{"id":279,"date":"2020-12-07T10:14:20","date_gmt":"2020-12-07T10:14:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/?p=279"},"modified":"2020-12-07T13:26:16","modified_gmt":"2020-12-07T13:26:16","slug":"edellakavijaorganisaatiot-oivalsivat-ensin-leikillisyys-on-tyoelaman-emergentti-resurssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/2020\/12\/07\/edellakavijaorganisaatiot-oivalsivat-ensin-leikillisyys-on-tyoelaman-emergentti-resurssi\/","title":{"rendered":"Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4organisaatiot oivalsivat ensin: Leikillisyys on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n emergentti resurssi"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Luovilla aloilla puhutaan yksisarvisten mets\u00e4styksest\u00e4 viitaten arvokkaiden ideoiden haltuunottoon. Tutkijan mielest\u00e4 leikin ymm\u00e4rt\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resurssina on edell\u00e4k\u00e4vijyyden merkki.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2019 Porin yliopistokeskuksessa aloitti toimintansa Pori Laboratory of Play\u2014Porin leikintutkimuksen laboratorio PLoP, joka on paitsi fyysinen, luovaan ja leikilliseen toimintaan soveltuva monitila, my\u00f6s Porin yliopistokeskuksen leikin mahdollisuuksista kiinnostuneiden tutkijoiden monitieteinen osaamiskeskittym\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Marraskuussa 2020 Porin yliopistokeskuksen koordinoimat teemabrunssit siirtyiv\u00e4t verkkoon. Erityisesti yritysel\u00e4m\u00e4n toimijoille tarkoitetut tutkimusesittelyt ja keskustelutilaisuudet pyrkiv\u00e4t luomaan katsauksen yliopistokeskuksen ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin ja tuomaan n\u00e4kyv\u00e4ksi tutkimuksen arvon ja potentiaaliset hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuudet. Ensimm\u00e4ist\u00e4 online-teemabrunssia em\u00e4nn\u00f6i PLoP ja sen aiheena oli leikillisyys resurssina oppimisessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. PLoP:in puheenvuorossa esitettiin n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, miten leikillisyys kohtaa resurssiajattelun, mist\u00e4 leikkiminen on tehty ja mik\u00e4 motivoi elinik\u00e4ist\u00e4 oppijaa tai ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4\u00e4 aikuista leikilliseen toimintaan, sek\u00e4 kysyttiin: Mist\u00e4 syntyy leikin arvo ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kontekstille?<\/p>\n\n\n\n

Leikki on helppo tunnistaa, mutta vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Leikki on tullut pitk\u00e4lti m\u00e4\u00e4ritellyksi kunkin aikakauden kulttuurisen hengen ja sellaisten maailmankatsomuksellisten n\u00e4kemysten mukaan, joissa painotetaan eri tavoin leikin luonnetta ja arvoa. Leikin ja ty\u00f6n tiet erkaantuivat aikoinaan voimakkaasti kaupungistumisen ja teollistumisen my\u00f6t\u00e4: Teollistumisen aikakausi typisti aikuisen leikkij\u00e4n mahdollisuudet huvituksiin ja juhlintaan yhteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n viikossa. Leikki tyrm\u00e4ttiin ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 elvytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 primitiivisen\u00e4 toimintana. 2000-luvun alkua on sen sijaan kuvailtu leikin vuosisadaksi: Olemme saapuneet leikillisyytt\u00e4 korostavalle aikakaudelle (Sutton-Smith, 1997). Leikki on jalkautunut vapaa-ajan ja viihteen maailmasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Leikki tuo iloa ja nautintoa kaikille ik\u00e4ryhmille. Leikki\u00e4 voi yksin ja yhdess\u00e4, ilman v\u00e4lineit\u00e4 tai niiden kanssa. Leikki voi viihdytt\u00e4\u00e4, opettaa ja auttaa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n leikin ulkopuolisia asioita. Leikki on prosessiorientoitunutta eik\u00e4 siin\u00e4 tavoitella lopputuloksia. Kuitenkin leikki on hy\u00f6dyllist\u00e4\u2014se on hauskaa leikkij\u00e4n itsens\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 tavalla ja luo korvaamattoman kanavan itseilmaisulle.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohdiltaan ei-leikkis\u00e4t tunteet, kuten apatia ja masentuneisuus kuuluvat monen ty\u00f6ik\u00e4isen aikuisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ne voivat vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja ty\u00f6h\u00f6n. Leikin hyvinvointivaikutuksia tarkastellut psykologi Stuart Brown puhuu jopa leikkivajeesta, joka voi pitkittyess\u00e4\u00e4n johtaa v\u00e4hentyneeseen optimismiin, v\u00e4henev\u00e4\u00e4n kiinnostukseen omaa uteliaisuutta kohtaan, korostuneeseen tarpeeseen kadota liialliseen alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, urheiluun tai muihin pakkomielteisiin, ja henkil\u00f6kohtaiseen tuntemukseen uhriutumisesta el\u00e4m\u00e4nhallinnan sijaan (Brown, 2014). <\/p>\n\n\n\n

