{"id":162,"date":"2024-04-01T14:37:56","date_gmt":"2024-04-01T11:37:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/?p=162"},"modified":"2024-04-08T10:16:56","modified_gmt":"2024-04-08T07:16:56","slug":"kerroksellista-linnakaupunkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/2024\/04\/01\/kerroksellista-linnakaupunkia\/","title":{"rendered":"Kerroksellista Linnakaupunkia"},"content":{"rendered":"\n

Linnakaupunki rakentuu ja maisema uudistuu, mutta alueen historiallisia kerroksia s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n valittujen kohteiden suojelulla.  N\u00e4it\u00e4 suojeltuja rakennuksia voi ihailla lyhyell\u00e4 kiertok\u00e4velyll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Alueen n\u00e4ytt\u00e4vimm\u00e4n ja tunnetuimman kokonaisuuden muodostaa Turun linna ymp\u00e4r\u00f6ivine puistoineen. Linnan historia ulottuu 1280-luvulle, ja se on ehtinyt toimia niin Suomen hallintokeskuksena, Juhana Herttuan hovina kuin vankilanakin. Nykyiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 museokokonaisuudeksi se on vihitty vuonna 1961.  <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n k\u00e4velylle Turun linnan naapurustoon. Heti sen vieress\u00e4 Linnankadulla p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4t puiset kauppiasmakasiinit vuodelta 1888. Kes\u00e4ll\u00e4 pihapiiriss\u00e4 voi nauttia hampurilaisia Linna Burgers and Coffeen valikoimista.  Makasiinien naapurissa kohti satamaa k\u00e4velt\u00e4ess\u00e4 sijaitsee vuonna 1930 rakennettu talo, jossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toimii suosittu gluteeniton ravintola Nick\u00b4s Food Design. Linnankadun ja Satamakadun risteyksess\u00e4 on Merimieskotina tunnettu rakennus, jossa on toiminut my\u00f6s poliisiasema ja ruokala. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 talossa on asutusta ja yritystoimintaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Linna Burgers and Coffee odottelee kes\u00e4kautta kauppiasmakasiinien vieress\u00e4. Kuva: Mia Nilsson<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Merimieskotia vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 piirtyy kokonainen s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 kortteli, jota hallitsee tyylik\u00e4s keltaiseksi rapattu toimistotalo. Sen on rakennuttanut Huolintaliike A. E. Eriksson & Co vuonna 1921. Sen Satamakadun siivess\u00e4 toimii nyky\u00e4\u00e4n tilausravintola Cigges Club. Linnankadun naapurissa sijaitsee tanssistudio Flama. Korttelissa on my\u00f6s runsaasti asuin- ja toimitiloina toimivia puutaloja, kuten Nelj\u00e4nnen linjan vuosina 1880\u20131924 rakennettu n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 rivist\u00f6.    <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Osuusliike Tarmolan ruokalassa vuodelta 1939 toimii nyky\u00e4\u00e4n tanssistudio Flama. Huolintaliike A.E. Eriksson & Co:n keltainen asuin- ja konttoritalo on nyky\u00e4\u00e4nkin toimistok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kuva: Mia Nilsson <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Nelj\u00e4nnen linjan keltainen siltavahdin asuintalo (1883) on siirretty ja korotettu 1912.\u00a0 Punaisessa VR:n tavaratoimistossa (1924) toimii Wendy House, englanninkielinen p\u00e4iv\u00e4koti. Vaalea asuinrakennus on ollut palovartioasema ulkorakennuksineen (1920).\u00a0Kuva: Mia Nilsson. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavaksi saavutaan satamaan, jonka kaavoitus on Turun suurpalon (1828) j\u00e4lkeist\u00e4 perua. Satama on ollut luontainen tukikohta monelle yritykselle ja toiminnolle. Esimerkiksi  alueelle ensimm\u00e4isen\u00e4  valmistunut Warranttimakasiini on ollut aikansa panttilainaamo.  Vuodesta 1986 t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tiilirakennuksessa on toiminut  Hotel Seaport.  Kaunislinjainen, vuonna 1910 rakennettu  Rettigin tupakkavarasto Kolmannella linjalla on kokenut muodonmuutoksen ikkunattomasta varastosta nykyiseksi toimistorakennukseksi, jonka alakerrassa voi ruokailla Kolmas linja \u2013ravintolassa.    <\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n Warranttimakasiinin ovat suunnitelleet arkkitehdit Elia Heikelin ja Stefan Michailow vuonna 1899.  Viking Linen nykyiseen terminaaliin suunnitellaan uutta toimintaa laivojen siirtyess\u00e4 alueuudistusten my\u00f6t\u00e4 niemen l\u00e4ntiselle rannalle. Kuva: Kanerva Kuitu. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kierret\u00e4\u00e4n Turun linnan ja Linnanpuiston it\u00e4puolelle: Linnankadun ja Vallihaudankadun risteykseen j\u00e4\u00e4 pieni keltainen puutalo, joka tunnetaan Lenn\u00e4tintupana. Sen vieress\u00e4 s\u00e4ilyy toinen samantyylinen talo, ratavartijan vahtitupa. Lenn\u00e4tint\u00e4 k\u00e4ytettiin Suomen junarataverkoston viestint\u00e4\u00e4n, kunnes puhelin syrj\u00e4ytti sen 1950-luvulla. Ratavartijan teht\u00e4v\u00e4 oli huoltaa tietty\u00e4 rataosuutta, ja virkaan kuului yleens\u00e4 asunto. Ammatti katosi tekniikan kehityksen ja t\u00f6iden koneellistumisen my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lenn\u00e4tintupa (1911) palvelee nyky\u00e4\u00e4n asuinrakennuksena. Kuva: Mia Nilsson<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pikku k\u00e4vely\u00e4 voi jatkaa Linnankatua pitkin keskustan suuntaan. Linnankadun ja Fleminginkadun varrella s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n vastakin puutaloja \u2013 my\u00f6s tulipalossa huhtikuussa 2023 pahoin vaurioitunut puutalo n\u00e4iden katujen risteyksess\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 uuden ja vanhan Linnakaupungin kerroksellisuus on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ja koettavissa. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti: Mia Nilsson <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Gherghel Noora 2023: Linnakaupungin rakennettu kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6. Luento. <\/p>\n\n\n\n

