Viljelylaatikkotutkimus sai alkunsa vuonna 2019 kun etsimme sopivaa luonnonvaraa tutkiaksemme kestävää luonnonvarojen hallintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Turun kaupunkiviljelylaatikot sopivat hienosti kuvaan, koska kyseessä on vapaaehtoisten toimijoiden hoitama julkisella maalla oleva pienehkö luonnonvara. Hienoa laatikoissa on se, että pääsemme katsomaan paikan päälle, mitä ihmiset viljelevät ja kuinka viljelykset onnistuvat. Turun kaupungin avulla pystymme myös kysymään viljelijöiltä itseltään heidän toiminnastaan. Lisäksi, eri viljelijät toimivat toisistaan riippumattomasti sekä organisoivat itse oman toimintansa, joten pystymme vertailemaan heitä keskenään.

Kuva 1. Kaupunkiviljelylaatikoita löytyy ympäri Turkua lähimetsistä, puistoista ja tienvarsilta.

Vuosina 2019, 2020 ja 2021 olemme pyytäneet viljelijöitä vastaamaan kahteen kyselyyn: yhteen kesän alussa ja toiseen viljelykauden lopussa. Lisäksi olemme kiertäneet joka kesä kaikki laatikot kolmeen kertaan. Vuosia tullaan vertailemaan keskenään tutkiaksemme eroja niiden välillä viljelytoiminnassa onnistumisessa sekä koronapandemian aiheuttamia muutoksia viljelytoiminnassa.

Seuraavaksi esittelemme joitakin mielenkiintoisia seikkoja kesän 2021 aineistosta lukijoiden nähtäväksi. Vuonna 2021 Turussa oli 288 laatikkoviljelypaikkaa ja 754 viljelylaatikkoa ympäri kaupunkia. Joka vuosi meidät on yllättänyt viljelylaatikoiden lajimäärä, millä varmasti on vaikutus kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen monin eri tavoin. Kesän aikana laatikoista tunnistettiin yhteensä 137 eri lajia (Liite 1). Suosituimpia viljeltäviä lajeja vuonna 2021 olivat kehäkukka, peruna, salaatti, samettikukka ja auringonkukka (Taulukko 1).

lajimääräosuus viljelijöistä %
kehäkukka11339,2
peruna10837,5
salaatti10335,8
samettikukka10235,4
auringonkukka10034,7
ruohosipuli9934,4
persilja8629,9
mansikka8027,8
porkkana8027,8
herne7827,1
kesäkurpitsa7726,7
sipuli7425,7
tilli6522,6
kirsikkatomaatti6422,2
minttu6221,5
kukka6020,8
köynnöskrassi4515,6
retiisi4415,3
ruiskukka4415,3
lehtikaali4013,9
Taulukko 1. 20 suosituinta lajia kaupunkiviljelylaatikoissa kesällä 2021 ja kuinka monella viljelyryhmällä 288:sta näitä oli laatikoissaan.

Lisäksi tutkittiin viljelyksien taloudellista arvoa. Viljelyksien taloudellinen arvo laskettiin niin, että tuotteet oltaisiin ostettu kaupasta tutkimuksen ajankohtana sen sijaan, että ne nyt kasvatettiin itse (Taulukko 2). Viljelysten keskimääräinen taloudellinen arvo per laatikko oli vuonna 2021 noin 14 euroa. Korkein taloudellinen arvo oli jopa yli 100 euroa! Tämä selittyy esimerkiksi monien hintavien kukkien tai yrttien kasvattamisella. Taloudellinen hyöty vaihtelee oletettavasti paljon viljelijöiden välillä riippuen rahallisesta panostuksesta viljelyksiin.

Kuten aiemmin kerroimme, eri viljelijät viljelivät hyvin paljon eri lajeja laatikoissaan. Vuonna 2021 laatikossa oli keskimäärin noin 3 eri lajia. Viljelijöiden välillä kuitenkin oli vaihtelua ja löysimme jopa 13 eri lajia yhdestä laatikosta. Arvioimme myös rikkaruohojen määrän laatikoissa ja keskimäärin laatikoissa oli vähän rikkaruohoja (alle 10 %). Joka vuonna hylättyjä eli täysin rikkaruohojen valtaamia laatikoita kuitenkin löytyi jonkin verran. Istutuksien laatua arvioitiin asteikolla 0-5 (0 = kuollut – 5 = erinomainen) ja keskimääräisesti se oli hyvä eli noin 4. Tämä tarkoittaa, että suurin osa viljelijöistä pitää hyvää huolta viljelyksistään eivätkä kasvit esimerkiksi pääse kuivumaan.

