{"id":928,"date":"2012-08-31T14:06:02","date_gmt":"2012-08-31T12:06:02","guid":{"rendered":"http:\/\/tukkkpori.wordpress.com\/?p=928"},"modified":"2020-04-23T15:02:23","modified_gmt":"2020-04-23T12:02:23","slug":"yliopisto-tieteen-kehto-vai-patkatyolaisten-projektipaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/yliopisto-tieteen-kehto-vai-patkatyolaisten-projektipaja\/","title":{"rendered":"Yliopisto \u2013 tieteen kehto vai p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten projektipaja?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

u<\/span><\/em><\/p>\n

u<\/span><\/em><\/p>\n

u<\/span><\/em><\/p>\n

Kirjoittanut: Kirsi-Mari Kallio<\/em><\/p>\n

Kallio toimii laskentatoimen ja rahoituksen tohtorikoulutettavana Turun kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4.<\/em><\/p>\n

Yliopistohenkil\u00f6kunta kokee suomalaisen yliopistokent\u00e4n muuttuneen viime vuosina radikaalisti \u2013 eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 positiiviseen suuntaan. Jos nykyinen kehitys jatkuu, on todellisena vaarana opetuksen ja tutkintojen laadun heikkeneminen sek\u00e4 lahjakkaimpien tutkijoiden pakeneminen parempien ty\u00f6olojen ja palkkojen houkuttelemina joko ulkomaisiin yliopistoihin tai elinkeinoel\u00e4m\u00e4n pariin.<\/p>\n

Kaikissa Suomen yliopistoissa on siirrytty tulosjohtamisen aikakauteen. Tulosjohtamisen perimm\u00e4isen\u00e4 ajatuksena on yksil\u00f6iden suorituksen mittaamisen kautta tapahtuva henkil\u00f6st\u00f6n kannustaminen ja samalla organisaation strategian jalkauttaminen ruohonjuuritasolle. Tulosjohtamisen mittareiden mukaan hyvin suoriutuva henkil\u00f6 palkitaan korkeammalla palkalla tai muilla eduilla. N\u00e4in tulosjohtaminen paitsi ohjaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 toimimaan tehokkaasti ja organisaation strategian mukaisesti, se my\u00f6s nostaa henkil\u00f6kunnan ty\u00f6motivaatiota \u2013 ainakin teoriassa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulosjohtaminen on n\u00e4kynyt kasvavana paineena tuottaa tutkintoja, opintopisteit\u00e4 ja tieteellisi\u00e4 julkaisuja, ja n\u00e4m\u00e4 paineet ovat n\u00e4kyneet my\u00f6s yliopistohenkil\u00f6kunnan arjessa. Samalla maamme yliopistojen keskin\u00e4inen kilpailu rahoituksesta on kiristynyt.<\/p>\n

Tulosohjauksella on ollut merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden \u2013 professoreiden, opettajien, tutkijoiden ja hallintohenkil\u00f6st\u00f6n \u2013 arkeen. Tulosten liiallinen korostuminen on saanut osakseen laajaa kritiikki\u00e4: mik\u00e4li tavoitteiden suunnittelu j\u00e4\u00e4 toissijaiseksi suh\u00adteessa todellisten tulosten tavoitteluun, keskityt\u00e4\u00e4n helposti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6llisen mielekkyyden sijaan. Saadaan siis sit\u00e4, mit\u00e4 mitataan. Pelkkien tarkoituksenmukaisten ja toimivien mittarien kehitt\u00e4minen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole riitt\u00e4v\u00e4 ehto tulosjohtamisen toimivuudelle. Nimitt\u00e4in, mik\u00e4li henkil\u00f6st\u00f6 ei koe aitoa kannus\u00adtetta tavoi\u00adtella johdon asettamaa tulosta, tulosjohtaminen ei yksinkertaisesti toimi.<\/p>\n

Tieteellisten empiiristen tutkimusteni mukaan valtaosa suomalaisesta yliopistohenkil\u00f6kunnasta kokee monesti tulosohjauksen joko lis\u00e4\u00e4v\u00e4n turhaa byrokratiaa tai lis\u00e4\u00e4v\u00e4n painetta, stressi\u00e4 ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta. Pienell\u00e4 palkalla usein kutsumusty\u00f6t\u00e4\u00e4n tekev\u00e4t opettajat ja tutkijat on ahdettu nurkkaan \u2013 ty\u00f6st\u00e4 saatu aito tutkimuksen ja opettamisen ilo ja ty\u00f6n vapaus ovat uhattuina tuloksia, pisteit\u00e4 ja rankingeja korostavassa yliopistomaailmassa. Lis\u00e4ksi nykyisten mittareiden on todettu painottavan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laadun kustannuksella sek\u00e4 korostavan tutkimusty\u00f6t\u00e4 opetusty\u00f6n j\u00e4\u00e4dess\u00e4 v\u00e4hempiarvoiseksi. Kehitys vaikuttaa hyvin kyseenalaiselta, jos tarkoitus on tuottaa laadukasta opetusta ja tulevaisuuden asiantuntijoita sek\u00e4 aikaansaada kansainv\u00e4lisen tason huippututkimusta. Jos nykyist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei muokata tai muuteta, vaarana on alati syvenev\u00e4 tutkintojen, koulutuksen ja opetuksen laadun heikkeneminen. Suunniteltaessa kannustimia yliopistoihin, huomion tulisi kohdistua ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen tuloksiin. N\u00e4in saataisiin aikaan todellista laatua.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n jutun teksti pohjautuu Kirsi-Mari Kallion ja Tomi J. Kallion artikkeliin \u201dTulosohjaus yliopistojen asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4\u201d kirjassa Innostava yliopisto (Gaudeamus 2012, toimittaneet Pirjo St\u00e5hle ja Antti Ainamo).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

u u u Kirjoittanut: Kirsi-Mari Kallio Kallio toimii laskentatoimen ja rahoituksen tohtorikoulutettavana Turun kauppakorkeakoulun Porin yksik\u00f6ss\u00e4. Yliopistohenkil\u00f6kunta kokee suomalaisen yliopistokent\u00e4n muuttuneen viime vuosina radikaalisti \u2013 eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 positiiviseen suuntaan. Jos nykyinen kehitys jatkuu, on todellisena vaarana opetuksen ja tutkintojen laadun heikkeneminen sek\u00e4 lahjakkaimpien tutkijoiden pakeneminen parempien ty\u00f6olojen ja palkkojen houkuttelemina joko ulkomaisiin yliopistoihin tai elinkeinoel\u00e4m\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":18470,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,15,24],"tags":[],"class_list":{"0":"post-928","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-artikkeli","7":"category-puheenaiheet","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/928","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18470"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=928"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/928\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2961,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/928\/revisions\/2961"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=928"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=928"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/liike\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=928"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}