{"id":657,"date":"2012-05-02T13:38:36","date_gmt":"2012-05-02T11:38:36","guid":{"rendered":"http:\/\/tukkkpori.wordpress.com\/?p=657"},"modified":"2020-04-23T15:02:48","modified_gmt":"2020-04-23T12:02:48","slug":"hyvin-suunniteltu-on-puoliksi-tehty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/hyvin-suunniteltu-on-puoliksi-tehty\/","title":{"rendered":"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?"},"content":{"rendered":"<p>Suunnitelmallisuuden puolestapuhujat tuovat usein esiin otsikossa esitetyn ajatuksen korostaakseen suunnittelun merkityst\u00e4. Suunnittelemalla ei tuhlata resursseja, kun aikaa ei kulu turhaan touhuamiseen, vaan tekemisess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n olennaisiin asioihin. Yritt\u00e4jyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta kyse on liiketoiminnan suunnittelusta, jossa tavoitteena on systemaattisesti tutkia markkinoita ja tunnistaa niill\u00e4 oleva aukko \u2013 tyydytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tarve, johon uudella yritysidealla voidaan pureutua. Kun tarve on tunnistettu, yritt\u00e4j\u00e4 pyrkii hahmottamaan ja kokoamaan tarvittavat resurssit, joita tarpeeseen vastaaminen ja liiketoimintamahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t. Keskeist\u00e4 ajattelussa on, ett\u00e4 ensin asetetaan tavoite uudelle yritystoiminnalle ja sen j\u00e4lkeen organisoidutaan siten, ett\u00e4 tavoitteeseen pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan.<\/p>\n<p>Viimeaikaisessa yritt\u00e4jyystutkimuksessa on nostettu esiin vaihtoehtoinen tai t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen toimintamalli uuden liiketoimintamahdollisuuden luomisessa. Erityisesti <strong>Saras Sarasvathy<\/strong> on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 monet yritysideat suurelta osin l\u00e4htev\u00e4t yritt\u00e4j\u00e4st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, siit\u00e4 mik\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4\u00e4 innostaa, mit\u00e4 h\u00e4n osaa ja kenet tuntee. T\u00e4m\u00e4 osaaminen, yritt\u00e4j\u00e4kandidaatin \u2019keit\u00e4 tunnen\u2019 -verkosto ja tunteen palo muodostavat yrityksen alustavan resurssipoolin, josta sitten ovat tuloksena ne mahdollisuudet, joita yritt\u00e4j\u00e4 osaa ja voi tehd\u00e4. Ideansa eteenp\u00e4inviemiseksi yritt\u00e4j\u00e4 on vuorovaikutuksessa mahdollisten asiakkaiden, yhteisty\u00f6kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa ja ideaan sitoutuu uusia toimijoita, jotka tuovat mukanaan omat kiinnostuksensa, verkostonsa ja osaamisensa. Siten yrityksen resurssit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja samalla ne tavoitteet, joihin yrityksen on mahdollista pyrki\u00e4, muuttuvat ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Koko alkuper\u00e4inen yritysidea saattaa radikaalistikin muuttua. Esimerkki t\u00e4st\u00e4 voi olla potentiaalisen asiakkaan esitt\u00e4m\u00e4 toive tai tarve, johon vastaaminen muuttaa alkuper\u00e4ist\u00e4 ideaa. Liiketoimintamahdollisuudet hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4n ja tiimin osaaminen karttuu, verkostot monipuolistuvat ja kenties kiinnostuksenalueet muuttuvat. T\u00e4m\u00e4 tarjoaa j\u00e4lleen uusia mahdollisuuksia, joita yrityksen resursseilla voidaan tavoitella.