2021KeskiarvoMinMax
taloudellinen arvo14,34 €0 €113,14 €
Laatu4,11,55
Rikkaruohot9,1 %0 %100 %
Lajeja3,16013
Taulukko 2. Viljelyksille laskettu taloudellinen arvo per laatikko, viljelysten laatu, rikkaruohojen määrä ja lajimäärä vuonna 2021. Laatu on arvioitu viljellyille kasveille eli laatikoille, joissa ei ole viljelyksiä ei ole myöskään arvioitu viljelysten laatua.

Jaoimme laatikoissa viljeltävät lajit marjoihin, sieniin, kukkiin, yrtteihin, kasviksiin ja muihin. Laatikoissa viljeltiin eniten kasviksia, sitten kukkia, yrttejä ja marjoja (Kuva 2). Muutamissa laatikoissa viljeltiin myös sieniä sekä joitakin hedelmiä kuten vesimeloneja ja hunajameloneja. Havaitsimme, että yrttejä viljeltiin miltei 30 eri lajia, kasviksia hiukan päälle 30 eri lajia, kukkia jopa 50 eri lajia ja marjoja, hedelmiä ja sieniä muutamia eri lajeja.

Kuva 2. Kesän 2021 aikana viljeltyjen eri viljelyksien osuudet.

Kysyimme viljelijöiltä kesän alussa lähettämässämme kyselyssä, mitä he suunnittelevat viljelevänsä laatikoissa (Kuva 3). Vastauksissa näkyi hieman eri tuloksia kuin keräämässämme aineistossa (vertaa kuva 2). Kasviksia, yrttejä ja kukkia suunniteltiin viljeltävän suurin piirtein saman verran kuin havaitsimme laatikoissa, mutta marjoja vähemmän. Mahdollisesti kasvisten kasvatus onnistuu useammin (itäminen, esikasvatus) ja ne päätyvät laatikoihin viljeltäväksi tai vastaajiksi painottui viljelijöitä, jotka ovat innostuneet enemmän kukista ja yrteistä kuin viljelijät keskimäärin.

Kuva 3. Kesän alussa viljelijät vastasivat viljelevänsä laatikoissaan enimmäkseen kasviksia, kukkia ja yrttejä.

Tuloksia kysely 2021

Vuonna 2021 saimme 137 vastausta ensimmäiseen kesän alussa laatimaamme kyselyyn ja 100 vastausta toiseen kesän lopulla laatimaamme kyselyyn. Yhteensä 160 eri viljelijää vastasi ainakin yhteen kyselyymme.

Kyselyn vastausten perusteella enimmäkseen naiset (80 % vastaajista) ovat innostuneet laatikkoviljelystä (Kuva 4). Suurin ikäluokka (30 %) on 30-39 -vuotiaat vaikka viljelijöitä löytyy tasaisesti (noin 15 %) myös kaikista muista ikäluokista, vähiten kuitenkin yli 70 -vuotiaita (Kuva 5). Nuoret aikuiset naiset vaikuttavat siis olevan kiinnostuneimpia kaupunkiviljelystä.

Kuva 4. Suurin osa kaupunkiviljelijöistä kertoi olevansa naisia vuonna 2021.

Kuva 5. Suurin ikäryhmä vuonna 2021 olivat 30-39 -vuotiaat, mutta kaupunkiviljelijöitä on kaiken ikäisiä.

Vastaajien koulutustaso jakaantui tasaisesti 2. asteen, alemman korkeakoulun ja ylemmän korkeakoulun välille (Kuva 6). Yleisesti Suomen väestössä on noin kaksi kertaa enemmän korkeintaan toisen asteen tutkinnon suorittaneita kuin alemman tai ylemmän korkeakoulun. Vaikuttaa siis, että kaupunkiviljely kiinnostaa keskimääräistä enemmän alemman tai ylemmän korkeakoulun suorittaneita kaupunkilaisia.