Jo edesmennyt leikintutkija Brian Sutton-Smith taas toteaa postuumisti ilmestyneess\u00e4 teoksessaan Play for Life<\/em> (2017), miten leikill\u00e4 on vahvistava vaikutus el\u00e4m\u00e4nhaluun. Joustavuus, ennakoimattomuus, vaihtelevuus ja riemukas innostus kuuluvat perustavanlaatuisesti leikin kokemukseen (Henricks, 2017, 11). Leikkiminen on siis merkityksellist\u00e4 toimintaa sit\u00e4 harjoittaville ihmisille. <\/p>\n\n\n\n

Aikuisi\u00e4ll\u00e4 ilmenev\u00e4\u00e4 leikillisyytt\u00e4 tutkinut J. Nina Lieberman (1977, 149) toteaa miten juuri leikillisyys tuo leikkiv\u00e4n lapsen ja leikkiv\u00e4n aikuisen l\u00e4hemm\u00e4s toisiaan. Leikkis\u00e4t aikuiset ovat sis\u00e4isen motivaation ohjaamia ja prosessiorientoituneita, antavat omia merkityksi\u00e4 esineille ja k\u00e4yt\u00f6kselle, joita ei m\u00e4\u00e4rittele se mit\u00e4 he n\u00e4kev\u00e4t, keskittyv\u00e4t mielikuvitukseen, etsiv\u00e4t vapautta ulkoa annetuista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja ovat aktiivisia (Rubin, Fein & Vandenberg, 1983). Leikki voi Sutton-Smithin mukaan tehd\u00e4 meist\u00e4 muiden silmiss\u00e4 h\u00f6lm\u00f6j\u00e4, mutta paradoksaalista kyll\u00e4 se auttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n uskaliaammin: Leikiss\u00e4 voimme tavoittaa jotain sellaista, joka olisi vaikeaa ilmaista tai tavoittaa muulla tavoin (Sutton-Smith, 2017, 142). Leikkiminen tarjoaa lis\u00e4ksi aikuisille v\u00e4yl\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 toisiin vakavampien aiheiden, kuten uskonnon ja politiikan rinnalla (Gray, 2015, 236-237). <\/p>\n\n\n\n

Yhteiskuntatieteilij\u00e4 James Combs (2000) ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 leikin keskeisen roolin hyv\u00e4n ja toimivan yhteiskunnan kannalta. Combsin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 post-intellektuaalinen aika, jota el\u00e4mme, on taipuvainen korvaamaan vakavuuden leikill\u00e4. Leikin periaatteiden kannattelema yhteiskunta nostaa Combsin mukaan t\u00e4rkeiksi avoimuuden, osallisuuden ja el\u00e4m\u00e4n esteettisen ulottuvuuden. N\u00e4iden avulla vastustetaan sortoa ja rajoittamista (Henricks, 2015, 116).<\/p>\n\n\n\n

Monet yhteiskunnalliset toimijat, kuten hallinnolliset organisaatiot ja koululaitokset kategorisoivat leikin t\u00e4st\u00e4 huolimatta edelleen triviaaliksi ja ohimenev\u00e4ksi kokemukseksi. Siksi olisi syyt\u00e4 nostaa entist\u00e4 selke\u00e4mmin esille leikillisen toiminnan pysyv\u00e4mm\u00e4t hy\u00f6dyt ja olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 leikillisyytt\u00e4 tukevia ohjelmia ja toimintaperiaatteita (Henricks, 2015, 390) sek\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 leikin arvo aikuisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Maailman johtavat organisaatiot oivalsivat t\u00e4m\u00e4n ensin\u2014leikillisyys on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n emergentti resurssi. <\/p>\n\n\n\n

