{"id":484,"date":"2021-11-23T14:43:38","date_gmt":"2021-11-23T14:43:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/?page_id=484"},"modified":"2025-01-15T09:37:31","modified_gmt":"2025-01-15T09:37:31","slug":"kurkistus-vuoden-2021-aineistoon","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/yhteistyo-evoluutio-ja-luonnonvarojen-hallinta\/kurkistus-vuoden-2021-aineistoon\/","title":{"rendered":"Kurkistus vuoden 2021 aineistoon"},"content":{"rendered":"\n

Viljelylaatikkotutkimus sai alkunsa vuonna 2019 kun etsimme sopivaa luonnonvaraa tutkiaksemme kest\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnonvarojen hallintaa ja siihen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Turun kaupunkiviljelylaatikot sopivat hienosti kuvaan, koska kyseess\u00e4 on vapaaehtoisten toimijoiden hoitama julkisella maalla oleva pienehk\u00f6 luonnonvara. Hienoa laatikoissa on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme katsomaan paikan p\u00e4\u00e4lle, mit\u00e4 ihmiset viljelev\u00e4t ja kuinka viljelykset onnistuvat. Turun kaupungin avulla pystymme my\u00f6s kysym\u00e4\u00e4n viljelij\u00f6ilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n heid\u00e4n toiminnastaan. Lis\u00e4ksi, eri viljelij\u00e4t toimivat toisistaan riippumattomasti sek\u00e4 organisoivat itse oman toimintansa, joten pystymme vertailemaan heit\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Kaupunkiviljelylaatikoita l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri Turkua l\u00e4himetsist\u00e4, puistoista ja tienvarsilta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 2019, 2020 ja 2021 olemme pyyt\u00e4neet viljelij\u00f6it\u00e4 vastaamaan kahteen kyselyyn: yhteen kes\u00e4n alussa ja toiseen viljelykauden lopussa. Lis\u00e4ksi olemme kiert\u00e4neet joka kes\u00e4 kaikki laatikot kolmeen kertaan. Vuosia tullaan vertailemaan kesken\u00e4\u00e4n tutkiaksemme eroja niiden v\u00e4lill\u00e4 viljelytoiminnassa onnistumisessa sek\u00e4 koronapandemian aiheuttamia muutoksia viljelytoiminnassa.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi esittelemme joitakin mielenkiintoisia seikkoja kes\u00e4n 2021 aineistosta lukijoiden n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Vuonna 2021 Turussa oli 288 laatikkoviljelypaikkaa ja 754 viljelylaatikkoa ymp\u00e4ri kaupunkia. Joka vuosi meid\u00e4t on yll\u00e4tt\u00e4nyt viljelylaatikoiden lajim\u00e4\u00e4r\u00e4, mill\u00e4 varmasti on vaikutus kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen monin eri tavoin. Kes\u00e4n aikana laatikoista tunnistettiin yhteens\u00e4 137 eri lajia (Liite 1). Suosituimpia viljelt\u00e4vi\u00e4 lajeja vuonna 2021 olivat keh\u00e4kukka, peruna, salaatti, samettikukka ja auringonkukka (Taulukko 1).<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

laji<\/strong><\/td>m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/strong><\/td>osuus viljelij\u00f6ist\u00e4 %<\/strong><\/td><\/tr>
keh\u00e4kukka<\/strong><\/td>113<\/td>39,2<\/td><\/tr>
peruna<\/strong><\/td>108<\/td>37,5<\/td><\/tr>
salaatti<\/strong><\/td>103<\/td>35,8<\/td><\/tr>
samettikukka<\/strong><\/td>102<\/td>35,4<\/td><\/tr>
auringonkukka<\/strong><\/td>100<\/td>34,7<\/td><\/tr>
ruohosipuli<\/strong><\/td>99<\/td>34,4<\/td><\/tr>
persilja<\/strong><\/td>86<\/td>29,9<\/td><\/tr>
mansikka<\/strong><\/td>80<\/td>27,8<\/td><\/tr>
porkkana<\/strong><\/td>80<\/td>27,8<\/td><\/tr>
herne<\/strong><\/td>78<\/td>27,1<\/td><\/tr>
kes\u00e4kurpitsa<\/strong><\/td>77<\/td>26,7<\/td><\/tr>
sipuli<\/strong><\/td>74<\/td>25,7<\/td><\/tr>
tilli<\/strong><\/td>65<\/td>22,6<\/td><\/tr>
kirsikkatomaatti<\/strong><\/td>64<\/td>22,2<\/td><\/tr>