Kuva 6. Kaupunkiviljelijöiden koulutustaso.

Suurin osa vastaajista (miltei puolet) olivat uusia kaupunkiviljelijöitä eli vuonna 2021 aloittaneita (Kuva 7). Uudet viljelijät ovat mahdollisesti innoikkaimpia vastaamaan kyselyyn ja näin ollen heitä on enemmän vastaajissa. Onkohan kyselyyn vastaamiseen liittyvä innostus yhteydessä itse viljelyyn liittyvään innostukseen? Kuitenkin iloksemme saimme vastaajia kaikilta aloitusvuosilta ja näin ollen löytyy jo 6 vuotta onnistuneesti kaupunkiviljelyä harjoittaneita viljelijöitä!

Kuva 7. Viljelijöiden ilmoittama aloitusvuosi.

Kysyimme myös viljelyryhmän koosta ja laatikoiden määrästä per viljelyryhmä / viljelijä. Eniten vastaajat ilmoittivat viljelevänsä laatikoita yksin (noin puolet vastaajista), mutta myös muutamia suuriakin, yli 10 hengen ryhmiä oli. Keskimäärin ihmiset viljelivät laatikoitaan noin 3 hengen ryhmissä. Laatikoita viljelijöillä oli keskimäärin noin 2 kappaletta.

 Pyysimme kesän alussa viljelijöitä listaamaan 3 tärkeintä syytä, miksi he haluavat osallistua kaupungin tarjoamaan laatikkoviljelytoimintaan (Kuva 8). Tärkeimmäksi syyksi kohosi yleinen onnellisuus ja mielihyvä, toisena henkinen rentoutuminen ja kolmantena tuoreet ja laadukkaat vihannekset. Viljelylaatikkotoiminnan tärkein syy ei siis välttämättä aina ole itse laatikosta saatavat tuotteet, vaan toiminta ja sen tuottama ilo sekä rentoutuminen. Myös oman lähiympäristön ja naapuruston viihtyvyyden ja monimuotoisuuden lisääminen koettiin tärkeiksi. Yllätykseksemme yhteisöllisyys ja laatuaika läheisten kanssa olivat harvojen mielestä tärkeimpiä syitä osallistua kaupunkiviljelyyn.

Kuva 8. Laatikkoviljelytoimintaan osallistutaan useista eri syistä.

Viljelylaatikot sijaitsevat julkisessa tilassa. Näin ollen halusimme kysyä viljelijöiltä ovatko he huolissaan mahdollisista lisäriskeistä eli ilkivallasta, varkauksista tai eläimistä, joiden tuhoja on hankalampi estää kotipihan ulkopuolella (Taulukko 3). Vain noin 20-30 % vastaajista ei ollut lainkaan huolissaan.  Suurin osa oli vähän tai enemmän huolissaan mahdollisista riskitekijöistä. Erityisesti eläimet ja ilkivalta huolettivat viljelijöitä.

 En lainkaanVain vähänJossain määrinErittäin
Ilkivalta24,1 %38,7 %29,9 %7,3 %
Varkaus32,1 %40,9 %20,4 %6,6 %
Eläimet20,4 %40,9 %29,2 %9,5 %
Taulukko 3. Useimmat vastaajat olivat vähintään vähän huolissaan mahdollisesta ilkivallasta, varkauksista tai eläinten aiheuttamista tuhoista viljelyksille.

Vaikka noin 75 % viljelijöistä oli huolissaan mahdollisesta ilkivallasta ennen kesää, laatikoiden julkisesta sijainnista huolimatta vain hieman yli 10 % ilmoitti kärsineensä ilkivallasta kesän aikana (Kuva 9). Olisi kuitenkin hyödyllistä miettiä, kuinka ilkivaltaa voitaisiin vielä vähentää esimerkiksi informoimalla paremmin laatikoiden sisällön kuuluvan  viljelijöille.

Kuva 9. Hieman yli 10 % viljelijöistä ilmoitti kokeneensa ilkivaltaa viljelyksille tai laatikoille kesän aikana.