Leikillisyys on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n voimavara ajassa, jossa viihde ja vapaa-aika korostuvat. Koeners & Francis (2020) huomioivat, miten leikin edut on ymm\u00e4rretty esimerkiksi sellaisissa nyky-yhteiskunnan arkitodellisuuteen voimakkaasti vaikuttavissa edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yrityksiss\u00e4 kuten Google, Facebook, LinkedIn ja Netflix. N\u00e4m\u00e4 leikillistyv\u00e4n yritysel\u00e4m\u00e4n pioneerit ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet, miten oppimisen ja luovuuden edist\u00e4minen leikillisin keinoin mahdollistuu ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ep\u00e4byrokraattiset toimintamallit ja luomalla ty\u00f6n imun aikaansaavia ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina leikillisyys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kontekstissa on n\u00e4hty voimakkaasti pelien ja pelillist\u00e4misen dominoimana kentt\u00e4n\u00e4. Sutton-Smithin mukaan peleihin liitetty tavoitteellisuus ja kilpailullisuus ovat erityisen l\u00e4sn\u00e4 digitaalisessa pelaamisessa, jonka suosio on ohjannut ajattelua siit\u00e4, millaisin keinoin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n toiminnoista voidaan tehd\u00e4 entist\u00e4 pelim\u00e4isempi\u00e4\u2014osallistavampia, motivoivampia, innostavampia ja sitouttavampia.  S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t pelit\u2014lautapelit, digitaaliset pelit tai kilpaurheilu\u2014tarjoavat k\u00e4sikirjoitettuja tapoja luoda yhteys toisiin ihmisiin. Pelillisess\u00e4 mieless\u00e4 leikki tyydytt\u00e4\u00e4 sosiaalisia tarpeita yksil\u00f6llisten tavoitteiden ohella (Gray, 2015, 236\u2013237). Aikuisten leikki ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole kuitenkaan yksinomaan pelaamista. Monia motivoi kilpailua enemm\u00e4n avoimempana ja moniaistisempana ilmenev\u00e4 leikillisyys, joka pohjautuu pelim\u00e4ist\u00e4 kilpailua enemm\u00e4n luovuuteen, mielikuvitukseen, kehollisuuteen ja tarinankerrontaan.<\/p>\n\n\n\n

Todelliset edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yritykset huomioivatkin t\u00e4m\u00e4n leikin monimuotoisuuden ja n\u00e4kev\u00e4t sen resurssina pelaamista laajemmin, leikin edut monipuolisemmin ymm\u00e4rt\u00e4en: Ne integroivat leikillisi\u00e4 elementtej\u00e4 omiin toimitiloihinsa ja ty\u00f6kulttuureihinsa, vaikuttavat pelillist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen, miten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 motivoidaan ja mitataan, ja pyrkiv\u00e4t leikillist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hauskuuttamaan ilman ennalta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 tavoitteita. Lelullistamalla ty\u00f6tilansa leikkimielisin huonekaluin ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6kulttuuriensa ymp\u00e4rille leikilliseen kommunikaatioon kannustavia toteemiel\u00e4imi\u00e4, ne aikaansaavat omaleimaisia ja itseohjautuvia toimintaymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joiden kehitt\u00e4miseen osallistuvat my\u00f6s organisaation sidosryhm\u00e4t (Heljakka & Borg, 2019)<\/p>\n\n\n\n

