{"id":536,"date":"2025-01-15T09:36:15","date_gmt":"2025-01-15T09:36:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/?page_id=536"},"modified":"2025-02-10T10:47:28","modified_gmt":"2025-02-10T10:47:28","slug":"yhteistyo-evoluutio-ja-luonnonvarojen-hallinta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/yhteistyo-evoluutio-ja-luonnonvarojen-hallinta\/","title":{"rendered":"Yhteisty\u00f6, Evoluutio ja Luonnonvarojen hallinta"},"content":{"rendered":"\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2150\" height=\"3024\" class=\"wp-image-570\" style=\"width: 600px\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269.png\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269.png 2150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269-213x300.png 213w, https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269-728x1024.png 728w, https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269-768x1080.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269-1092x1536.png 1092w, https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269-1456x2048.png 1456w, https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-content\/uploads\/sites\/359\/2025\/02\/IMG_1269-676x951.png 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 2150px) 100vw, 2150px\" \/><\/p>\n\n\n\n<p>Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama projekti tutki Turun yliopistossa ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja luonnonvarojen hallintaa. Etsimme vastauksia seuraavaan kysymykseen; <strong>Milloin onnistumme hallitsemaan yhteisi\u00e4 luonnonvarojamme kest\u00e4v\u00e4sti?<\/strong> Perehdyimme kahteen eri tapaustutkimukseen &#8211; Laatikkoviljelyyn Turun kaupungissa ja hirvenmets\u00e4stykseen Suomessa. Tutkimme luonnonvaroja ja niiden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 sosio-ekologisina j\u00e4rjestelmin\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en Nobel-voittaja E. Ostromin SES-viitekehyst\u00e4 (<a href=\"https:\/\/www.science.org\/doi\/full\/10.1126\/science.1172133?casa_token=wLEjQ44As6AAAAAA%3AXsq3NF3cODave4sHXdCDLbaQ30TvKTA072Xl6sj0xNMpA69TEHetfeZUQ_GfsXCQOs5g09hbg4Qe\">Ostrom 2009<\/a>). L\u00e4hestyimme asiaa monitieteisesti eli yhdistimme sek\u00e4 luonnontieteellist\u00e4 evoluutiobiologista -ett\u00e4 yhteiskuntatieteellist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa. Aiemmin on ajateltu, ett\u00e4 ihminen on aina rationaalinen ja itsekk\u00e4isiin voittoihin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4, mik\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtaa jaettujen luonnonvarojen ylikulutukseen ja jopa romahtamiseen. Kuitenkin lukuisat empiiriset tutkimukset ovat havainneet, ett\u00e4 monissa tilanteissa ihmiset tekev\u00e4t yhteis\u00f6\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 ja jopa ep\u00e4itsekk\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kasvokkainen kommunikointi, jaetut kulttuuriset normit tai ryhmien yhdess\u00e4 laatimat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja sanktiot luovat luottamusta ja vastavuoroisuutta, mik\u00e4 johtaa parempaan yhteisty\u00f6h\u00f6n ja yhteisen luonnonvaran kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hallintaan. Yh\u00e4 nopeammin muuttuvassa maailmassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t kunkin luonnonvaran hallinnassa johtavat yhteisty\u00f6h\u00f6n ja ryhm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4viin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpiin valintoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteenvetona Laura Tuomisen v\u00e4it\u00f6stutkimuksen tulokset korostavat, ett\u00e4 kest\u00e4vyys on monitahoinen ja asiayhteydest\u00e4 riippuvainen k\u00e4site. T\u00e4m\u00e4n monitahoisen k\u00e4sitteen havainnollistamista voi auttaa useiden mittareiden k\u00e4ytt\u00e4minen eli sosio-ekologisten j\u00e4rjestelmien kest\u00e4vyytt\u00e4 arvioidessa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon useita sosiaalisia sek\u00e4 ekologisia mittareita. T\u00e4ll\u00f6in toiminnasta tulisi realistisempi kuva sek\u00e4 eri tutkimuksien vertailu olisi helpompaa. V\u00e4it\u00f6stutkimus tuo esille, ett\u00e4 on olennaista yhdist\u00e4\u00e4 sosiaalista ja ekologista aineistoa. T\u00e4m\u00e4 on haastavaa ja kattavan aineiston ker\u00e4\u00e4minen ei aina ole mahdollista ja tulevaisuudessa siihen t\u00e4ytyisi keskitty\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tutkimuksen j\u00e4rjestelmien osalta. Lis\u00e4ksi, sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 arvioidaan usein vain taloudellisilla mittareilla ja v\u00e4it\u00f6skirjassa esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 laajempi kuin taloudellinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on perusteltua. Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oman t\u00e4rkeys tuli ilmi kaikissa tutkimuksissa.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjan tulosten perusteella luonnonvarojen analysoiminen ja tutkiminen sosio-ekologisina j\u00e4rjestelmin\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 ja n\u00e4in pystymme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luotettavaa tietoa luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hallintaan. Lis\u00e4ksi osatutkimuksieni perusteella SES-viitekehyst\u00e4 voidaan soveltaa n\u00e4iden kahden erilaisten j\u00e4rjestelmien tutkimiseen ja se auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n olennaisia yhteyksi\u00e4. Tulokset tuovat esille, ett\u00e4 luonnonvaran k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli kest\u00e4vien tulosten saavuttamisessa. N\u00e4in ollen v\u00e4it\u00f6skirjassa korostetaan, ett\u00e4 paikallisen tason sosiaalisen dynamiikan syv\u00e4llisempi tuntemus voi edesauttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti luonnonvarojen hallintaa. V\u00e4it\u00f6skirja esitt\u00e4\u00e4 useita k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksia sek\u00e4 kaupunkiviljelyyn ett\u00e4 hirvenmets\u00e4stystoimintaan siit\u00e4 kuinka toimintaa voidaan parantaa, sen hy\u00f6tyj\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ja kest\u00e4vyytt\u00e4 edesauttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Our project funded by the Kone Foundation tested the applicability of evolutionary models to the study of human decision-making processes in the context of natural resource management. Our approach was interdisciplinary and combined research questions and methodologies from both social and natural sciences. An important methodology shared by the two disciplines is the game theoretical approach. On the global scale, there has been a shift from the Tragedy of Commons approach to the Drama of Commons approach with a more optimistic view on the capacity of local stakeholders to solve problems related to common pool resource management. We were mainly interested in finding out in what circumstances a stable local common pool resource management might succeed. Our empirical focus was on the management of Finnish game resources and urban gardening. A more theoretical focus was finding the key differences and commonalities between the theories used in different fields.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama projekti tutki Turun yliopistossa ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja luonnonvarojen hallintaa. Etsimme vastauksia seuraavaan kysymykseen; Milloin onnistumme hallitsemaan yhteisi\u00e4 luonnonvarojamme kest\u00e4v\u00e4sti? Perehdyimme kahteen eri tapaustutkimukseen &#8211; Laatikkoviljelyyn Turun kaupungissa ja hirvenmets\u00e4stykseen Suomessa. Tutkimme luonnonvaroja ja niiden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 sosio-ekologisina j\u00e4rjestelmin\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en Nobel-voittaja E. Ostromin SES-viitekehyst\u00e4 (Ostrom 2009). L\u00e4hestyimme asiaa monitieteisesti eli yhdistimme sek\u00e4 luonnontieteellist\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":13355,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-536","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/536","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13355"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=536"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/536\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":579,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/536\/revisions\/579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}