![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/165\/2019\/03\/goldfish-3687937_1280-300x200.jpg\")
Samanaikaisesti kun ymm\u00e4rrys ty\u00f6teht\u00e4vien ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n pirstaloitumisen haitoista asiantuntijoiden tehokkuudelle, oppimiselle ja luovuudelle lis\u00e4\u00e4ntyy, ovat my\u00f6s ty\u00f6n tekemisen tavat muuttuneet. Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n eri paikoissa, eri ajankohtina ja erilaisissa tiimeiss\u00e4, jolloin perinteisen koppikonttorin tarpeellisuus on monissa organisaatioissa kyseenalaistettu, ja organisaatiot ovat siirtyneet yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin erilaisiin avokonttori- ja monitoimitilaratkaisuihin, jotka perustuvat suurilta osin avoimen ty\u00f6tilan ideaan. Tutkimuksten mukaan avoimiin ty\u00f6tilat eiv\u00e4t suinkaan ole ongelmattomia, vaan niihin liittyvi\u00e4 \u00a0haittoja ja ongelmia on \u00a0l\u00f6ydetty paljon. Niist\u00e4 keskeisimpi\u00e4 lienev\u00e4t meluhaitat, yksityisyyden menetys ja liialliset \u00e4rsykkeet, jotka heikent\u00e4v\u00e4t muun muassa itses\u00e4\u00e4telykyky\u00e4 ja vaikeuttavat keskittymist\u00e4 (Danielsson & Bodin 2008; Kaarlela-Tuomaala et al., 2009; Kim and de Dear, 2013; Sundstrom et al., 1982). Erityisesti jatkuvien liiallisten \u00e4rsykkeiden haitallisuus ty\u00f6teholle on keskeinen haaste sek\u00e4 asiantuntijaty\u00f6lle yleisesti ett\u00e4 erityisesti avotilassa ty\u00f6skenteleville.<\/p>\n
Avokonttorien yksil\u00f6ille ja ty\u00f6yhteis\u00f6ille aiheuttamien kiistattomien haasteiden lis\u00e4ksi avokonttori voi my\u00f6s osoittautua onnistuneeksi ratkaisuksi. LUMOn j\u00e4senist\u00e4 kaksi p\u00e4\u00e4si mukaan tutkimusprojektiin, jossa tarkasteltiin er\u00e4\u00e4n organisaation muutosprosessia, joka kulminoitui fyysisten tilojen muutokseen. Suunnitellun muutoksen oli alun perin m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla ainoastaan organisaatiokulttuuriin ja -ilmapiiriin kohdistuva, mutta osin sattumalta se osui samaan aikaan organisaation fyysisen muuton kanssa. Tutkimus oli pitkitt\u00e4istutkimus, jossa organisaation henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 haastateltiin kahdessa vaiheessa; ensimm\u00e4isen kerran ajankohtana, jolloin muutosta ei viel\u00e4 tiedetty ja seuraavan kerran kaksi ja puoli vuotta ensimm\u00e4isen kierroksen j\u00e4lkeen, jolloin organisaatio oli toiminut uusissa tiloissaan noin yhdeks\u00e4n kuukautta.![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/165\/2019\/03\/storage-1209606_1280-300x199.jpg\")
<\/p>\n
Ennen muuttoa organisaatio toimi toimitiloissa, jotka olivat ahtaat ja koostuivat useissa eri kerroksissa ja eri siiviss\u00e4 sijaitsevista pienist\u00e4 huoneista, joita yhdisti kapeat k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t. Ilmapiiri sek\u00e4 fyysisiss\u00e4 toimitiloissa ett\u00e4 organisaatiossa laajemmin oli konservatiivinen, pys\u00e4htynyt, hierarkkinen ja autoritaarinen. Ensimm\u00e4isen aallon haastatteluissa organisaation sen hetkinen johto ilmaisi selke\u00e4n halunsa kehitt\u00e4\u00e4 kulttuuria avoimemmaksi ja v\u00e4hemm\u00e4n hierarkkiseksi, mutta tuskaili muutoksen hitauden kanssa.<\/p>\n
Kun tieto organisaation fyysisest\u00e4 muutoksesta tuli, alettiin uusia toimitiloja heti suunnitella. Jokaisesta organisaation toiminnosta valittiin henkil\u00f6, joista koostuva ryhm\u00e4 osallistui kiinte\u00e4sti uusien toimitilojen suunnitteluun. Heille annettiin kuusi erilaista toimitilaehdotusta, joista viisi oli jokseenkin perinteisi\u00e4 ratkaisuja ja yksi selv\u00e4sti uudenlainen ja rohkea. N\u00e4ist\u00e4 miltei yksimielisesti \u00e4\u00e4nestettiin radikaaleinta ehdotusta.<\/p>\n
Uusissa toimitiloissaan organisaatio sijaitsi kahdessa kerroksessa, joita yhdisti monumentaalinen, avoin portaikko. Ty\u00f6ntekij\u00f6ille oli varattu yhteis\u00f6llisi\u00e4 alueita, jotka oli sisustettu rennosti ja jotka sijaitsivat helposti saavutettavissa paikoissa ja toimitilaratkaisussa oli monia leikillisi\u00e4 elementtej\u00e4. Perinteisist\u00e4 statussymboleista haluttiin eroon koko organisaatiossa, ja niin my\u00f6s organisaation johtaja siirtyi entisest\u00e4 yksityishuoneestaan avotilaan muun henkil\u00f6st\u00f6n joukkoon.<\/p>\n