minttu<\/strong><\/td>62<\/td>21,5<\/td><\/tr>
kukka<\/strong><\/td>60<\/td>20,8<\/td><\/tr>
k\u00f6ynn\u00f6skrassi<\/strong><\/td>45<\/td>15,6<\/td><\/tr>
retiisi<\/strong><\/td>44<\/td>15,3<\/td><\/tr>
ruiskukka<\/strong><\/td>44<\/td>15,3<\/td><\/tr>
lehtikaali<\/strong><\/td>40<\/td>13,9<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>
Taulukko 1. 20 suosituinta lajia kaupunkiviljelylaatikoissa kes\u00e4ll\u00e4 2021 ja kuinka monella viljelyryhm\u00e4ll\u00e4 288:sta n\u00e4it\u00e4 oli laatikoissaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi tutkittiin viljelyksien taloudellista arvoa. Viljelyksien taloudellinen arvo laskettiin niin, ett\u00e4 tuotteet oltaisiin ostettu kaupasta tutkimuksen ajankohtana sen sijaan, ett\u00e4 ne nyt kasvatettiin itse (Taulukko 2). Viljelysten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen taloudellinen arvo per laatikko oli vuonna 2021 noin 14 euroa. Korkein taloudellinen arvo oli jopa yli 100 euroa! T\u00e4m\u00e4 selittyy esimerkiksi monien hintavien kukkien tai yrttien kasvattamisella. Taloudellinen hy\u00f6ty vaihtelee oletettavasti paljon viljelij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 riippuen rahallisesta panostuksesta viljelyksiin.<\/p>\n\n\n\n

Kuten aiemmin kerroimme, eri viljelij\u00e4t viljeliv\u00e4t hyvin paljon eri lajeja laatikoissaan. Vuonna 2021 laatikossa oli keskim\u00e4\u00e4rin noin 3 eri lajia. Viljelij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 kuitenkin oli vaihtelua ja l\u00f6ysimme jopa 13 eri lajia yhdest\u00e4 laatikosta. Arvioimme my\u00f6s rikkaruohojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n laatikoissa ja keskim\u00e4\u00e4rin laatikoissa oli v\u00e4h\u00e4n rikkaruohoja (alle 10 %). Joka vuonna hyl\u00e4ttyj\u00e4 eli t\u00e4ysin rikkaruohojen valtaamia laatikoita kuitenkin l\u00f6ytyi jonkin verran. Istutuksien laatua arvioitiin asteikolla 0-5 (0 = kuollut \u2013 5 = erinomainen) ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti se oli hyv\u00e4 eli noin 4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 suurin osa viljelij\u00f6ist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta viljelyksist\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 kasvit esimerkiksi p\u00e4\u00e4se kuivumaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

2021<\/strong><\/td>Keskiarvo<\/strong><\/td>Min<\/strong><\/td>Max<\/strong><\/td><\/tr>
taloudellinen arvo<\/strong><\/td>14,34 \u20ac<\/td>0 \u20ac<\/td>113,14 \u20ac<\/td><\/tr>
Laatu<\/strong><\/td>4,1<\/td>1,5<\/td>5<\/td><\/tr>
Rikkaruohot<\/strong><\/td>9,1 %<\/td>0 %<\/td>100 %<\/td><\/tr>
Lajeja<\/strong><\/td>3,16<\/td>0<\/td>13<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>
Taulukko 2. Viljelyksille laskettu taloudellinen arvo per laatikko, viljelysten laatu, rikkaruohojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 vuonna 2021. Laatu on arvioitu viljellyille kasveille eli laatikoille, joissa ei ole viljelyksi\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n arvioitu viljelysten laatua.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Jaoimme laatikoissa viljelt\u00e4v\u00e4t lajit marjoihin, sieniin, kukkiin, yrtteihin, kasviksiin ja muihin. Laatikoissa viljeltiin eniten kasviksia, sitten kukkia, yrttej\u00e4 ja marjoja (Kuva 2). Muutamissa laatikoissa viljeltiin my\u00f6s sieni\u00e4 sek\u00e4 joitakin hedelmi\u00e4 kuten vesimeloneja ja hunajameloneja. Havaitsimme, ett\u00e4 yrttej\u00e4 viljeltiin miltei 30 eri lajia, kasviksia hiukan p\u00e4\u00e4lle 30 eri lajia, kukkia jopa 50 eri lajia ja marjoja, hedelmi\u00e4 ja sieni\u00e4 muutamia eri lajeja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Kes\u00e4n 2021 aikana viljeltyjen eri viljelyksien osuudet.