{"id":56,"date":"2019-05-22T14:29:41","date_gmt":"2019-05-22T14:29:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/?page_id=56"},"modified":"2025-01-15T09:37:21","modified_gmt":"2025-01-15T09:37:21","slug":"boxes","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/yhteistyo-evoluutio-ja-luonnonvarojen-hallinta\/boxes\/","title":{"rendered":"Kaupunkiviljelylaatikot Turussa: Miten ja milloin luonnonvarojen hallinta toimii?"},"content":{"rendered":"

\u00a0<\/p>\n

Viljelylaatikkotutkimus<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Turun kaupungin viljelylaatikkoprojekti alkoi 2016, ja vuosi vuodelta sen suosio on kasvanut ja laatikoita on jaettu kaupunkilaisille lis\u00e4\u00e4. Laatikkoviljelij\u00e4ryhmi\u00e4 on noin 300 ja laatikoita on yli 700 joka puolella Turkua. Viljelij\u00e4t voivat valita viljelylaatikkonsa sijainnin eli mihin kaupunki sen toimittaa, kunhan se sijaitsee kaupungin omistamalla maalla. N\u00e4in ollen toimintaan liittyy pieni riski, mutta silti yh\u00e4 useammat viljelij\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t toiminnan houkuttelevaksi ja kannattavaksi eri tavoin. Julkinen sijainti my\u00f6s tekee laatikot erityisen kiinnostaviksi yhteisten, avointen luonnonvarojen hallinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta, sek\u00e4 esimerkkin\u00e4 urbaanista yhteisomistajuudesta (urban commoning).<\/p>\n

Tutkimme Turun kaupungin tarjoamia kaupunkiviljelylaatikoita pienen\u00e4 luonnonvarana, joka on vapaasti saatavilla kaikille kaupunkilaisille (www.turku.fi\/laatikkoviljely<\/a>). Urbaani yhteis\u00f6llisyys ja tietynlainen kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n haltuunottaminen ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa t\u00e4llaista toimintaa. Yhteis\u00f6t, joita luodaan pienten paikallisten luonnonvarojen ymp\u00e4rille ovat mielenkiintoinen keino tutkia ihmisten kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja ryhmiss\u00e4 luotuja ep\u00e4virallisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja toimintatapoja. Viljelylaatikot saattavat my\u00f6s olla mielenkiintoinen poikkeus luonnonvarojen hallinnassa, joissa yhteisty\u00f6 perustuu muihin toimintaperiaatteisiin kuin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja sanktioihin (Ostrom 2005). Viljelij\u00e4t ovat valinneet toimia muun kaupungin kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja luoda monimuotoisuutta ja kauneutta l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n saaden samalla itselleen tuoreita vihanneksia ja iloista mielt\u00e4.<\/p>\n

Laatikoissa viljell\u00e4\u00e4n kukkia, kasviksia, yrttej\u00e4 ja jopa sieni\u00e4. Laatikkoviljelyyn ryhdyt\u00e4\u00e4n, jotta saataisiin tuoreita ja paikallisesti kasvatettuja kasviksia ja jopa s\u00e4\u00e4stett\u00e4isiin hieman kuluissa kasvattamalla itse ruokaa kes\u00e4n aikana. Joillekin t\u00e4rkein syy laatikkoviljelyyn voi olla ajan viett\u00e4minen naapureiden, lasten tai yst\u00e4vien kanssa, naapuruston viihtyvyyden parantaminen tai yhteis\u00f6llisyyden tunteen lis\u00e4\u00e4minen naapurustossa. Laatikkoviljely tarjoaa my\u00f6s ulkoilmassa reippailua, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 ja tarjoaa henkist\u00e4 virkist\u00e4ytymist\u00e4 ja rentoutumista. Haluamme tiet\u00e4\u00e4 keit\u00e4 laatikkoviljelij\u00e4t ovat, miksi ihmiset haluavat osallistua laatikkoviljelyyn ja mill\u00e4 tavalla viljelyksi\u00e4 hoidetaan. Tutkimuksen tavoitteena on my\u00f6s tutkia milloin ja miksi toiminnassa onnistutaan, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 onnistuminen edes eri ihmisille on ja saavutetaanko toiminnalle asetetut odotukset ja tavoitteet.\u00a0 Vuonna 2020 ja 2021 olemme lis\u00e4ksi kiinnostuneita kuinka globaalisti levinnyt korona-pandemia vaikuttaa viljelytoimintaan ja viljelij\u00f6iden asenteisiin.<\/p>\n