Historian ja tulevaisuuden museo: Linnanniemen ja sataman historiaa. <\/p>\n\n\n\n

Rajavartijana Pietarin radalla: https:\/\/helsinkipietari150.vayla.fi\/ratavartijana-pietarin-radalla\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Turun linnan kotisivut <\/p>\n\n\n\n

Turun kaupungin yleiskaava <\/p>\n\n\n\n

Uutinen palaneesta puutaloista: https:\/\/yle.fi\/a\/74-20029141<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Zetterberg, Seppo:\u202fYhteisell\u00e4 matkalla. VR 150 vuotta<\/em>, s. 90. Helsinki: WSOY, 2012 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Linnakaupunki rakentuu ja maisema uudistuu, mutta alueen historiallisia kerroksia s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n valittujen kohteiden suojelulla.  N\u00e4it\u00e4 suojeltuja rakennuksia voi ihailla lyhyell\u00e4 kiertok\u00e4velyll\u00e4.  Alueen n\u00e4ytt\u00e4vimm\u00e4n ja tunnetuimman kokonaisuuden muodostaa Turun linna ymp\u00e4r\u00f6ivine puistoineen. Linnan historia ulottuu 1280-luvulle, ja se on ehtinyt toimia niin Suomen hallintokeskuksena, Juhana Herttuan hovina kuin vankilanakin. Nykyiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 museokokonaisuudeksi se on vihitty vuonna 1961.  … <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1956,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,6],"tags":[],"class_list":["post-162","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-julkaisut","category-rakennettu-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1956"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=162"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":241,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions\/241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}