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kysyimme viljelij\u00f6ilt\u00e4 kes\u00e4n alussa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme kyselyss\u00e4, mit\u00e4 he suunnittelevat viljelev\u00e4ns\u00e4 laatikoissa (Kuva 3). Vastauksissa n\u00e4kyi hieman eri tuloksia kuin ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme aineistossa (vertaa kuva 2). Kasviksia, yrttej\u00e4 ja kukkia suunniteltiin viljelt\u00e4v\u00e4n suurin piirtein saman verran kuin havaitsimme laatikoissa, mutta marjoja v\u00e4hemm\u00e4n. Mahdollisesti kasvisten kasvatus onnistuu useammin (it\u00e4minen, esikasvatus) ja ne p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t laatikoihin viljelt\u00e4v\u00e4ksi tai vastaajiksi painottui viljelij\u00f6it\u00e4, jotka ovat innostuneet enemm\u00e4n kukista ja yrteist\u00e4 kuin viljelij\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Kes\u00e4n alussa viljelij\u00e4t vastasivat viljelev\u00e4ns\u00e4 laatikoissaan enimm\u00e4kseen kasviksia, kukkia ja yrttej\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tuloksia kysely 2021<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2021 saimme 137 vastausta ensimm\u00e4iseen kes\u00e4n alussa laatimaamme kyselyyn ja 100 vastausta toiseen kes\u00e4n lopulla laatimaamme kyselyyn. Yhteens\u00e4 160 eri viljelij\u00e4\u00e4 vastasi ainakin yhteen kyselyymme.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn vastausten perusteella enimm\u00e4kseen naiset (80 % vastaajista) ovat innostuneet laatikkoviljelyst\u00e4 (Kuva 4). Suurin ik\u00e4luokka (30 %) on 30-39 -vuotiaat vaikka viljelij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy tasaisesti (noin 15 %) my\u00f6s kaikista muista ik\u00e4luokista, v\u00e4hiten kuitenkin yli 70 -vuotiaita (Kuva 5). Nuoret aikuiset naiset vaikuttavat siis olevan kiinnostuneimpia kaupunkiviljelyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4. Suurin osa kaupunkiviljelij\u00f6ist\u00e4 kertoi olevansa naisia vuonna 2021.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5. Suurin ik\u00e4ryhm\u00e4 vuonna 2021 olivat 30-39 -vuotiaat, mutta kaupunkiviljelij\u00f6it\u00e4 on kaiken ik\u00e4isi\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vastaajien koulutustaso jakaantui tasaisesti 2. asteen, alemman korkeakoulun ja ylemm\u00e4n korkeakoulun v\u00e4lille (Kuva 6). Yleisesti Suomen v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on noin kaksi kertaa enemm\u00e4n korkeintaan toisen asteen tutkinnon suorittaneita kuin alemman tai ylemm\u00e4n korkeakoulun. Vaikuttaa siis, ett\u00e4 kaupunkiviljely kiinnostaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n alemman tai ylemm\u00e4n korkeakoulun suorittaneita kaupunkilaisia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6. Kaupunkiviljelij\u00f6iden koulutustaso.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa vastaajista (miltei puolet) olivat uusia kaupunkiviljelij\u00f6it\u00e4 eli vuonna 2021 aloittaneita (Kuva 7). Uudet viljelij\u00e4t ovat mahdollisesti innoikkaimpia vastaamaan kyselyyn ja n\u00e4in ollen heit\u00e4 on enemm\u00e4n vastaajissa. Onkohan kyselyyn vastaamiseen liittyv\u00e4 innostus yhteydess\u00e4 itse viljelyyn liittyv\u00e4\u00e4n innostukseen? Kuitenkin iloksemme saimme vastaajia kaikilta aloitusvuosilta ja n\u00e4in ollen l\u00f6ytyy jo 6 vuotta onnistuneesti kaupunkiviljely\u00e4 harjoittaneita viljelij\u00f6it\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7. Viljelij\u00f6iden ilmoittama aloitusvuosi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kysyimme my\u00f6s viljelyryhm\u00e4n koosta ja laatikoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 per viljelyryhm\u00e4 \/ viljelij\u00e4. Eniten vastaajat ilmoittivat viljelev\u00e4ns\u00e4 laatikoita yksin (noin puolet vastaajista), mutta my\u00f6s muutamia suuriakin, yli 10 hengen ryhmi\u00e4 oli. Keskim\u00e4\u00e4rin ihmiset viljeliv\u00e4t laatikoitaan noin 3 hengen ryhmiss\u00e4. Laatikoita viljelij\u00f6ill\u00e4 oli keskim\u00e4\u00e4rin noin 2 kappaletta.<\/p>\n\n\n\n