Leikin valjastaminen hy\u00f6tytarkoituksiin kouluissa, sairaaloissa, hallinnollisissa elimiss\u00e4, mediassa ja yrityksiss\u00e4 on kirvoittanut kriittisi\u00e4kin n\u00e4k\u00f6kulmia. Henricks n\u00e4kee n\u00e4iden tahojen valjastavan leikin hy\u00f6tytarkoituksiin korostamalla yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, hallintoa helpottavia n\u00e4k\u00f6kulmia ja leikki\u00e4 luovuutta edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 (Henricks, 2015, 387). L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4n leikin yhteydess\u00e4 esitetyt n\u00e4k\u00f6kannat hy\u00f6dyn tavoittelusta ovat kuitenkin ongelmallisia vain siin\u00e4 tapauksessa, jossa esitetyt leikkiin kutsut eiv\u00e4t puhuttele osallistujia, ne tuntuvat pakotetulta, p\u00e4\u00e4lle liimatulta tai muutoin ep\u00e4motivoivilta. Aikuiset leikin kokemusasiantuntijat muodostuvat l\u00e4hitulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4viihtyvyyden kannalta t\u00e4m\u00e4n vuoksi huomattavaksi voimavaraksi\u2014he tunnistavat miten leikillisyytt\u00e4 kannatellaan aikuisten maailmassa ja miss\u00e4 muodossa se kannattaa tarjoilla esimerkiksi yrityksiss\u00e4 ja erilaisissa oppimiskonteksteissa.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten on leikillisyyden arvo oppimiselle? Gray huomioi, miten oppijat usein etsiytyv\u00e4t ja sitoutuvat sellaisiin aktiviteetteihin, joita he n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t kontrolloivan itse. N\u00e4m\u00e4 ovat sellaisia toimintoja, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t taitoja, rakentavat yhteytt\u00e4 muihin toimijoihin ja kehitt\u00e4v\u00e4t onnentunnetta kaikissa osallisissa. N\u00e4m\u00e4 aktiviteetit ovat usein leikinkaltaisia ja vaikuttavat psykologisen kapasiteettimme kasvuun. Voimallinen tarve leikki\u00e4 onkin Grayn mukaan kehittynyt evoluutiossa, koska se edesauttaa oppimista (Gray, 2015, 136). Leikillistyv\u00e4ss\u00e4 ajassa vuorovaikutus, osallistaminen ja kollektiiviset el\u00e4mykset ovat monien kulttuuristen toimintojen keskipisteess\u00e4. Lelut, pelit, sovellukset ja leikillistetyt tilat pyrkiv\u00e4t luomaan k\u00e4ytt\u00e4jilleen el\u00e4myksi\u00e4 ja hyvinvointia. Leikkim\u00e4ll\u00e4 yhdess\u00e4 vahvistetaan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja voimistetaan arjen yl\u00e4puolelle kantavia kokemuksia\u2014my\u00f6s uuden oppimista.<\/p>\n\n\n\n

Avoimesta leikist\u00e4 vieh\u00e4ttyv\u00e4\u00e4 oppijaa tai ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 inspiroivat, rentouttavat ja kannustavat luovaan ajatteluun ja moniaistiseen kokemuksellisuuteen perustuvat el\u00e4mykselliset tilat ja leikilliset ty\u00f6kalut, sek\u00e4 niist\u00e4 kumpuavat avoimeen dialogisuuteen ja yhteiskehitt\u00e4misen ideologiaan perustuvat toimintakulttuurit.<\/p>\n\n\n\n

Leikintutkija Thomas Henricksin mukaan emme leiki m\u00e4\u00e4ritell\u00e4ksemme sit\u00e4, mink\u00e4 jo tied\u00e4mme, vaan leikimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksemme jotain mist\u00e4 emme viel\u00e4 tied\u00e4. Kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 leikilliset l\u00e4ht\u00f6kohdat voisivat tuoda suomalaistenkin organisaatioiden ja yritysten toimintaan jotain sellaista, joka olisi vaikea tai jopa mahdoton hahmottaa ilman sosiaalista mielikuvitusta tai luovuuteen innoittavia tiloja, ty\u00f6kaluja ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kannustavia, leikin sallivia ja sit\u00e4 arvostavia ty\u00f6kulttuureja. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, miten leikkiin l\u00e4heisesti liittyv\u00e4t rohkeus, keskustelu, yhteistoiminta ja luovuus ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 esimerkiksi yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelutavan omaksumisessa (Franz\u00e9n et al., 2020). <\/p>\n\n\n\n

