{"id":167,"date":"2019-11-01T18:50:33","date_gmt":"2019-11-01T18:50:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/?p=167"},"modified":"2019-11-01T18:50:34","modified_gmt":"2019-11-01T18:50:34","slug":"asiantuntijuuden-kiehtovuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/2019\/11\/01\/asiantuntijuuden-kiehtovuudesta\/","title":{"rendered":"ASIANTUNTIJUUDEN KIEHTOVUUDESTA"},"content":{"rendered":"\n<p>Kirjoittaja: Jenni Huhtasalo<\/p>\n\n\n\n<p>Asiantuntijuus on aina kiehtonut minua. Miten asiantuntijuus erilaisissa aika- ja tilakonteksteissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, kuka on asiantuntija, miten asiantuntijuus on kehittynyt vuosikymmenien aikana ja monet muut siihen liittyv\u00e4t kysymykset ovat py\u00f6rineet mieless\u00e4ni jo vuosikausia. Yli kymmenen vuotta sitten sain ensimm\u00e4isen kosketuksen asiantuntijuuden tutkimukseen ja sill\u00e4 tiell\u00e4 olen edelleen. Alussa tutkin, mink\u00e4laisia esteit\u00e4 ja mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiantuntijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 on. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 py\u00f6rittelen samaa teemaa sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoissa tapahtuvan tiedon siirron kautta. Muutamia vuosia sitten valmistuessani sosiologiksi tutkin avoimen asiantuntijuuden mahdollistamista organisaatiorakenteet ylitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 potilasl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4. Olin hyvin kiinnostunut diskursseista ja etsin haastattelemieni asiantuntijoiden puheesta erilaisia professiovallan tekniikoita, joilla aluksi oletin olevan yhteytt\u00e4 avoimen asiantuntijuuden mahdollistamisessa. Samoihin aikoihin tutustuin l\u00e4hemmin Michel Foucault\u00b4n tuotantoon ja l\u00e4hdinkin selvittelem\u00e4\u00e4n diskursseja foucault\u00b4laisesta hallintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tutkivasta valtak\u00e4sityksest\u00e4 sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4st\u00e4 genealogiasta k\u00e4sin. Silloinen tutkimukseni osoitti kuitenkin, ett\u00e4 alussa olettamani diskursseissa esiintyv\u00e4t professiovallan tekniikat eiv\u00e4t esiintyneetk\u00e4\u00e4n suoraan asiantuntijoiden puheessa vaan vaikuttivat taustalla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Asiantuntijuuden lis\u00e4ksi olen vieh\u00e4ttynyt siihen liittyvist\u00e4 toimijuuden ja vallan aspekteista. Valtaa voimme kuvailla ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 eri tavoin. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se voidaan n\u00e4hd\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena voimasuhteena, jossa toisella toimijalla on valtaa suhteessa toiseen. Toisaalta vallan voidaan ajatella olevan jotakin mik\u00e4 on yksil\u00f6iden ulkopuolella, ei siis liitett\u00e4viss\u00e4 toimijoihin. Foucault on halunnut erottaa toisistaan mikro- ja makrotason valtamekanismit. H\u00e4nelle valta-analyysi on hallinnan tekniikkojen ja taktiikkojen tutkimusta. Tutkittaessa erilaisia mikrovallan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, esimerkiksi asiantuntijoiden toimimista organisaatioissa valtaa ei n\u00e4hd\u00e4 organisaation funktiona tai ominaisuutena vaan se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jonakin muuna kuin organisaation formaalina rakenteena. Tarkasteltaessa asiantuntijoiden v\u00e4lisi\u00e4 vuorovaikutussuhteita, emme siis voikaan palauttaa niit\u00e4 institutionaaliseen tai rakenteelliseen valtaan. T\u00e4ll\u00e4 tavoin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 asiantuntijuus ja siihen liitetty valta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hajautuneena ja lukuisina tekniikoina, jotka muovaavat asiantuntijoiden toimimisen tapoja. Syventym\u00e4ll\u00e4 Foucault\u00b4n teksteihin voimme huomata, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollutkaan koskaan oikeastaan kiinnostunut m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 valta on. Enemm\u00e4n h\u00e4n oli kiinnostunut siit\u00e4, miten joku on tullut sellaiseksi kuin on, mink\u00e4lainen valta tuottaa, mit\u00e4 ja miten. Itse olin kiinnostunut siit\u00e4, miten professiovallan tekniikat rakentavat sellaista ilmi\u00f6t\u00e4 kuin avoin asiantuntijuus?<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten edell\u00e4 kirjoitin, niin toimijuus on my\u00f6s mielenkiintoinen ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 k\u00e4site. Varsinkin suhteessa asiantuntijuuteen se on syventymisen arvoinen asia. Itse kiinnostuin toimijuudesta ja asiantuntijuudesta tutkiessani teknologian suhdetta asiantuntijuuteen. K\u00e4sill\u00e4 olevassa tutkimuksessani kiinnostuin siit\u00e4, miten teknologia vaikuttaa asiantuntijuuteen? Alussa n\u00e4k\u00f6kulmani oli hyvin asiantuntijakeskeinen ja katselin tapahtumia l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten asiantuntijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t teknologiaa ja miten he suhtautuvat siihen. Luettuani kuitenkin yh\u00e4 enemm\u00e4n Latourin ajatuksia ja keskustelua, aloin suunnata ajatuksiani hieman laajemmalle ja aloin pohtia, mit\u00e4 jos toimijuutta on olemassa muuallakin? Perinteisen yhteiskuntatieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta teknologia kuitenkin koetaan usein ihmisten toimijuuden ja