 Pyysimme kes\u00e4n alussa viljelij\u00f6it\u00e4 listaamaan 3 t\u00e4rkeint\u00e4 syyt\u00e4, miksi he haluavat osallistua kaupungin tarjoamaan laatikkoviljelytoimintaan (Kuva 8). T\u00e4rkeimm\u00e4ksi syyksi kohosi yleinen onnellisuus ja mielihyv\u00e4, toisena henkinen rentoutuminen ja kolmantena tuoreet ja laadukkaat vihannekset. Viljelylaatikkotoiminnan t\u00e4rkein syy ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina ole itse laatikosta saatavat tuotteet, vaan toiminta ja sen tuottama ilo sek\u00e4 rentoutuminen. My\u00f6s oman l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n ja naapuruston viihtyvyyden ja monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4minen koettiin t\u00e4rkeiksi. Yll\u00e4tykseksemme yhteis\u00f6llisyys ja laatuaika l\u00e4heisten kanssa olivat harvojen mielest\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 syit\u00e4 osallistua kaupunkiviljelyyn.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 8. Laatikkoviljelytoimintaan osallistutaan useista eri syist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Viljelylaatikot sijaitsevat julkisessa tilassa. N\u00e4in ollen halusimme kysy\u00e4 viljelij\u00f6ilt\u00e4 ovatko he huolissaan mahdollisista lis\u00e4riskeist\u00e4 eli ilkivallasta, varkauksista tai el\u00e4imist\u00e4, joiden tuhoja on hankalampi est\u00e4\u00e4 kotipihan ulkopuolella (Taulukko 3). Vain noin 20-30 % vastaajista ei ollut lainkaan huolissaan.  Suurin osa oli v\u00e4h\u00e4n tai enemm\u00e4n huolissaan mahdollisista riskitekij\u00f6ist\u00e4. Erityisesti el\u00e4imet ja ilkivalta huolettivat viljelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

 <\/strong><\/td>En lainkaan<\/strong><\/td>Vain v\u00e4h\u00e4n<\/strong><\/td>Jossain m\u00e4\u00e4rin<\/strong><\/td>Eritt\u00e4in<\/strong><\/td><\/tr>
Ilkivalta<\/strong><\/td>24,1 %<\/td>38,7 %<\/td>29,9 %<\/td>7,3 %<\/td><\/tr>
Varkaus<\/strong><\/td>32,1 %<\/td>40,9 %<\/td>20,4 %<\/td>6,6 %<\/td><\/tr>
El\u00e4imet<\/strong><\/td>20,4 %<\/td>40,9 %<\/td>29,2 %<\/td>9,5 %<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>
Taulukko 3. Useimmat vastaajat olivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n huolissaan mahdollisesta ilkivallasta, varkauksista tai el\u00e4inten aiheuttamista tuhoista viljelyksille.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vaikka noin 75 % viljelij\u00f6ist\u00e4 oli huolissaan mahdollisesta ilkivallasta ennen kes\u00e4\u00e4, laatikoiden julkisesta sijainnista huolimatta vain hieman yli 10 % ilmoitti k\u00e4rsineens\u00e4 ilkivallasta kes\u00e4n aikana (Kuva 9). Olisi kuitenkin hy\u00f6dyllist\u00e4 mietti\u00e4, kuinka ilkivaltaa voitaisiin viel\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esimerkiksi informoimalla paremmin laatikoiden sis\u00e4ll\u00f6n kuuluvan\u00a0 viljelij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 9. Hieman yli 10 % viljelij\u00f6ist\u00e4 ilmoitti kokeneensa ilkivaltaa viljelyksille tai laatikoille kes\u00e4n aikana.