{"id":301,"date":"2024-04-29T11:41:38","date_gmt":"2024-04-29T08:41:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/?p=301"},"modified":"2024-04-29T11:41:40","modified_gmt":"2024-04-29T08:41:40","slug":"linnanpuiston-ja-sen-ympariston-vaiheita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/2024\/04\/29\/linnanpuiston-ja-sen-ympariston-vaiheita\/","title":{"rendered":"Linnanpuiston ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n vaiheita"},"content":{"rendered":"\n

Kannen kuva: V\u00e4nrikki Stoolin tupa ja aitta <\/p>\n\n\n\n

Turun linnan ymp\u00e4rist\u00f6n viheralueet ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. Linnanpuisto ja l\u00e4hialueet ovat heijastelleet aikansa tarpeita ja ihanteita. Ne ovat palvelleet viljelysmaina, t\u00e4rkeiden rakennusten tyyssijoina ja virkistysalueina \u2013 sek\u00e4 suurmiesten visioina. <\/p>\n\n\n\n

Alueen vanhimmat viheralueet ovat Turun linnan Pajapiha ja Ryytipiha. Ne on rakennettu 1400-luvulla harmaakivisen p\u00e4\u00e4linnan etel\u00e4puolelle. Edellinen on saanut nimens\u00e4 pajasta, joka mainitaan linnan tilikirjoissa 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Ryytipihalla viljeltiin linnan tarpeisiin. Juhana Herttua palkkasi vuonna 1556 ensimm\u00e4isen puutarhamestarin, Une Olssonin. T\u00e4t\u00e4 ennen Ryytipihan viljelyksist\u00e4 oli vastannut fatabuurivaimo eli viljavaraston hoitajatar. Juhana Herttua rakennutti my\u00f6s oman saunan Pajapihan ja Ryytipihan kulmaukseen vuonna 1559. Nykyisin Pajapiha ei ole yleis\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta Ryytipiha on avointa virkistysaluetta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Reino Mattilan ja Juha Stenbergin (1982) rakentama pienoismalli kuvaa Turun linnaa piha-alueineen vuosina 1556\u20131589. Vasemmalla erottuu viljelypalstoiksi jaettu Ryytipiha ja punahuippuisella muurilla suojattu Pajapiha. Kuva: Mia Nilsson<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kustaa Vaasa ja h\u00e4nen poikansa hankkivat Ryytipihalle uusia kasveja ja hedelm\u00e4puita ja rakennuttivat muodikkaita labyrintteja, kaarik\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja huvimajoja. Juhana III taas nimitti Per Nilsinpojan kunnostamaan puutarhaa vuonna 1585, ja puutarha levitt\u00e4ytyi it\u00e4isen esilinnan edustalle. Yrttitarhan valikoimiin kuului muun muassa omena- ja kirsikkapuita, marjapensaita ja lukuisia mauste- ja l\u00e4\u00e4kekasveja.  On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Per Nilsinpoika reunustutti my\u00f6s linnasta kaupunkiin johtavan tien salavilla. Tiest\u00e4 tuli oletettavasti Suomen ensimm\u00e4inen puistokatu. <\/p>\n\n\n\n

Pietari Brahe toimi Turun linnassa kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin\u00e4 1600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. H\u00e4n piti linnan puutarhaa arvossaan: kunnosti sit\u00e4 ja tilasi lis\u00e4\u00e4 maustekasveja ja hedelm\u00e4puita. H\u00e4n suunnitteli puuistutuksia my\u00f6s muualle kaupunkiin, jotta ne torjuisivat paloja. <\/p>\n\n\n\n