On tullut aika unohtaa apatia, p\u00f6n\u00f6tys ja yksil\u00f6tasolla ylikorostunut kilpailullisuus yliopistomaailmassa ja kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio siihen, mink\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t ovat jo k\u00e4sitt\u00e4neet ja omissa toimintakulttuureissaan hyvin huomioineet sallimalla vapaamman, kokeilevamman ja viihtyis\u00e4mm\u00e4n l\u00e4hestymisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n: Leikillisyys on piilev\u00e4 resurssi my\u00f6s tulevaisuuden akateemisessa asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Katriina Heljakka<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Taiteen tohtori Katriina Heljakka on lelu- ja leikintutkija Turun Yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineessa. LuMo ja PLoP-tutkimusryhmiss\u00e4 vaikuttava Heljakka tutkii leikkikulttuureja erityisesti ylisukupolvisen ja verkottuneen leikin sek\u00e4 luovuuteen kannustavien leikillisten ty\u00f6kalujen, teknologioiden, tilojen ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmista. Tutkijan t\u00e4m\u00e4nhetkinen kiinnostus kohdistuu leikin hyvinvointivaikuksiin ja leikkin elinik\u00e4isen oppimisen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resurssina. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Brown, S. (2014). Consequences of Play Deprivation. Scholarpedia<\/em>, 9 (5): 30449.<\/p>\n\n\n\n

Combs, J. (2000). Play world. The emergence of the new ludenic age<\/em>. Praeger Publishers.<\/p>\n\n\n\n

Franz\u00e9n, R., Heljakka, K., & Nieminen, L. (2020, July). Playful Approaches to Entrepreneurial Competencies in University Teaching: Introducing the 4Cs Model. Proceedings of the International Conference on Applied Human Factors and Ergonomics (pp. 105\u2013112). Springer.<\/p>\n\n\n\n

Gray, P. (2015). Studying play without calling it that. Teoksessa J. Johnson, & S. Eberle, & T. Henricks & D. Kuschner (Eds.). The Handbook of the Study of Play<\/em> (pp. 121\u2013138). Rowman & Littlefield.<\/p>\n\n\n\n

Heljakka, K. & Borg, K. (2019) Leikillistyminen osana ty\u00f6kulttuurin muutosta: Leikilliset artefaktit heimokulttuurien toteemeina. Teoksessa Mia Tammelin & Katri Otonkorpi-Lehtoranta. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimusp\u00e4iv\u00e4t 2018<\/em>. Kest\u00e4v\u00e4 tuottavuus ja inhimillinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4.Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, 46\u201355.<\/p>\n\n\n\n

Henricks, T. S. (2015). Where Are We Now. Challenges for the Study of Play. Teoksessa J. Johnson, & S. Eberle, & T. Henricks & D. Kuschner (Eds.). The Handbook of the Study of Play<\/em> (pp. 381\u2013391). Rowman & Littlefield.<\/p>\n\n\n\n

Henricks, T. S. (2015). Sociological Perspectives on Play. The Handbook of the Study of Play<\/em>, 2<\/em>, 101\u2013120.<\/p>\n\n\n\n

Koeners, M. P., & Francis, J. (2020). The physiology of play: potential relevance for higher education. International Journal of Play, 9<\/em>(1), 143\u2013159.<\/p>\n\n\n\n

Lieberman, N. J.  (1977). Playfulness. It\u2019s Relationship to Imagination and Creativity<\/em>, Academic Press, Inc.<\/p>\n\n\n\n

Sutton-Smith, B. (1997). The Ambiguity of Play<\/em>. Harvard University Press.<\/p>\n\n\n\n

Sutton-Smith, B. (2017). Play for Life: Play Theory and Play as Emotional Survival<\/em>. (Toim.) C. L. Phillips, G. R. Adams, S. G. Eberle & P. Hogan. New York: The Strong.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luovilla aloilla puhutaan yksisarvisten mets\u00e4styksest\u00e4 viitaten arvokkaiden ideoiden haltuunottoon. Tutkijan mielest\u00e4 leikin ymm\u00e4rt\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resurssina on edell\u00e4k\u00e4vijyyden merkki. Vuonna 2019 Porin yliopistokeskuksessa aloitti toimintansa Pori Laboratory of Play\u2014Porin leikintutkimuksen laboratorio PLoP, joka on paitsi fyysinen, luovaan ja leikilliseen toimintaan soveltuva monitila, my\u00f6s Porin yliopistokeskuksen leikin mahdollisuuksista kiinnostuneiden tutkijoiden monitieteinen osaamiskeskittym\u00e4. Marraskuussa 2020 Porin yliopistokeskuksen koordinoimat … Jatka artikkeliin Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4organisaatiot oivalsivat ensin: Leikillisyys on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n emergentti resurssi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4875,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-279","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4875"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=279"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":312,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279\/revisions\/312"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}