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yli puolet laatikkoviljelij\u00f6ist\u00e4 arvioi onnistuneensa viljelyksiss\u00e4\u00e4n, vaikka vaikuttaakin ett\u00e4 parantamisen varaa viel\u00e4 olisi (Kuva 10). Useimmat mainitsivat huonon onnistumisen syyksi kuivuuden ja pitk\u00e4n hellejakson, mik\u00e4 varmasti vaivasi kaikkea viljelytoimintaa kes\u00e4ll\u00e4 2021. Lis\u00e4ksi kasvituholaiset, heikot viljelytaidot, varjoisa sijainti ja ep\u00e4onnistunut suunnittelu aiheuttivat ongelmia viljelij\u00f6ille. Iloksemme jopa 90 % viljelij\u00f6ist\u00e4 on kuitenkin tyytyv\u00e4isi\u00e4 viljelylaatikkotoimintaan. Saimme kyselyn kautta paljon positiivista palautetta ja viljelij\u00e4t olivat iloisia t\u00e4st\u00e4 mahdollisuudesta sek\u00e4 erityisesti ohikulkijoiden kiinnostuksesta ja ilosta, muiden kaupunkiviljelij\u00f6iden seuraamisesta Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 sielt\u00e4 saaduista tsempeist\u00e4 ja vinkeist\u00e4. Useat viljelij\u00e4t kertoivat oppineensa paljon ja jakoivat niiden pohjalta jo tulevan kes\u00e4n ideoita ja suunnitelmia.<\/p>\n\n\n\n

Joillekin viljelij\u00f6ille kes\u00e4n hellejakso oli hieman liikaa. Siksi toivottiinkin kaupungilta vesipisteit\u00e4 puistoihin tai l\u00e4helle suosittuja laatikkoviljelypaikkoja. Monet toivoivat uusia laatikoita jo lahoavien tilalle tai muuten vain lis\u00e4\u00e4 laatikoita.  Monia tyhj\u00e4t ja hyl\u00e4tyt viljelylaatikot harmittavat, koska innokkaitakin viljelij\u00f6it\u00e4 olisi. Muutama viljelij\u00e4 oli valitettavasti kokenut varastelua tai laatikoiden sotkemista, saanut negatiivista kommenttia ja oli vaadittu jopa viem\u00e4\u00e4n laatikoita pois kaupungin mailta.<\/p>\n\n\n\n

Saimme my\u00f6s paljon hyvi\u00e4 ehdotuksia viljelytoiminnan kehitt\u00e4miseksi! Useampi viljelij\u00e4 ehdotti taimenten tai siementen vaihtotapahtumaa kev\u00e4\u00e4lle, luentoja ja vinkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka onnistua viljelyss\u00e4 ja ekologisessa viljelyss\u00e4. Yhten\u00e4 toistuvana ongelmana mainittiin etanat ja pohdittiin kuinka p\u00e4\u00e4st\u00e4 niist\u00e4 eroon? My\u00f6s monet viljelij\u00e4t haluaisivat lis\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 muiden viljelij\u00f6iden kanssa. Osa ehdotti kattavampaa viestint\u00e4\u00e4 laatikoiden toimittamisesta sek\u00e4 laatikkoviljelyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voisi vaikuttaa ilkivaltaan ja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykseen laatikoiden omistajuudesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 10. Suurin osa viljelij\u00f6ist\u00e4 koki onnistuneensa viljelyksiss\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n melko hyvin sek\u00e4 olevansa tyytyv\u00e4inen viljelylaatikkotoimintaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Halusimme tutkia etenkin kaupunkiviljelyn sosiaalista puolta eli sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa. Kysyimme viljelij\u00f6ilt\u00e4, millaisia kohtaamisia tai mink\u00e4laista palautetta he saavat kes\u00e4n aikana ja tutkimme kuinka t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa onnistumisen kokemukseen (Kuva 11). Hyvin monet viljelij\u00e4t saivat my\u00f6nteist\u00e4 palautetta kes\u00e4n aikana, mik\u00e4 varmasti tuo iloa viljelytoimintaan! Miltei puolet vastaajista kokivat, ett\u00e4 viljely on yhdist\u00e4nyt ihmisi\u00e4 naapurustossa, mik\u00e4 on hieno positiivinen puoli. Pieni osa on my\u00f6s tutustunut viljelyn my\u00f6t\u00e4 uusiin ihmisiin ja kokee viljelij\u00f6iden Facebook-ryhm\u00e4n yhteis\u00f6llisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 11. Useat kaupunkiviljelij\u00e4t saivat positiivista palautetta laatikkoviljelyksist\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Teimme tutkimuksen ensimm\u00e4isen kerran kes\u00e4ll\u00e4 