Hirvenmets\u00e4styksell\u00e4 on Suomessa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 asema. Hirven kannanhoito on haastavaa ja hirvi on k\u00e4rsinyt suurista kannan vaihteluista historiallisesti sek\u00e4 jatkuvista sidosryhmien konflikteista ja ristiriidoista. <\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sittelimme my\u00f6s hirvenmets\u00e4styksen osalta kysymyst\u00e4 Milloin luonnonvarojen hallinta on sosiaalisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4? Ja keskitymme tutkimuksissa erityisesti hallinnan alimpaan tasoon – ruohonjuuritasoon – eli luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00e4jiin, jotka ovat t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hirvenmets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 ja mets\u00e4stysseuroja ja -seurueita. T\u00e4m\u00e4 alin taso on usein v\u00e4hemmin tutkittu hallinnan taso vaikka esimerkiksi mets\u00e4stystoiminnassa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t mahdollistavat koko kannan hoidon ja heilt\u00e4 tarvitaan huomattavaa tukea koko hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyyden varmistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isess\u00e4 osatutkimuksessa k\u00e4ytimme pitk\u00e4aikaisaineistoa hirvisaaliista 14 vuoden ajalta (4279 mets\u00e4stysseuraa ja -seuruetta vuosilta 2007-2020<\/strong>). Lis\u00e4ksi ker\u00e4simme avoimia pitk\u00e4aikaistietoja seuroista ja seurueista, heid\u00e4n johtajistaan ja toiminnastaan tutkiaksemme vaikuttavatko ne saaliin pitk\u00e4aikaiseen vakauteen. Saalis on koko toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohta, joten vakaa saalis vuodesta toiseen edist\u00e4\u00e4 toiminnan sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa l\u00f6ysimme, ett\u00e4 hirvisaaliis on tutkimusajanjaksolla laskenut tasaisesti noin 1% vuodessa, mutta sen vakaus vaihteli huomattavasti mets\u00e4stysryhmien v\u00e4lill\u00e4. Laajat alueelliset erot selittiv\u00e4t hirvisaaliin vakautta merkitt\u00e4vimmin, mutta l\u00f6ysimme joitakin tekij\u00f6it\u00e4 mets\u00e4stysseurojen tasolla, jotka edist\u00e4v\u00e4t hy\u00f6tyjen vakautta eli hirvisaaliin vakautta. Ryhm\u00e4n varhainen perustaminen ja pitk\u00e4ik\u00e4isyys ja johtajien s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen vaihtuvuus ovat yhteydess\u00e4 vakaampaan hirvisaaliiseen. Eli kaiken kaikkiaan tulokset toivat esille, ett\u00e4 ker\u00e4tty tieto ja kokemus vuosien ajalta sek\u00e4 seurat joissa on demokraattiset olosuhteet ja aktiivisia ja sitoutuneita j\u00e4seni\u00e4 nauttivat vakaammasta hirvisaaliista.<\/p>\n\n\n\n Toisessa osatutkimuksessa teimme laajan kyselytutkimuksen, mihin saimme vastauksia kaikkialta Suomesta ja vastaajat edustivat yli puolia suomen mets\u00e4stysseuroista (4736 vastaajaa eli 4% Suomen mets\u00e4st\u00e4jist\u00e4<\/strong>). Kyselytutkimuksessa pyysimme mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 arvioimaan omaa ja seuransa toimintaa ja tutkimme mets\u00e4stysryhmien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja muuta sosiaalista toimintaa sek\u00e4 mets\u00e4styssuositusten noudattamista ja niit\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00f6ysimme, ett\u00e4 mets\u00e4stysryhmien toiminnan sosiaalinen puoli on yhteydess\u00e4 hallinnan korkeamman tason mets\u00e4styssuositusten noudattamiseen. Eli voidaan sanoa, ett\u00e4 jos mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 on tyytyv\u00e4inen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja muuhun yhteistoimintaan seurassaan, he my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isemmin noudattavat mets\u00e4styssuosituksia, jotka on asetettu hirvikannan hoidon ylemmilt\u00e4 tasoilta. Tutkimus korostaa, ett\u00e4 hirvenmets\u00e4stystoiminnan sosiaalinen merkitys, saaliin lis\u00e4ksi, on korkea. Kaiken kaikkiaan tuloksesta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 seurojen hyv\u00e4 toiminta ja j\u00e4senten tyytyv\u00e4isyys siihen parantaa luultavimmin koko j\u00e4rjestelm\u00e4n vakautta ja toimivuutta. Lis\u00e4ksi l\u00f6ysimme useita tekij\u00f6it\u00e4, mitk\u00e4 edesauttavat hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja yhteistoimintaa ja suositusten noudattamista. L\u00f6ysimme ett\u00e4 alueen ja vierekk\u00e4isten mets\u00e4stysseurojen- ja seurueiden v\u00e4linen toiminta on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja yhteisty\u00f6 ja konfliktien v\u00e4hyys seurojen v\u00e4lill\u00e4 vaikuttavat my\u00f6nteisesti tuloksiin. L\u00f6ysimme my\u00f6s tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat uutta SES-viitekehykselle: pitk\u00e4aikaiset ja sitoutuneet j\u00e4senet sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti hyv\u00e4ksytyt uudet j\u00e4senet vaikuttavat my\u00f6nteisesti tuloksiin. Tutkimus korosti toiminnan sosiaalista merkityst\u00e4 ja useat muuttujat toivat esille, ett\u00e4 toimintatavat, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa eli luottamusta ja kommunikaatiota mets\u00e4st\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4, mets\u00e4stysseurojen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 mets\u00e4st\u00e4jien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 ovat keskeisi\u00e4 my\u00f6nteisten tulosten saavuttamisessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hirvenmets\u00e4styksell\u00e4 on Suomessa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 asema. Hirven kannanhoito on haastavaa ja hirvi on k\u00e4rsinyt suurista kannan vaihteluista historiallisesti sek\u00e4 jatkuvista sidosryhmien konflikteista ja ristiriidoista. K\u00e4sittelimme my\u00f6s hirvenmets\u00e4styksen osalta kysymyst\u00e4 Milloin luonnonvarojen hallinta on sosiaalisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4? Ja keskitymme tutkimuksissa erityisesti hallinnan alimpaan tasoon – ruohonjuuritasoon – eli luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00e4jiin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":13355,"featured_media":0,"parent":536,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-420","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13355"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=420"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/420\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":576,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/420\/revisions\/576"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}