vuorovaikutussuhteiden ulkopuolisena tekij\u00e4n\u00e4. Aloin kuitenkin tuoda kirjoituksissani yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin esiin, ett\u00e4 sosiaaliset suhteemme ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6mme ovat hyvin paljon teknologian ymp\u00e4r\u00f6imi\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4mi\u00e4. Samoin ajattelemme, ett\u00e4 asiantuntijuus syntyy aina osana yhteiskunnallisia rakenteita ja vuorovaikutussuhteita eik\u00e4 yksin tyhji\u00f6ss\u00e4. Peilaten n\u00e4ihin seikkoihin, t\u00e4rke\u00e4ksi muodostui ottaa tosissaan my\u00f6s yhteiskuntamme ei-inhimilliset toimijat. Teknologian ja toimijuuden tarkastelu osana yhteiskuntaa ja sen rakenteita on perinteist\u00e4 sosiologista ajattelua haastavaa. En kuitenkaan koe, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi antaa teknologialle inhimillisi\u00e4 ominaisuuksia vaan ennemmin tuoda se l\u00e4hemp\u00e4\u00e4n tarkasteluun osana yhteiskunnallisia sosiomateriaalisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Haluan n\u00e4in tehden korostaa sosiaalisen ja materiaalisen aineksen yhteen kietoutumista yhteiskunnassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"941\" height=\"627\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/165\/2019\/11\/Naama-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-194\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/165\/2019\/11\/Naama-2.png 941w, https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/165\/2019\/11\/Naama-2-300x200.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/165\/2019\/11\/Naama-2-768x512.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 941px) 100vw, 941px\" \/><figcaption>Asiantuntijuuden ja teknologian suhde on kiehtova<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Miten asiantuntijuus ja teknologia sitten n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t suhteessa toisiinsa jos tarkastelukulma on Latourilainen ja toimijaverkkoteoreettinen? Olen l\u00e4hestynyt teknologian ja asiantuntijuuden suhteen tarkastelua asiantuntijoiden roolien, asiantuntijuuden jakamisen sek\u00e4 asiantuntijuuden kokemuksellisuuden ja ammatti-identiteetin kautta. N\u00e4iss\u00e4 kaikissa tarkastelukulmissa teknologia n\u00e4ytt\u00e4ytyy toimijana siin\u00e4 miss\u00e4 inhimillinen asiantuntijakin ja sill\u00e4 on vaikutuksensa asiantuntijuuteen. T\u00e4ss\u00e4 valossa alussa olettamani asiantuntijuuden subjektius suhteessa teknologiaan murenee. Latour kirjoitti jo vuonna 1988, ett\u00e4 \u201d<em>me emme tied\u00e4 ennakkoon, mist\u00e4 maailma koostuu<\/em>\u201d. Ja nykyisen tietoni valossa en voi argumentoida t\u00e4t\u00e4 vastaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjallisuus<\/p>\n\n\n\n<p>Foucault, M. (2000) Tarkkailla ja rangaista. [1975] suom. Eevi Nivanka. Helsinki: Otava.<\/p>\n\n\n\n<p>Foucault, M. (2005) Tiedon arkeologia. [1969] suom. Tapani Kilpel\u00e4inen. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n<p>Latour, B. (1987).&nbsp;Science in Action. How to Follow Scientists and Engineers Through Society. Open University Press, Milton Keynes.<\/p>\n\n\n\n<p>Latour, B. (1988). Mixing humans and nonhumans together: the sociology of a door-closer. Social Problems vol. 35, no.3, June. ss. 298\u2212310.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Latour, B. ( 1993). We Have Never Been Modern. Harvester Wheatsheaf, New York.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Latour, B. (1999a). Pandora\u00b4s Hope: Essays on the Reality of Science Studies, Harvard Universty Press, Cambridge Massachusetts.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Latour, B. &amp; Woolgar, S. (1979). Laboratory Life. The Social Construction of Scientific Facts. Sage, Beverly Hills.<\/p>\n\n\n\n<p>Latour, B. (1996) Aramis, or the love of technology. Harvard University Press, Cambridge, Massachusetts &amp; London.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Latour, B. (2005) Reassembling the Social. An Introduction to Actor-Network-Theory.&nbsp;Oxford University Press, Oxford.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittaja: Jenni Huhtasalo Asiantuntijuus on aina kiehtonut minua. Miten asiantuntijuus erilaisissa aika- ja tilakonteksteissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, kuka on asiantuntija, miten asiantuntijuus on kehittynyt vuosikymmenien aikana ja monet muut siihen liittyv\u00e4t kysymykset ovat py\u00f6rineet mieless\u00e4ni jo vuosikausia. Yli kymmenen vuotta sitten sain ensimm\u00e4isen kosketuksen asiantuntijuuden tutkimukseen ja sill\u00e4 tiell\u00e4 olen edelleen. Alussa tutkin, mink\u00e4laisia esteit\u00e4 ja mahdollisuuksia &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/2019\/11\/01\/asiantuntijuuden-kiehtovuudesta\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">ASIANTUNTIJUUDEN KIEHTOVUUDESTA<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5389,"featured_media":188,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,11],"tags":[71,17,74],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-lumo-tekee","tag-asiantuntija","tag-asiantuntijuus","tag-valta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5389"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":206,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/206"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}