2019. Jatkaessamme tutkimusta vuosina 2020 ja 2021 meit\u00e4 kiinnosti my\u00f6s maailmanlaajuisen pandemian vaikutukset kaupunkiviljelyyn tai asenteisiin sit\u00e4 kohtaan (Kuva 12). Yli puolet kokivat vuonna 2021, ett\u00e4 heid\u00e4n suhtautumisensa ei ollut muuttunut, mutta noin puolet viljelij\u00f6ist\u00e4 koki viljelyn t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, jopa aloitti viljelyn tilanteen my\u00f6t\u00e4 tai koki ainakin kiinnostuksensa kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan kasvaneen. Koronan on yleisesti raportoitu vaikuttaneen ihmisten asenteisiin ja lis\u00e4nnyt kiinnostusta omavaraisuuteen, kest\u00e4v\u00e4mpiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin ja l\u00e4hiruokaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 12. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut joidenkin viljelij\u00f6iden asenteisiin laatikkoviljely\u00e4 kohtaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa viljelij\u00f6ist\u00e4 haluaa jatkaa ensi kes\u00e4n\u00e4 2022 laatikkoviljely\u00e4, mik\u00e4 on hieno juttu ja kertoo projektin menestyksest\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 12. Suurin osa viljelij\u00f6ist\u00e4 ilmoitti jatkavansa laatikkoviljely\u00e4 my\u00f6s vuonna 2022.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

LIITE 1<\/p>\n\n\n\n

Lajilista kes\u00e4lt\u00e4 2021. m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuinka moni viljelij\u00e4 kutakin lajia viljeli sek\u00e4 osuus (%) kaikista viljelij\u00f6ist\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4t tarkoittavat kuinka monta viljelij\u00e4ryhm\u00e4\u00e4 288:sta ryhm\u00e4st\u00e4 lajia viljeli laatikoissaan. Osuus tarkoittaa kuinka suuri osuus viljelij\u00f6ist\u00e4 viljeli lajia kaikista viljelyryhmist\u00e4 (288 kappaletta yhteens\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

laji<\/strong><\/td>m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/strong><\/td>osuus %<\/strong><\/td><\/tr>
keh\u00e4kukka<\/strong><\/td>113<\/td>39,2<\/td><\/tr>
peruna<\/strong><\/td>108<\/td>37,5<\/td><\/tr>
salaatti<\/strong><\/td>103<\/td>35,8<\/td><\/tr>
samettikukka<\/strong><\/td>102<\/td>35,4<\/td><\/tr>
auringonkukka<\/strong><\/td>100<\/td>34,7<\/td><\/tr>
ruohosipuli<\/strong><\/td>99<\/td>34,4<\/td><\/tr>
persilja<\/strong><\/td>86<\/td>29,9<\/td><\/tr>
mansikka<\/strong><\/td>80<\/td>27,8<\/td><\/tr>
porkkana<\/strong><\/td>80<\/td>27,8<\/td><\/tr>
herne<\/strong><\/td>78<\/td>27,1<\/td><\/tr>
kes\u00e4kurpitsa<\/strong><\/td>77<\/td>26,7<\/td><\/tr>
sipuli<\/strong><\/td>74<\/td>25,7<\/td><\/tr>
tilli<\/strong><\/td>65<\/td>22,6<\/td><\/tr>
kirsikkatomaatti<\/strong><\/td>64<\/td>22,2<\/td><\/tr>
minttu<\/strong><\/td>62<\/td>21,5<\/td><\/tr>
kukka<\/strong><\/td>60<\/td>20,8<\/td><\/tr>
k\u00f6ynn\u00f6skrassi<\/strong><\/td>45<\/td>15,6<\/td><\/tr>
retiisi<\/strong><\/td>44<\/td>15,3<\/td><\/tr>
ruiskukka<\/strong><\/td>44<\/td>15,3<\/td><\/tr>
lehtikaali<\/strong><\/td>40<\/td>13,9<\/td><\/tr>
kes\u00e4kukka<\/strong><\/td>39<\/td>13,5<\/td><\/tr>
pinaatti<\/strong><\/td>39<\/td>13,5<\/td><\/tr>
oregano<\/strong><\/td>38<\/td>13,2<\/td><\/tr>
timjami<\/strong><\/td>38<\/td>13,2<\/td><\/tr>
papu<\/strong><\/td>33<\/td>11,5<\/td><\/tr>
kosmoskukka<\/strong><\/td>30<\/td>10,4<\/td><\/tr>
orvokki<\/strong><\/td>29<\/td>10,1<\/td><\/tr>
kurkku<\/strong><\/td>28<\/td>9,7<\/td><\/tr>
rucola<\/strong><\/td>28<\/td>9,7<\/td><\/tr>
maa-artisokka<\/strong><\/td>27<\/td>9,4<\/td><\/tr>
valkosipuli<\/strong><\/td>27<\/td>9,4<\/td><\/tr>
raparperi<\/strong><\/td>26<\/td>9,0<\/td><\/tr>
korianteri<\/strong><\/td>25<\/td>8,7<\/td><\/tr>