Yli puolet laatikkoviljelijöistä arvioi onnistuneensa viljelyksissään, vaikka vaikuttaakin että parantamisen varaa vielä olisi (Kuva 10). Useimmat mainitsivat huonon onnistumisen syyksi kuivuuden ja pitkän hellejakson, mikä varmasti vaivasi kaikkea viljelytoimintaa kesällä 2021. Lisäksi kasvituholaiset, heikot viljelytaidot, varjoisa sijainti ja epäonnistunut suunnittelu aiheuttivat ongelmia viljelijöille. Iloksemme jopa 90 % viljelijöistä on kuitenkin tyytyväisiä viljelylaatikkotoimintaan. Saimme kyselyn kautta paljon positiivista palautetta ja viljelijät olivat iloisia tästä mahdollisuudesta sekä erityisesti ohikulkijoiden kiinnostuksesta ja ilosta, muiden kaupunkiviljelijöiden seuraamisesta Facebook-ryhmässä sekä sieltä saaduista tsempeistä ja vinkeistä. Useat viljelijät kertoivat oppineensa paljon ja jakoivat niiden pohjalta jo tulevan kesän ideoita ja suunnitelmia.

Joillekin viljelijöille kesän hellejakso oli hieman liikaa. Siksi toivottiinkin kaupungilta vesipisteitä puistoihin tai lähelle suosittuja laatikkoviljelypaikkoja. Monet toivoivat uusia laatikoita jo lahoavien tilalle tai muuten vain lisää laatikoita.  Monia tyhjät ja hylätyt viljelylaatikot harmittavat, koska innokkaitakin viljelijöitä olisi. Muutama viljelijä oli valitettavasti kokenut varastelua tai laatikoiden sotkemista, saanut negatiivista kommenttia ja oli vaadittu jopa viemään laatikoita pois kaupungin mailta.

Saimme myös paljon hyviä ehdotuksia viljelytoiminnan kehittämiseksi! Useampi viljelijä ehdotti taimenten tai siementen vaihtotapahtumaa keväälle, luentoja ja vinkkejä siitä, kuinka onnistua viljelyssä ja ekologisessa viljelyssä. Yhtenä toistuvana ongelmana mainittiin etanat ja pohdittiin kuinka päästä niistä eroon? Myös monet viljelijät haluaisivat lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä muiden viljelijöiden kanssa. Osa ehdotti kattavampaa viestintää laatikoiden toimittamisesta sekä laatikkoviljelystä. Tämä voisi vaikuttaa ilkivaltaan ja väärinymmärrykseen laatikoiden omistajuudesta.

Kuva 10. Suurin osa viljelijöistä koki onnistuneensa viljelyksissään vähintään melko hyvin sekä olevansa tyytyväinen viljelylaatikkotoimintaan.

Halusimme tutkia etenkin kaupunkiviljelyn sosiaalista puolta eli sosiaalista pääomaa. Kysyimme viljelijöiltä, millaisia kohtaamisia tai minkälaista palautetta he saavat kesän aikana ja tutkimme kuinka tämä vaikuttaa onnistumisen kokemukseen (Kuva 11). Hyvin monet viljelijät saivat myönteistä palautetta kesän aikana, mikä varmasti tuo iloa viljelytoimintaan! Miltei puolet vastaajista kokivat, että viljely on yhdistänyt ihmisiä naapurustossa, mikä on hieno positiivinen puoli. Pieni osa on myös tutustunut viljelyn myötä uusiin ihmisiin ja kokee viljelijöiden Facebook-ryhmän yhteisöllisenä.

Kuva 11. Useat kaupunkiviljelijät saivat positiivista palautetta laatikkoviljelyksistään.

Teimme tutkimuksen ensimmäisen kerran kesällä 2019. Jatkaessamme tutkimusta vuosina 2020 ja 2021 meitä kiinnosti myös maailmanlaajuisen pandemian vaikutukset kaupunkiviljelyyn tai asenteisiin sitä kohtaan (Kuva 12). Yli puolet kokivat vuonna 2021, että heidän suhtautumisensa ei ollut muuttunut, mutta noin puolet viljelijöistä koki viljelyn tärkeämmäksi, jopa aloitti viljelyn tilanteen myötä tai koki ainakin kiinnostuksensa kestävämpään elämäntapaan kasvaneen. Koronan on yleisesti raportoitu vaikuttaneen ihmisten asenteisiin ja lisännyt kiinnostusta omavaraisuuteen, kestävämpiin elämäntapoihin ja lähiruokaan.