Aineiston ker\u00e4ys<\/strong><\/p>\n

Kes\u00e4n 2019, 2020 ja 2021 aikana kierr\u00e4mme tutkimassa viljelylaatikoita selvitt\u00e4\u00e4ksemme mit\u00e4 ihmiset viljelev\u00e4t, miten viljelykset onnistuvat ja millaisilla alueilla laatikot sijaitsevat. Lis\u00e4ksi l\u00e4het\u00e4mme kyselyit\u00e4 viljelij\u00f6ille ker\u00e4t\u00e4ksemme lis\u00e4tietoa heist\u00e4 ja heid\u00e4n toiminnastaan. Viljelykauden alussa kysymme viljelij\u00f6ilt\u00e4 heid\u00e4n viljelyryhm\u00e4st\u00e4\u00e4n, suunnitelluista viljelyksist\u00e4 ja odotuksistaan kes\u00e4lle. Kes\u00e4n lopussa teemme toisen kyselyn, joka keskittyy eri ryhmien v\u00e4lisiin eroihin ja mill\u00e4 tavoin eri viljelyryhm\u00e4t eroavat viljelylaatikoista saadun taloudellisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin osalta.<\/p>\n

About the garden box study<\/h2>\n

There are garden boxes now scattered all over Turku, with more than 700 boxes managed by over 300 different groups or individuals. The city of Turku\u2019s garden box project began in 2016 and is growing in popularity, with many new boxes added every year and the number of applicants this year far outweighing the number of boxes available.<\/p>\n

We are studying urban garden boxes offered by the city of Turku as a small natural resource system, which is freely available for all citizens (www.turku.fi\/laatikkoviljely<\/a>). Common property systems are rare in urban ecosystems, but when people connect with green areas in cities it often increases their well-being and the potential for effective collective action (Andersson et al. 2014). The informal institutions and communities created around the local natural resource systems are an interesting way to study human interaction and informal rules and sanctions created in groups. However, the garden box system might be an interesting exception where the cooperation is based on other principles than rules and sanctions (Ostrom 2005).<\/p>\n

The boxes are used to plant flowers, vegetables, mushrooms and herbs, and are managed mostly by self-organized groups. People may use garden boxes as a way to get fresh, locally sourced produce, and for the economic benefits over the summer through savings made on food purchases. For others, the key benefit may be the time that they will spend with their neighbors, children, or friends on their box project during the summer, or a sense of helping to improve the local community, by adding character or beauty to the park or to give a more communal feeling to a city by choosing to garden in an open area. As a solo activity gardening offers physical exercise and could help to reduce stress and improve mental well-being. We are interested in why people choose to use these garden boxes in Turku, how they manage their boxes, and how well it works in practice. The aim of the study is to find out how and when the governance of urban garden boxes as a natural resource system works, and how it differs between the groups. Surveys are being used to gather information on the key variables that could explain well-functioning cooperation and governance in order to shed light on which factors influence the governance of urban garden boxes.<\/p>\n

A group can choose the location of the boxes but they must be placed on land owned by the city, rather than on private land. Thus, it is almost impossible to prevent those who visit the public area from exploiting or damaging the resource, should they have the will to do so. This openness and inability to protect the crop make the boxes interesting to study as an open urban natural resource.<\/p>\n

Data collection<\/strong><\/p>\n

During summer 2019, 2020 and 2021 we are evaluating the boxes to collect data on the types of plants (or fungi) grown, and requesting box owners to fill out surveys to gather information on how they manage their boxes. At the beginning of the gardening season, we are asking box owners to complete a survey about their group, their planned cultivation, and expectations. At the end of the summer, a second survey will focus on comparing the attributes of the different groups, and how these factors connect to any economic or social well-being gained by the group members from their garden box projects.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0 Viljelylaatikkotutkimus Turun kaupungin viljelylaatikkoprojekti alkoi 2016, ja vuosi vuodelta sen suosio on kasvanut ja laatikoita on jaettu kaupunkilaisille lis\u00e4\u00e4. Laatikkoviljelij\u00e4ryhmi\u00e4 on noin 300 ja laatikoita on yli 700 joka puolella Turkua. Viljelij\u00e4t voivat valita viljelylaatikkonsa sijainnin eli mihin kaupunki sen toimittaa, kunhan se sijaitsee kaupungin omistamalla maalla. N\u00e4in ollen toimintaan liittyy pieni riski, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":13355,"featured_media":0,"parent":536,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-56","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13355"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":476,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/56\/revisions\/476"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/luha\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}