lipstikka<\/strong><\/td>24<\/td>8,3<\/td><\/tr>
basilika<\/strong><\/td>23<\/td>8,0<\/td><\/tr>
yrtti<\/strong><\/td>22<\/td>7,6<\/td><\/tr>
punajuuri<\/strong><\/td>21<\/td>7,3<\/td><\/tr>
p\u00e4iv\u00e4nkakkara<\/strong><\/td>19<\/td>6,6<\/td><\/tr>
sitruunamelissa<\/strong><\/td>17<\/td>5,9<\/td><\/tr>
mangoldi<\/strong><\/td>16<\/td>5,6<\/td><\/tr>
pelargonia<\/strong><\/td>15<\/td>5,2<\/td><\/tr>
salvia<\/strong><\/td>15<\/td>5,2<\/td><\/tr>
vadelma<\/strong><\/td>15<\/td>5,2<\/td><\/tr>
viinisuolahein\u00e4<\/strong><\/td>15<\/td>5,2<\/td><\/tr>
kaali<\/strong><\/td>14<\/td>4,9<\/td><\/tr>
ketoneilikka<\/strong><\/td>14<\/td>4,9<\/td><\/tr>
chili<\/strong><\/td>13<\/td>4,5<\/td><\/tr>
petunia<\/strong><\/td>13<\/td>4,5<\/td><\/tr>
hajuherne<\/strong><\/td>12<\/td>4,2<\/td><\/tr>
laventeli<\/strong><\/td>12<\/td>4,2<\/td><\/tr>
maissi<\/strong><\/td>12<\/td>4,2<\/td><\/tr>
gerbera<\/strong><\/td>11<\/td>3,8<\/td><\/tr>
kukka1<\/strong><\/td>11<\/td>3,8<\/td><\/tr>
sinit\u00e4ht\u00f6nen<\/strong><\/td>11<\/td>3,8<\/td><\/tr>
kes\u00e4malva<\/strong><\/td>10<\/td>3,5<\/td><\/tr>
tulppaani<\/strong><\/td>10<\/td>3,5<\/td><\/tr>
komeamaksaruoho<\/strong><\/td>9<\/td>3,1<\/td><\/tr>
kurkkuyrtti<\/strong><\/td>9<\/td>3,1<\/td><\/tr>
selleri<\/strong><\/td>9<\/td>3,1<\/td><\/tr>
paprika<\/strong><\/td>8<\/td>2,8<\/td><\/tr>
unikko<\/strong><\/td>8<\/td>2,8<\/td><\/tr>
auringonhattu<\/strong><\/td>7<\/td>2,4<\/td><\/tr>
h\u00e4rk\u00e4papu<\/strong><\/td>7<\/td>2,4<\/td><\/tr>
koristeapila<\/strong><\/td>7<\/td>2,4<\/td><\/tr>
kurpitsa<\/strong><\/td>7<\/td>2,4<\/td><\/tr>
munakoiso<\/strong><\/td>7<\/td>2,4<\/td><\/tr>
rosmariini<\/strong><\/td>7<\/td>2,4<\/td><\/tr>
ruusu<\/strong><\/td>7<\/td>2,4<\/td><\/tr>
ananaskirsikka<\/strong><\/td>6<\/td>2,1<\/td><\/tr>
hunajakukka<\/strong><\/td>6<\/td>2,1<\/td><\/tr>
anis<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
kukka2<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
mustaherukka<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
myskikurpitsa<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
neilikka<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
pikkupetunia<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
pioni<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
purjo<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
revonh\u00e4nt\u00e4<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
varjomuratti<\/strong><\/td>5<\/td>1,7<\/td><\/tr>
kamomilla<\/strong><\/td>4<\/td>1,4<\/td><\/tr>
palsternakka<\/strong><\/td>4<\/td>1,4<\/td><\/tr>
sinilobelia<\/strong><\/td>4<\/td>1,4<\/td><\/tr>
daalia<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
hein\u00e4t\u00e4hti<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
karviainen<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
kukka3<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
kurjenmiekka<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
maustekirveli<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
mehit\u00e4hti<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
parsakaali<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
punaviinimarja<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
rakuuna<\/strong><\/td>3<\/td>1,0<\/td><\/tr>
ahkeraliisa<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
asteri<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
iisoppi<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
kissanminttu<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
kukka4<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
kuunlilja<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
