{"id":268,"date":"2024-04-22T10:26:31","date_gmt":"2024-04-22T07:26:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/?p=268"},"modified":"2024-04-22T10:26:33","modified_gmt":"2024-04-22T07:26:33","slug":"linnakaupungin-kadut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/2024\/04\/22\/linnakaupungin-kadut\/","title":{"rendered":"Linnakaupungin kadut"},"content":{"rendered":"\n<p>Kannen kuva: Avara Linnankatu vuonna 1931. Birger Lundsten, Turun museokeskus.<\/p>\n\n\n\n<p>Linnakaupungin katujen nimet muistuttavat alueen historiasta. Kadut viittaavat erityisesti Turun linnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, alueen teollisuuteen ja merellisyyteen. Niin merkkihenkil\u00f6t kuin ty\u00f6l\u00e4iset saavat paikkansa historiallisesti kerroksellisella alueella.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Uuden Herttuankulman asuinalueen k\u00e4velykatujen nimet on suunniteltu nimett\u00e4v\u00e4n 1600-luvun merkitt\u00e4vien porvariston naisten mukaan. Valmiina on jo Malin Tr\u00e4llin kuja, ja oman katunsa tulevat saamaan my\u00f6s Elin S\u00e5ger, Elisabet Wolle ja Karin Hakola. Omaisuutensa ja asemansa voimin naiset osallistuivat poikkeuksellisen aktiivisesti perheens\u00e4 taloudellisiin asioihin ja paikallisyhteis\u00f6ns\u00e4 toimiin. Kadut muistuttavat naisten toimijuudesta, joka usein unohtuu miesten tekoihin keskittyv\u00e4n historiankirjoituksen alle. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"675\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupunginkadut-herttuankulman-katot-1024x675.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-279\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupunginkadut-herttuankulman-katot-1024x675.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupunginkadut-herttuankulman-katot-300x198.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupunginkadut-herttuankulman-katot-768x506.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupunginkadut-herttuankulman-katot-1536x1013.png 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupunginkadut-herttuankulman-katot-455x300.png 455w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupunginkadut-herttuankulman-katot.png 2000w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Herttuankulman kattoja. Kuva: P\u00e4ivi Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Naisten roolia historiassa tuo esille my\u00f6s alueelle suunnitteilla oleva Kolmen Katariinan bulevardi. Nimi viittaa Turun linnassa asuneisiin Katariina-nimisiin valtiattariin. Uusista kaduista linnan yleviin tunnelmiin vie lis\u00e4ksi Fatabuurinkatu, joka saa nimens\u00e4 linnan varastohuoneesta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Linnan asukkaista erityisen muistettu on Juhana Herttua, renessanssin aikainen kuningas ja Suomen herttua. Linnan edustalla voi k\u00e4vell\u00e4 pitkin h\u00e4nen puistokatuaan, istahtaa h\u00e4nen puistonsa penkille tai jopa sy\u00f6d\u00e4 h\u00e4nen ravintolassaan, Turun linnassa sijaitsevassa Juhana Herttuan kellarissa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Juhana Herttuan yst\u00e4v\u00e4ll\u00e4, Suomen k\u00e4skynhaltija Klaus Flemingill\u00e4 on my\u00f6s linnan l\u00e4hettyvill\u00e4 oma katunsa. Kiistelty hahmo tunnettiin t\u00f6rkeist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6stavoistaan, riidoista Kaarle-herttuan kanssa ja nuijasodan kukistamisesta. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"799\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Edelfelt-1024x799.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-264\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Edelfelt-1024x799.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Edelfelt-300x234.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Edelfelt-768x599.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Edelfelt-385x300.jpg 385w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Edelfelt.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Albert Edelfeltin maalaus Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878) on esill\u00e4 Turun linnassa. Kuva: Kansallisgalleria<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Aurajoen suu oli vuosisatojen ajan t\u00e4rke\u00e4 teollisen toiminnan keskus. Joen varressa toimi telakkayhti\u00f6iden lis\u00e4ksi laivanveist\u00e4m\u00f6it\u00e4, konepajoja ja k\u00f6ysipunomoita. Nykyisin telakka ja muu teollinen toiminta on siirtynyt kauemmas keskustasta, mutta rakennukset ja paikkojen nimet vaalivat sen historiaa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"504\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Sigyn-1024x504.