{"id":339,"date":"2024-05-15T12:24:32","date_gmt":"2024-05-15T12:24:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/?p=339"},"modified":"2024-05-15T12:24:34","modified_gmt":"2024-05-15T12:24:34","slug":"osaamisidentiteetin-keskeinen-rooli-tyoelaman-asiantuntijuudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/2024\/05\/15\/osaamisidentiteetin-keskeinen-rooli-tyoelaman-asiantuntijuudessa\/","title":{"rendered":"OSAAMISIDENTITEETIN KESKEINEN ROOLI TY\u00d6EL\u00c4M\u00c4N ASIANTUNTIJUUDESSA"},"content":{"rendered":"\n

Osaamisidentiteetin rakentuminen<\/strong> on monisyinen prosessi, joka vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymiseen ja asiantuntijuuden kasvuun ja kehittymiseen. Erityisesti terveydenhuollon alalla, jossa teknologian kehitys haastaa nykyisten ammattien toimenkuvia, osaamisvaatimuksia ja synnytt\u00e4\u00e4 tarpeita t\u00e4ysin uusille ammattiryhmille, on olennaista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osaamisidentiteetin rakentumisen merkitys jo koulutuksen aikana sek\u00e4 sen suhde ja erityisyys toisiin k\u00e4sitteisiin, kuten ammatti-identiteettiin ja kompetenssiin. Opiskelijan itsereflektoinnin ja yhdess\u00e4 muiden opiskelijoiden kanssa tapahtuvan reflektoinnin vahvistaminen ja tukeminen opintojen alkuvaiheesta l\u00e4htien on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Osaamisidentiteetin aktiivinen tarkastelu ohjatusti ja sen tunnistaminen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana opintoja edesauttaa asiantuntijaksi kasvamista, olivatpa kyseess\u00e4 sitten aikuisopiskelijat tai nuoremmat opiskelijat.  <\/p>\n\n\n\n

Osaamisidentiteetti kuvastaa henkil\u00f6n k\u00e4sityst\u00e4 omista vahvuuksistaan, taidoistaan, kokemuksistaan ja arvoistaan tietyll\u00e4 alalla tai tietyss\u00e4 ammatissa. Se muodostuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kuten kollegoiden, opettajien ja ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten kanssa, ja kehittyy jatkuvasti yksil\u00f6n kokemusten ja oppimisen my\u00f6t\u00e4. Osaamisidentiteetin kehittyminen ei rajoitu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaan vaikuttaa toimintaamme my\u00f6s muilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. <\/p>\n\n\n\n

Terveydenhuollon koulutuksessa ja keskusteluissa alan ammatillisesta kehittymisest\u00e4, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen paljon perinteisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, kuten ammatti-identiteetti ja pohditaan tietyn ammatin oppimista ja ammatillista kasvua. Ammatti-identiteetti k\u00e4sitteen\u00e4 kuvastaakin ammatillista kehityst\u00e4 ja kasvua, joka muotoutuu ty\u00f6kokemuksien, onnistumisten ja haasteiden kautta. Alati muutoksessa oleva ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja tarve jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4miseen ovat kuitenkin kyseenalaistaneet ammatti-identiteetin k\u00e4sitteen. Koulutuksen aikana olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kyseenalaistaa aikaisempaa terminologiaa, tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja yhdist\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan osaksi ammatissa toimimista ja uudenlaisen asiantuntijuuden luomista. T\u00e4m\u00e4 auttaa ammattilaisia my\u00f6s sopeutumaan paremmin muuttuviin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksiin ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarvittavia taitoja ja osaamista ammattinsa menestyksekk\u00e4\u00e4seen harjoittamiseen. <\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointianalyytikot muodostavat uuden ammattiryhm\u00e4n<\/strong>, joka on saanut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 jalansijaa sosiaali- ja terveysalalla. Heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on analysoida terveysdataa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 terveydenhuollon laajemmassa kontekstissa. T\u00e4m\u00e4 uusi ammattiryhm\u00e4 on vastuussa terveysdatan ker\u00e4\u00e4misest\u00e4, k\u00e4sittelyst\u00e4 ja tulkinnasta, jotta siit\u00e4 saadaan arvokasta tietoa potilaiden hoidon parantamiseksi ja terveydenhuollon palveluiden kehitt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hyvinvointianalyytikko-opiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittyminen kiinnosti meit\u00e4 tutkijoina. Hyvinvointianalyytikoksi voi opiskella Suomessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoastaan Satakunnan ja Lapin ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n\n\n\n