kyss\u00e4kaali<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
nauris<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
puu<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
r\u00f6nsylilja<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
siitake<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
sinappi<\/strong><\/td>2<\/td>0,7<\/td><\/tr>
curry-yrtti<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
hopealehti<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
hunajameloni<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
hyasintti<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
kanerva<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
karhunvatukka<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
karpaattienkello<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
kirjokoiranputki<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
kukonharja<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
kynteli<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
lehtosalvia<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
leukoija<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
loistosalvia<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
loistot\u00e4dyke<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
lumihiutale<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
minipaprika<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
niittysinilatva<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
nokkonen<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
oliiviyrtti<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
omenapuu<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
paksoi<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
piparminttu<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
raitajuuri<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
rohtosamettikukka<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
silkkikukka<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
sokeriherne<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
suikeroalpi<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
talvikaktus<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
tarharaunioyrtti<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
verenpisara<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
vesikrassi<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr>
vesimeloni<\/strong><\/td>1<\/td>0,3<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n

 [LT1]<\/a>linkki ryhm\u00e4\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viljelylaatikkotutkimus sai alkunsa vuonna 2019 kun etsimme sopivaa luonnonvaraa tutkiaksemme kest\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnonvarojen hallintaa ja siihen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Turun kaupunkiviljelylaatikot sopivat hienosti kuvaan, koska kyseess\u00e4 on vapaaehtoisten toimijoiden hoitama julkisella maalla oleva pienehk\u00f6 luonnonvara. Hienoa laatikoissa on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme katsomaan paikan p\u00e4\u00e4lle, mit\u00e4 ihmiset viljelev\u00e4t ja kuinka viljelykset onnistuvat. Turun kaupungin avulla pystymme my\u00f6s kysym\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":13355,"featured_media":0,"parent":536,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-484","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13355"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=484"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":507,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/484\/revisions\/507"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}