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-265\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Sigyn-1024x504.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Sigyn-300x148.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Sigyn-768x378.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Sigyn-1536x755.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Sigyn-600x295.jpg 600w, https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-content\/uploads\/sites\/699\/2024\/04\/Linnakaupungin-kadut-Sigyn.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Telakan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleita rakennuksia on nyky\u00e4\u00e4n Turun AMK:n Taideakatemian ja konservatorion k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Vanhaan telakkahalliin rakennettu Sigyn-sali on nimetty historiallisen purjelaivan mukaan. Kuva: Tuomas Kourula<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Telakkarakennusten viereiset aukiot ovat nimetty Veist\u00e4m\u00f6naukioksi ja Varvintoriksi, jonka nimi pohjautuu ruotsin kielen telakkaa tarkoittavaan sanaan b\u00e5tvarv. Crichtoninkatu taas on saanut nimens\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n konepajan ja t\u00e4m\u00e4n omistajan William Crichtonin mukaan. Laivateollisuuden merkitys n\u00e4kyy my\u00f6s telakan ja sataman ammattien mukaan nimetyiss\u00e4 kaduissa. Alueelta l\u00f6ytyy muun muassa Mittarinkatu, Kalastajankatu sek\u00e4 Pakkarinkatu ja Pakkarinpuisto.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Merellisiin aiheisiin liittyv\u00e4t my\u00f6s toisiaan kohdakkain olevat Amiraalistonkatu ja Stedingkinkatu. Vuonna 1790 Turkuun sijoitettiin Ruotsin armeijan saaristolaivaston yksikk\u00f6, jota johti upseeri Victor von Stedingk. Laivaston Turun osaston, eli eskaaderin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n luovutettiin ja rakennettiin majoitus- ja varastotiloja. Eskaaderin upseerien asuntolasta k\u00e4ytettiin arkipuheessa nime\u00e4 Amiraalisto.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<p>Teksti: Ella Vahteristo<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:&nbsp;<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kupila, Sanna &amp; Marita S\u00f6derstr\u00f6m (toim.) 2011. Turun katuja ja toreja: nimist\u00f6historiaa keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Turun museokeskus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4rvinen, Kari &amp; Merja Nieminen (toim.) 2019. Turun linna, rakennushistoriaselvitys 2019, Pihat ja ulkoalueet. Helsinki.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.senaatti.fi\/app\/uploads\/2019\/10\/2019_J\u00e4rvinen-Nieminen_Turun-linna_Pihat_RHS.pdf\">https:\/\/www.senaatti.fi\/app\/uploads\/2019\/10\/2019_J\u00e4rvinen-Nieminen_Turun-linna_Pihat_RHS.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Toropainen, Veli Pekka 2016. P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u20131670. V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/bitstream\/handle\/10024\/122993\/Annales_C419_Toropainen_verkko.pdf;jsessionid=C9F7B1D744A4BE615A42D8D5C78326A6?sequence=2\">https:\/\/www.utupub.fi\/bitstream\/handle\/10024\/122993\/Annales_C419_Toropainen_verkko.pdf;jsessionid=C9F7B1D744A4BE615A42D8D5C78326A6?sequence=2<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kannen kuva: Avara Linnankatu vuonna 1931. Birger Lundsten, Turun museokeskus. Linnakaupungin katujen nimet muistuttavat alueen historiasta. Kadut viittaavat erityisesti Turun linnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, alueen teollisuuteen ja merellisyyteen. Niin merkkihenkil\u00f6t kuin ty\u00f6l\u00e4iset saavat paikkansa historiallisesti kerroksellisella alueella.&nbsp;&nbsp; Uuden Herttuankulman asuinalueen k\u00e4velykatujen nimet on suunniteltu nimett\u00e4v\u00e4n 1600-luvun merkitt\u00e4vien porvariston naisten mukaan. Valmiina on jo Malin Tr\u00e4llin kuja, ja&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/2024\/04\/22\/linnakaupungin-kadut\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1956,"featured_media":266,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,6],"tags":[],"class_list":["post-268","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-julkaisut","category-rakennettu-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1956"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=268"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":280,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268\/revisions\/280"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=268"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=268"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=268"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}