1700-luvulla linnan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 suojattiin vallihaudoin ja sakaramallisin linnoituksin, bastionein. Johan Tillbergin karttaan vuodelta 1800 on dokumentoitu Linnanpihan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiin ruutuihin jaetut puutarhat. Ne ja linnoitukset n\u00e4kyv\u00e4t viel\u00e4 arkkitehti C. L. Engelin asemakaavassa vuodelta 1828. Linnan edustalla kasvatettiin vihanneksia lavoilla viel\u00e4 1900-luvun alussa.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Piirustuksessa Turun linnasta vuodelta 1724 erottuu Linnanpuistoa suojaavaa sakaramaista linnoitusta. Kuva: Per-Olof Welin, Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Turun linnan ymp\u00e4rist\u00f6n maa-alueet laajenivat maan pinnan nousun ja ruoppausten my\u00f6t\u00e4. Linnan ja sataman ymp\u00e4rille muodostui Kanavaniemi, ja sen pohjoispuolelle Linnankentt\u00e4, joka oli 1700-luvulla maaherran peltoa ja laidunmaata sek\u00e4 linnanv\u00e4en harjoituskentt\u00e4\u00e4. Vara-amiraali Viktor von Stedlingk perusti sinne samaan aikaan my\u00f6s englantilaistyylisen puutarhan. Puistossa kasvoi tuhansia lehtipuita ja satoja hedelm\u00e4puita. Von Stedlingkin visioon kuului k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4, kanavia, kukkaistutuksia ja muodikas kivirakennelma, grotto. Kaivuumaasta muodostetun kummun huipulle vara-amiraali pystytti obeliskin Ruotsinsalmen voittoisan meritaistelun kunniaksi. Turun palon j\u00e4lkeen Engel piirsi Linnankent\u00e4n osaksi kaupungin ruutukaavaa. Nyky\u00e4\u00e4n alueelle levitt\u00e4ytyv\u00e4t Linnakaupunki ja uudistuva satama. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Carl Ferdinand von K\u00fcgelgen 1818: Turun linna Kakolanm\u00e4elt\u00e4 n\u00e4htyn\u00e4. Laveerauksessa n\u00e4kyy Linnankent\u00e4lle rakennettua englantilaista puutarhaa ja obeliski. Kuva: Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1800-luvun kansallisromanttisissa py\u00f6rteiss\u00e4 mesenaatit, kuten kauppaneuvos Fredrik von Rettig halusivat kehitt\u00e4\u00e4 Turun linnan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 arvokkaaksi ulkoilmamuseoksi Tukholman Skanssenin esikuvan mukaisesti. Ryytipihalle ja Linnanpuistoon siirrettiin muun muassa aittoja, V\u00e4nrikki Povianderin, Runebergin v\u00e4nrikki Stoolin esikuvan tupa ja raisiolainen Bagarlan kartano. Sinne rakennettiin runsaita kukkaistutuksia, puuryhmi\u00e4 ja kaarevia k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4. Linnanpuisto alkoi hoidon puutteessa rappeutua 1920-luvulla, mutta 1930-luvulla sit\u00e4 uudistettiin sadoin istutuksin. Linna ja puisto kuitenkin vaurioituivat pahoin pommituksissa vuonna 1941, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ulkomuseosuunnitelmista luovuttiin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikorttikuvassa vuodelta 1935 erottuu ulkoilmamuseon k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja rakennuksia. Keskell\u00e4, k\u00e4yt\u00e4vien risteyksess\u00e4 erottuu V\u00e4nrikki Stoolin tupa. Bagarlan kartano pilkottaa kuvassa oikealla puiden keskelt\u00e4. Kuva: Veljekset Karhum\u00e4ki, Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Linnanpuistoa maaliskuussa 2023.\u00a0 Kuva: Kanerva Kuitu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nykyinen Linnanpuisto rajautuu etel\u00e4ss\u00e4 junarataan. Uusissa suunnitelmissa rautatiet\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n ja Linnanpuiston viheraluetta laajennetaan Aurajoen rantaan asti.  Valmistuessaan puisto toimii kulttuuritapahtumien areenana ja yhdist\u00e4\u00e4 Turun linnan, Forum Marinumin ja Historian ja tulevaisuuden museon viihtyis\u00e4ksi kulttuuri- ja virkistyskolmioksi, jossa historia, tulevaisuus, kulttuuri ja luontoelementit kohtaavat kest\u00e4v\u00e4sti, el\u00e4myksellisesti ja monimuotoisesti.   <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti: Mia Nilsson <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/p>\n\n\n\n

Chir Julia 2023: Linnanniemi. Museologian projektikurssi. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kannen kuva: V\u00e4nrikki Stoolin tupa ja aitta  Turun linnan ymp\u00e4rist\u00f6n viheralueet ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. Linnanpuisto ja l\u00e4hialueet ovat heijastelleet aikansa tarpeita ja ihanteita. Ne ovat palvelleet viljelysmaina, t\u00e4rkeiden rakennusten tyyssijoina ja virkistysalueina \u2013 sek\u00e4 suurmiesten visioina.  Alueen vanhimmat viheralueet ovat Turun linnan Pajapiha ja Ryytipiha. Ne on rakennettu 1400-luvulla harmaakivisen p\u00e4\u00e4linnan etel\u00e4puolelle. Edellinen on… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1956,"featured_media":308,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,6],"tags":[],"class_list":["post-301","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-julkaisut","category-rakennettu-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1956"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=301"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":313,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions\/313"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=301"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=301"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/linnakaupunki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=301"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}