Toisen haastattelukierroksen perusteella k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 toimitilamuutos oli avain siihen, ett\u00e4 organisaatio p\u00e4\u00e4si eroon vanhasta, konservatiivisesta kulttuurista, kuten er\u00e4s haastateltavista suoraan ilmaisi. Muutos itsess\u00e4\u00e4n her\u00e4tti ihmisiss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n vastarintaa ja se otettiin vastaan eritt\u00e4in hyvin. Aineiston perusteella vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 kulttuurin ja ilmapiirin muutoksen ainekset olivat pitk\u00e4lti olemassa jo ennen muuttoa, mutta vanhojen toimitilojen hierarkkisuus, vanhanaikaisuus, konservatiivisuus ja synkkyys toimivat kulttuurin muutoksen jarruna. Muutto uusiin tiloihin auttoi katkaisemaan siteit\u00e4 vanhaan konservatiiviseen ja hierarkkiseen kulttuuriin.<\/p>\n
Aineistosta nousi esiin erityisesti kolme organisaatiokulttuurin piirrett\u00e4, joita pystyttiin uusilla toimitilaratkaisuilla tukemaan ja joihin onnistunut muutos kulminoitui. N\u00e4it\u00e4 ovat tasa-arvoisuus, avoimuus ja yhteis\u00f6llisyys, joita kaikkia voidaan tukea tilaan liittyvill\u00e4 ratkaisuilla. Avoimuutta kyettiin tukemaan tilan avoimuudella, mutta erityisesti avoimuutta ja ulosp\u00e4in suuntautuneisuutta viestiv\u00e4ll\u00e4 symboliikalla. Uusien avoimien tilojen koettiin v\u00e4hent\u00e4neen juoruilua ja lis\u00e4nneen sek\u00e4 muodollista ett\u00e4 ep\u00e4muodollista kommunikaatiota. Lis\u00e4ksi uusien toimitilojen sijainti lis\u00e4si organisaation avoimuutta ulosp\u00e4in sek\u00e4 symbolisella ett\u00e4 instrumentaalisella tasolla. Tasa-arvoa tuettiin entisten statusta tai hierarkiaa viestivien symbolien poistamisella ja tasa-arvoisella tilajaolla. Ihmisten osallistuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja keskusteluihin sek\u00e4 etenkin tilan suunnitteluun on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 tasa-arvoisuuden kannalta, jota my\u00f6s valittu toimitilaratkaisu tuki. Eri osastot yhdist\u00e4v\u00e4 tila ja yhteiset tauko- ja oleskelutilat saivat ennen erill\u00e4\u00e4n toimivat ihmiset ja yksik\u00f6t kommunikoimaan kesken\u00e4\u00e4n ja tuntemaan kuuluvansa samaan organisaatioon, jolloin yhteis\u00f6llisyyden tunteen oli mahdollista kehitty\u00e4.<\/p>\n
Uusiin toimitiloihin liittyvi\u00e4 negatiivisa n\u00e4k\u00f6kohtia tuli tutkimuksessailmi joitakin, ja ne liittyiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneeseen meluun sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 toisen kerroksen avotilaratkaisu ei ollut yht\u00e4 toimiva kuin ensimm\u00e4isen kerroksen. Tutkijat kuitenkin olivat yll\u00e4ttyneit\u00e4 muutoksen positiivisuudesta ja siit\u00e4, miten hyvin se otettiin vastaan henkil\u00f6st\u00f6n keskuudessa. T\u00e4m\u00e4n tapauksen perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 avotilaratkaisu saattaa olla hyvinkin toimiva ja siell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t voivat olla tilaan eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4, mutta muutamia n\u00e4k\u00f6kohtia on kuitenkin otettava huomioon. Tilan on ensinn\u00e4kin tuettava organisaatiokultuurin positiivisia puolia sek\u00e4 instrumentaalisesti ett\u00e4 symbolisella tasolla, ja toiseksi tilan tulevien k\u00e4ytt\u00e4jien on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 osallistumaan tilaan liittyvien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen. Lis\u00e4ksi pelk\u00e4ll\u00e4 tilamuutoksella vastaava muutos ei olisi onnistunut, vaan sen edellytyksen\u00e4 oli johdon vahva tahto ja sitoutuminen kulttuurin kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n