<\/p>\n<p>Sarasvathy tarjoaa konkreettisia esimerkkej\u00e4 yrityksist\u00e4, jotka h\u00e4nen mukaansa ovat syntyneet t\u00e4ll\u00e4 tavoin \u2013 kuten Kiirunan j\u00e4\u00e4hotelli ja sen liit\u00e4nn\u00e4isen\u00e4 j\u00e4\u00e4baarit Tukholmassa ja muissa suurkaupungeissa. Sarasvathy kyseenalaistaa, voiko ainakaan kaikkia yritysideoita suunnitella alusta loppuun asti etuk\u00e4teen. Voidaan kysy\u00e4, olisiko yritt\u00e4j\u00e4 itse, saati tarvittavat yhteisty\u00f6kumppanit uskoneet ja l\u00e4hteneet mukaan j\u00e4\u00e4baariliiketoimintaan, jos se olisi esitetty heille liiketoimintasuunnitelmana? Sen sijaan idea l\u00e4hti liikkeelle, kun ruotsalainen matkailuyritt\u00e4j\u00e4 halusi tuoda Japanissa t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 j\u00e4\u00e4veistokilpailuidean Ruotsiin. Siit\u00e4 pallo \u2013 uusien resurssien ja sit\u00e4 kautta uusien mahdollisuuksien keh\u00e4 \u2013 l\u00e4hti py\u00f6rim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Sarasvathy on kiteytt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n ajatuksensa muutamaan periaatteeseen. Resurssit, jotka yritt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jo on hallinnassaan, ovat parempi l\u00e4ht\u00f6kohta yritystoimintaan kuin resurssit, jotka eiv\u00e4t ole. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla! Liiketoimintasuunnitelmassa pyrit\u00e4\u00e4n arvioimaan tulevaisuuden tuottoja liiketoiminnan kannattavuuden arvioimiseksi. Tutkimusten perusteella tulevien tuottojen arvioiminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi ja useimmiten yritt\u00e4j\u00e4n liiketoimintasuunnitelmaan raapustamat arvaukset osoittautuvat v\u00e4\u00e4riksi. Sarasvathyn mukaan yritt\u00e4j\u00e4n onkin paljon helpompi yritt\u00e4\u00e4 arvioida siedett\u00e4v\u00e4\u00e4 tappiota kuin tulevia tuottoja. Kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4ksi ryhtyv\u00e4 arvioi kuinka paljon ja mit\u00e4 on valmis menett\u00e4m\u00e4\u00e4n. Perinteiseen liiketoimintasuunnitelmaan sis\u00e4ltyy my\u00f6s ajatus yll\u00e4tysten minimoimisesta. Sarasvathyn ajattelussa yll\u00e4tysten hy\u00f6dynt\u00e4minen, esimerkiksi asiakkaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toiveeseen vastaaminen, on kuitenkin yritt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta eritt\u00e4in menestyksellinen toimintatapa. Verkostoa ei Sarasvathyn ajattelussa suunnitella sovittamalla tarvittavia palasia yritysidean tueksi, vaan se muodostuu samaan tapaan kuin tilkkut\u00e4kki, eri kuosisten ja v\u00e4risten tilkkujen satunnaisesta kokoelmasta. Vaikka prosessi ei ole alusta loppuun suunniteltu, kyse ei kuitenkaan ole yritt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta satunnaisesta, hallitsemattomasta asioiden ajelehtimisesta tai kulusta. Pikemminkin Sarasvathy korostaa, ett\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4 pyrkii hallitsemaan ja kontrolloimaan niit\u00e4 asioita, mitk\u00e4 ovat h\u00e4nen ulottuvissaan ja joihin h\u00e4nell\u00e4 on mahdollisuus vaikuttaa, eik\u00e4 niit\u00e4, joihin yritt\u00e4j\u00e4 ei pysty vaikuttamaan.<\/p>\n<p>Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Yht\u00e4lailla tekee mieli sanoa, ett\u00e4 hyvin suunniteltua ei ole viel\u00e4 edes aloitettu. Toisinaan kun nuoret yritt\u00e4j\u00e4t tai opiskelijat esittelev\u00e4t kehitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n uusia, joskus villej\u00e4 yritysideoita kokeneille asiantuntijoille, syntyy yleinen ep\u00e4usko. Asiantuntijat saattavat todeta, etteiv\u00e4t usko ideoihin ja siihen, ett\u00e4 niiden kautta olisi mahdollista tehd\u00e4 kannattavaa liiketoimintaa. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, varsinkin jos asiantuntijoita pyydet\u00e4\u00e4n sijoittamaan omia resurssejaan, aikaansa tai rahojaan yritykseen. Kuitenkin j\u00e4lkik\u00e4teen tarkasteltuna aivan j\u00e4rjett\u00f6mill\u00e4 ideoilla on tehty mittavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi ihan tavallisia kivi\u00e4 on myyty ja myyd\u00e4\u00e4n edelleen helppohoitoisina lemmikkein\u00e4 Yhdysvalloissa. Vastaavasti aivan j\u00e4rkev\u00e4t, liiketoimintasuunnitelmakilpailuissa menestyneet ideat ovat j\u00e4\u00e4neet l\u00e4ht\u00f6kuoppiinsa. Liiketoimintamahdollisuuden olemassaoloa voi pyrki\u00e4 arvioimaan liiketoimintasuunnitelmassa tai ideakilpailuissa, mutta todellinen testaus tapahtuu aina markkinoilla. Pelkk\u00e4 hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n idea ei riit\u00e4, vaan toteutus ratkaisee. Siten vaikka asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja pyrki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n palaute joko idean tai sen esittelyn kehitt\u00e4misess\u00e4, on yritt\u00e4j\u00e4n luotettava omaan visioonsa ja my\u00f6s intuitioonsa, kokeillako idean toimivuutta. Mik\u00e4li kokeilu ei onnistu, on nopeasti pohdittava mit\u00e4 asioita voidaan muuttaa, jotta idea hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n markkinoilla.<\/p>\n<p>Yritt\u00e4jyystutkijalle tekeminen ja siit\u00e4 oppiminen on suunnittelua luontevampi toimintamalli. Yliopistossa meilt\u00e4 odotetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 toimia yliopistol\u00e4ht\u00f6isen yritt\u00e4jyyden tukemiseksi ja alueen yritt\u00e4jyyden ja yritysten kehitt\u00e4miseksi. Vaikuttaminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien, yritt\u00e4jyyden ja yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen ei synny juhlapuheissa, eik\u00e4 suunnitelmajulistuksissa vaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa tutkijoiden, opiskelijoiden ja yritt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4. Etuk\u00e4teen voi olla vaikeaa arvioida, mik\u00e4 toimii ja mitk\u00e4 keinot kantavat parhaimman hedelm\u00e4n. Se edellytt\u00e4\u00e4 erilaisia kokeiluita ja mahdollisista virheist\u00e4 oppimista, yhdess\u00e4 tekemist\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjoittanut: Ulla Hytti<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja toimii yritt\u00e4jyyden professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suunnitelmallisuuden puolestapuhujat tuovat usein esiin otsikossa esitetyn ajatuksen korostaakseen suunnittelun merkityst\u00e4. Suunnittelemalla ei tuhlata resursseja, kun aikaa ei kulu turhaan touhuamiseen, vaan tekemisess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n olennaisiin asioihin. Yritt\u00e4jyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta kyse on liiketoiminnan suunnittelusta, jossa tavoitteena on systemaattisesti tutkia markkinoita ja tunnistaa niill\u00e4 oleva aukko \u2013 tyydytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tarve, johon uudella yritysidealla voidaan pureutua. Kun tarve on tunnistettu, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,15,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-657","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-artikkeli","7":"category-puheenaiheet","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/657","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=657"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/657\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2985,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/657\/revisions\/2985"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=657"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=657"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=657"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}