakanoilla.<\/p>\n

Osa markkinointimokista on niin hellytt\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 ne voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 mokista positiivisiksi, kuten Pauligin vanha mainos, jossa todetaan: \u201dP\u00e4\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4si Pauligilla\u201d. Mainoksessa mies ja nainen juovat kahvia illalla kynttil\u00e4nvalossa. Harva vanha mainos muistetaan yht\u00e4 hyvin kuin se.<\/p>\n

Vanha sanonta \u201dtekev\u00e4lle sattuu\u201d p\u00e4tee kuitenkin my\u00f6s br\u00e4ndimokien suhteen. Suomessakin on alettu Yhdysvaltojen tapaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4onnistuminen on sallittua ja luovuuden tappaa juuri virheiden pelko. Lis\u00e4ksi on todettava, ett\u00e4 yll\u00e4 mainituilla yrityksill\u00e4 on paljon onnistumisia tilill\u00e4\u00e4n. Tuskin niiden ep\u00e4onnistumisetkaan muuten ket\u00e4\u00e4n kiinnostaisivat. Coca-Colan br\u00e4ndinrakennus on hyv\u00e4 esimerkki pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, sill\u00e4 esimerkiksi yrityksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kirjasinmalli on pysynyt l\u00e4hes samanlaisena 1800-luvun lopusta asti ja my\u00f6s pullon py\u00f6re\u00e4 muoto juontaa juurensa samalta ajalta, vaikka sit\u00e4 aina v\u00e4lill\u00e4 on hieman modernisoitu. Harvan yrityksen logoa edes innokkaimmat fanit tatuoivat ihoonsa, kuten Harley Davidsonin logoja. Paulig on Suomessa onnistuneesti rakentanut br\u00e4ndi\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteisesti ja yritys ja sen tuotteet ovat hyvin tuttuja suomalaisille. Esimerkiksi kultainen kuppi markkinoinnissa on ollut mukana jo vuosikymmeni\u00e4. Voi melkeinp\u00e4 sanoa, ett\u00e4 kahvihammas alkaa kolottaa jo Juhla Mokan tutun tunnusmelodian kuullessa.<\/p>\n

Kirjoittanut: Kati Suomi<\/p>\n

Kirjoittaja tutkii omassa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan maineen ja br\u00e4ndin rakentumista koulutuksen alueella.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>
Coca-Colan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kirjasinmalli ja pullon py\u00f6re\u00e4 muoto ovat pysyneet l\u00e4hes muuttumattomina 1800-luvun lopusta l\u00e4htien.<\/figcaption><\/figure>\n

Kuva: \u00a9 2008 The Coca-Cola Company<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onnistunut br\u00e4ndin rakentaminen on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jossa vaaditaan tietoa, taitoa ja usein my\u00f6s tuuria, mutta br\u00e4ndimokilta (brand failure) eiv\u00e4t silti menestyneimm\u00e4tk\u00e4\u00e4n yritykset aina v\u00e4lty. Siit\u00e4 osoituksena ovat monet suomalaiset ja kansainv\u00e4liset br\u00e4ndik\u00f6mm\u00e4hdykset, jotka ovat toisinaan suututtaneet, mutta usein my\u00f6s naurattaneet kuluttajia. Aina ei ole t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, onko kyseess\u00e4 aito br\u00e4ndimoka, vai tietoinen yritys saada huomiota […]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,15],"tags":[],"class_list":{"0":"post-526","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-artikkeli","7":"category-puheenaiheet","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/526","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=526"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/526\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2997,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/526\/revisions\/2997"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=526"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=526"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=526"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}