Kuva 12. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut joidenkin viljelijöiden asenteisiin laatikkoviljelyä kohtaan.

Suurin osa viljelijöistä haluaa jatkaa ensi kesänä 2022 laatikkoviljelyä, mikä on hieno juttu ja kertoo projektin menestyksestä!

Kuva 12. Suurin osa viljelijöistä ilmoitti jatkavansa laatikkoviljelyä myös vuonna 2022.

LIITE 1

Lajilista kesältä 2021. määrä kuinka moni viljelijä kutakin lajia viljeli sekä osuus (%) kaikista viljelijöistä. Määrät tarkoittavat kuinka monta viljelijäryhmää 288:sta ryhmästä lajia viljeli laatikoissaan. Osuus tarkoittaa kuinka suuri osuus viljelijöistä viljeli lajia kaikista viljelyryhmistä (288 kappaletta yhteensä).

lajimääräosuus %
kehäkukka11339,2
peruna10837,5
salaatti10335,8
samettikukka10235,4
auringonkukka10034,7
ruohosipuli9934,4
persilja8629,9
mansikka8027,8
porkkana8027,8
herne7827,1
kesäkurpitsa7726,7
sipuli7425,7
tilli6522,6
kirsikkatomaatti6422,2
minttu6221,5
kukka6020,8
köynnöskrassi4515,6
retiisi4415,3
ruiskukka4415,3
lehtikaali4013,9
kesäkukka3913,5
pinaatti3913,5
oregano3813,2
timjami3813,2
papu3311,5
kosmoskukka3010,4
orvokki2910,1
kurkku289,7
rucola289,7
maa-artisokka279,4
valkosipuli279,4
raparperi269,0
korianteri258,7
lipstikka248,3
basilika238,0
yrtti227,6
punajuuri217,3
päivänkakkara196,6
sitruunamelissa175,9
mangoldi165,6
pelargonia155,2
salvia155,2
vadelma155,2
viinisuolaheinä155,2
kaali144,9
ketoneilikka144,9
chili134,5
petunia134,5
hajuherne124,2
laventeli124,2
maissi124,2
gerbera113,8
kukka1113,8
sinitähtönen113,8
kesämalva103,5
tulppaani103,5
komeamaksaruoho93,1
kurkkuyrtti93,1
selleri93,1
paprika82,8
unikko82,8
auringonhattu72,4
härkäpapu72,4
koristeapila72,4
kurpitsa72,4
munakoiso72,4
rosmariini72,4
ruusu72,4
ananaskirsikka62,1
hunajakukka62,1
anis51,7
kukka251,7
mustaherukka51,7
myskikurpitsa51,7
neilikka51,7
pikkupetunia51,7
pioni51,7
purjo51,7
revonhäntä51,7
varjomuratti51,7
kamomilla41,4
palsternakka41,4
sinilobelia41,4
daalia31,0
heinätähti31,0
karviainen31,0
kukka331,0
kurjenmiekka31,0
maustekirveli31,0
mehitähti31,0
parsakaali31,0
punaviinimarja31,0
rakuuna31,0
ahkeraliisa20,7
asteri20,7
iisoppi20,7
kissanminttu20,7
kukka420,7
kuunlilja20,7
kyssäkaali20,7
nauris20,7
puu20,7
rönsylilja20,7
siitake20,7
sinappi20,7
curry-yrtti10,3
hopealehti10,3
hunajameloni10,3
hyasintti10,3
kanerva10,3
karhunvatukka10,3
karpaattienkello10,3
kirjokoiranputki10,3
kukonharja10,3
kynteli10,3
lehtosalvia10,3
leukoija10,3
loistosalvia10,3
loistotädyke10,3
lumihiutale10,3
minipaprika10,3
niittysinilatva10,3
nokkonen10,3
oliiviyrtti10,3
omenapuu10,3
paksoi10,3
piparminttu10,3
raitajuuri10,3
rohtosamettikukka10,3
silkkikukka10,3
sokeriherne10,3
suikeroalpi10,3
talvikaktus10,3
tarharaunioyrtti10,3
verenpisara10,3
vesikrassi10,3
vesimeloni10,3

 [LT1]linkki ryhmään