Ent\u00e4p\u00e4 mit\u00e4 tekemist\u00e4 avotilaratkaisun onnistumisella on keskittymiskyvyn ja tehokkuuden heikentymisen kanssa? Vaikka avotila varmasti tuokin lis\u00e4haasteen keskittymiskyvyn n\u00e4k\u00f6kulmasta, on my\u00f6s sein\u00e4llisess\u00e4 yksityistoimistossa kosolti mahdollisia h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. Puhelin, s\u00e4hk\u00f6posti, erilaiset sosisaalisen median applikaatiot sek\u00e4 Internetselaimen mainospalkit pystyv\u00e4t hajottamaan keskittymiskyvyn aivan yht\u00e4 helposti ja tehokkaasti kuin vieress\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t ty\u00f6kaveritkin. Ty\u00f6tilan avoimuuteen katsomatta keskittymiskyvyn yll\u00e4pit\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 itsekuria meilt\u00e4 kultakin, ett\u00e4 yhteisesti sovittuja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joskin avokonttoriolosuhteet tekev\u00e4t pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. Keskittymisen mahdollistavan ajan varaaminen kalenterista ja sen kunnioittaminen sek\u00e4 kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden, ett\u00e4 johdon toimesta on avainasemassa \u2013 ty\u00f6skenteleep\u00e4 sitten omassa yksityisess\u00e4 huoneessaan tai keskell\u00e4 avokonttoria.<\/p>\n
<\/p>\n
Blogiteksti perustuu seuraavaan tutkimukseen:<\/p>\n
Kallio, T. \u2013 Kallio, K-M. \u2013 Blomberg, A. (2015). Physical space, culture and organizational creativity \u2013 a longitudinal case study, Facilities, Vol. 33, No. 5\/6, 389\u2013411.<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/p>\n
Danielson, C.B. & Bodin, L. (2009), \u201cDifference in satisfaction with office environment among employess in different office types\u201d, Journal of Architectural and Planning Research, Vol. 26 No. 3, pp. 241-257.<\/p>\n
Huotilainen, M. & Saarikivi, K. (2018) Aivot ty\u00f6ss\u00e4, Otava.<\/p>\n
Just, M. A.; Buchweitz, A. (2014) What brain imaging reveals about the nature of multitasking. In: CHIPMAN, S. (Ed.). The oxford handbook of cognitive science. New York: Oxford University Press, p.1-17.<\/p>\n
Kaarlela-Tuomaala, A., Helenius, R., Keskinen, E. & Hongisto, V. (2009), \u201cEffects of acoustic environment on work in private office rooms and open-plan offices \u2013 longitudinal study during relocation\u201d, Ergonomics, Vol. 52 No. 11, pp. 1423-1444.<\/p>\n
Kim, J. & de Dear, R. (2013), \u201cWorkspace satisfaction: the privacy-communication trade-off in open-plan offices\u201d, Journal of Environmental Psychology, Vol. 36, pp. 18-26.<\/p>\n
Medical Xpress (2015) https:\/\/medicalxpress.com\/news\/2015-05-microsoft-human-attention-span-lags.html<\/a>, haettu 27.2.2019.<\/p>\n Sundstrom, E., Herbert, R.K. & Brown, D.W. (1982), \u201cPrivacy and communication in an open-plan office: a case study\u201d, Environment and Behaviour, Vol. 14 No. 3, pp. 379-392.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittaja: Annika Blomberg Viime aikoina lehdist\u00f6ss\u00e4 on keskusteltu paljon siit\u00e4, miten erilaiset tietotekniset v\u00e4lineet ja mobiililaitteet sek\u00e4 muut ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4t ovat heikent\u00e4neet kyky\u00e4mme keskitty\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viimme jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 kultakalankin keskittymiskyky ylitt\u00e4\u00e4 paljon mobiililaitteita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ihmisen keskittymiskyvyn (Medical Xpress 2015). My\u00f6s muun muassa aivotutkijat Huotilainen ja Saarikivi (2018) tuoreessa kirjassaan muistuttavat ihmisen aivojen kykenev\u00e4n oikeasti … Jatka artikkeliin Avokonttori \u2013 sopiva ty\u00f6tila kultakalalle vai asiantuntijalle?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5389,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[17,14,35,20,23],"class_list":["post-20","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-asiantuntijuus","tag-avokonttori","tag-keskittyminen","tag-tyoteho","tag-tyotila"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5389"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":47,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions\/47"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}