{"id":167,"date":"2024-04-01T14:35:06","date_gmt":"2024-04-01T11:35:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/?p=167"},"modified":"2024-04-08T10:45:14","modified_gmt":"2024-04-08T07:45:14","slug":"sataman-ja-telakan-hamaryyksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/2024\/04\/01\/sataman-ja-telakan-hamaryyksia\/","title":{"rendered":"Sataman ja telakan h\u00e4m\u00e4ryyksi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Kannen kuva: Ty\u00f6kuva Chricton-Vulcanin valimosta 1930-luvulta. Turun museokeskus.<\/p>\n\n\n\n<p>Turun linnan ymp\u00e4rist\u00f6 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n Turun satama- ja telakkateollisuuden v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 historiaa. Satamaa on pidetty \u201dSuomen porttina l\u00e4nteen\u201d jo keskiajalta asti. Turkulaisen laivanrakennuksen juuret taas ulottuvat nykyisess\u00e4 muodossaan kolmensadan vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. 1900-luvun alussa tunnelma oli vastaitsen\u00e4istyneess\u00e4 Suomessa ep\u00e4vakaa. Turun telakalla ja satamassa t\u00e4m\u00e4 ilmeni muun muassa sotayhteisty\u00f6n\u00e4, lakkoina ja kieltolain aikaisena levottomuutena.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sukellusveneit\u00e4 ja salaisuuksia<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Jo keskiajalla Linnanniemell\u00e4 harjoitettiin laivanveistoa, mutta toiminta muotoutui teolliseksi 1700-luvulla. 1900-luvun alussa kulta-aikaansa eli Chricton-Vulcanin telakka, joka muodostui kahden Aurajokisuun merkitt\u00e4v\u00e4n yhti\u00f6n yhteisty\u00f6ss\u00e4. Suomen valtio oli nuori, ja sotavarustelu oli sille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Telakalla valmistettiinkin esimerkiksi sukellusveneit\u00e4. My\u00f6hemmin telakalla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli sotakorvausten maksamisessa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sukellusveneiden valmistukseen liittyi my\u00f6s salaista poliittista toimintaa. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen sukellusveneiden rakentaminen oli Saksalta kielletty\u00e4. Saksalaiset kuitenkin k\u00e4yttiv\u00e4t hollantilaista peiteorganisaatiota harjoittaakseen ja pit\u00e4\u00e4kseen yll\u00e4 veneisiin liittyv\u00e4\u00e4 osaamistaan. Peiteorganisaatio toimi my\u00f6s Turun telakalla. Saksalaisen ty\u00f6voiman hy\u00f6dynt\u00e4minen sukellusveneprojektissa her\u00e4tti ep\u00e4luuloa muissa suurvalloissa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1015\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_vesikko-1015x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-193\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_vesikko-1015x1024.jpg 1015w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_vesikko-298x300.jpg 298w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_vesikko-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_vesikko-768x774.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_vesikko.jpg 1190w\" sizes=\"auto, (max-width: 1015px) 100vw, 1015px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Yksi veneist\u00e4, Vesikko, rakennettiin Saksan tilauksesta, prototyyppin\u00e4 saksalaiselle sukellusveneelle. Lopulta Suomi osti Vesikon itselleen, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen ulkopoliittiseen maineensa. Kuvassa sukellusvene Vesikko vuonna 1955. Kuva: UA Saarisen kokoelma. JOKA Journalistinen kuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Sataman kiistelev\u00e4t ideologiat ja ty\u00f6yhteis\u00f6t<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa oli 1900-luvulla enemm\u00e4n ty\u00f6taisteluita kuin muissa teollisuusmaissa. Lakkoilu ja ideologiset ristiriidat aiheuttivat kahnauksina sataman ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4. V\u00e4lej\u00e4 oli selvittelem\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi tuleva tasavallan presidentti Mauno Koivisto, joka kirjoitti v\u00e4it\u00f6skirjansa <em>Sosiaaliset suhteet Turun satamassa<\/em> omia kokemuksiaan hy\u00f6dynt\u00e4en.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"600\" height=\"377\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_lakko.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-192\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_lakko.jpg 600w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_lakko-300x189.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/03\/Sataman-ja-telakan-hamaryyksia_lakko-477x300.jpg 477w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Metallilakko vuonna 1937. Kuva: Ty\u00f6v\u00e4en arkisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>1900-luvun alussa elettiin kieltolain aikaa. Kansan raitistumiseen pyrkiv\u00e4n lain seuraukset olivat p\u00e4invastaiset, mik\u00e4 ilmeni my\u00f6s satamaty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa. Ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat heikossa asemassa yhteiskunnassa ja he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t usein tekemisiin poliisin kanssa ty\u00f6maajuopottelusta ja tappeluista. Satama tunnettiin t\u00e4m\u00e4n takia \u201cpaheiden pes\u00e4n\u00e4\u201d.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6ksen valvomisen lis\u00e4ksi alueella harjoitettiin tiedustelutoimintaa etsiv\u00e4n keskuspoliisin toimesta. Osoitteessa Linnankatu 87 toimi tuolloin Kanavaniemen poliisiasema, aina vuoteen 1960 asti. Valtiollisen poliisin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleessa rakennuksessa valvottiin satamasta tulevia matkustajia ja mahdollisesti salakuunneltiin sen edustalla k\u00e4ytyj\u00e4 keskusteluja.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<p>Teksti: Ella Vahteristo<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kaijansalo, Heli 2023. <em>Historian havinaa \u2013 Satamahinaaja Auran konep\u00e4iv\u00e4kirjasta ja Suomen Turussa vuonna 1928<\/em>. Aboard: Turun sataman verkkolehti, 14.2.2023.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/aboard.portofturku.fi\/2023\/02\/historian-havinaa-satamahinaaja-auran-konepaivakirjasta-ja-suomen-turussa-vuonna-1928\/\">https:\/\/aboard.portofturku.fi\/2023\/02\/historian-havinaa-satamahinaaja-auran-konepaivakirjasta-ja-suomen-turussa-vuonna-1928\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Huhtanen, Jarmo 2016. <em>Natsi-Saksa hy\u00f6dynsi Suomen rakentamia sukellusveneit\u00e4 \u2013 suurvallat seurasivat ep\u00e4illen, mit\u00e4 Aurajoella tapahtuu<\/em>. Helsingin Sanomat, 5.2.2016.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000002884223.html\">https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000002884223.html<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Turun museokeskus 2021. Sataman tarinoita \u2013 Sataman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehty. YouTube.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=mfXShTobWfE\">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=mfXShTobWfE<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kannen kuva: Ty\u00f6kuva Chricton-Vulcanin valimosta 1930-luvulta. Turun museokeskus. Turun linnan ymp\u00e4rist\u00f6 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n Turun satama- ja telakkateollisuuden v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 historiaa. Satamaa on pidetty \u201dSuomen porttina l\u00e4nteen\u201d jo keskiajalta asti. Turkulaisen laivanrakennuksen juuret taas ulottuvat nykyisess\u00e4 muodossaan kolmensadan vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. 1900-luvun alussa tunnelma oli vastaitsen\u00e4istyneess\u00e4 Suomessa ep\u00e4vakaa. Turun telakalla ja satamassa t\u00e4m\u00e4 ilmeni muun muassa sotayhteisty\u00f6n\u00e4, lakkoina&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/2024\/04\/01\/sataman-ja-telakan-hamaryyksia\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1956,"featured_media":191,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,6],"tags":[],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-julkaisut","category-rakennettu-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1956"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":249,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/249"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}