Haastattelimme tutkimusta varten 14 hyvinvointianalytiikan opiskelijaa opintojen eri vaiheissa sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 ryhm\u00e4haastatteluin. Ennen haastatteluja toteutimme syksyll\u00e4 2022 aloittaneiden hyvinvointianalyytikko-opiskelijoiden keskuudessa alkukartoituskyselyn (n=43), joiden pohjalta temaattiset haastattelukysymykset luotiin. Tutkimuksessamme meit\u00e4 kiinnostaa erityisesti osaamisidentiteettiin vaikuttavat toimijat ja niiden rooli osaamisidentiteetin rakentumisessa opintojen aikana.  <\/p>\n\n\n\n

Alustavien tutkimustulosten mukaan ammatillisten taustojen ja aiempien osaamisalueiden yhdess\u00e4 jakamiseen koettiin tarvetta pitkin matkaa opintojen alusta alkaen. Sen ajateltiin vahvistavan tiedon jakamista ja yhteisen osaamisen luomista. Osaamisen jakamiseen toivottiin sek\u00e4 opettajien ett\u00e4 opiskelijoiden osallistuvan. Aloittaneiden opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4 koettiin olevan suuria osaamiseroja, sill\u00e4 toiset opiskelijat tekiv\u00e4t jo hyvinvointianalyytikon kaltaista ty\u00f6t\u00e4, kun taas osa opiskelijoista teki\u202ft\u00e4ysin erilaista ty\u00f6t\u00e4 eik\u00e4 heill\u00e4 ollut juurikaan n\u00e4kemyst\u00e4 tai osaamista ko. ty\u00f6h\u00f6n. Opiskelijat toivat esiin tarvetta my\u00f6s saada ty\u00f6kaluja oman osaamisen sanottamiseen ja markkinointiin. <\/p>\n\n\n\n

\u201cNii koen et mul ois ollu hirveesti annettavaa sille ryhm\u00e4lle, mut mulle ei oikein ollu ehk\u00e4 semmosia niinku v\u00e4yli\u00e4 tai keinoja jakaa sit\u00e4 mun tiet\u00e4myst\u00e4, koska meill\u00e4 ei oo mit\u00e4\u00e4n sellasta, mit\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 tapaamisia. Ja samoin aattelen et siel ryhm\u00e4ss\u00e4 oli paljon sellasta osaamista mik\u00e4 olis ollut mulle hy\u00f6dyksi\u201d<\/em> <\/p>\n\n\n\n

\u201cSe yks teid\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4keskustelu oli hyv\u00e4. Et ihana p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuuleen ihmisi\u00e4, et miten he on kokenut n\u00e4\u00e4 n\u00e4\u00e4 opinnot ja et miten, mit\u00e4 he on saanut t\u00e4st\u00e4 ja n\u00e4in. Et jotenki tollasta keskustelua niinku ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kaipais paljon enempi\u201d<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Uuden alan opintojen alkuvaiheessa osaamisidentiteetti luonnollisesti hakee vasta jotain, mihin pohjata ja mist\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 rakentumaan. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa opiskelija ei viel\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hahmota mit\u00e4 sellaista osaamista h\u00e4nell\u00e4 on jo olemassa, mik\u00e4 voisi tukea uuden osaamisidentiteetin rakentumista. <\/p>\n\n\n\n

\u201ckun aloittelin noita opintoja niin aikalailla oli v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 et mit\u00e4 mit\u00e4 se hyvinvointianalyytikko ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 voisi tehd\u00e4\u201d<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Uuden opiskelualan aloitusvaiheessa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutustua sek\u00e4 omaan osaamiseensa ett\u00e4 muiden opiskelijoiden osaamiseen uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja samalla rakentaa yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kohti ollaan nyt pyrkim\u00e4ss\u00e4. Haastatteluissa nousi my\u00f6s esiin opintojen aikana vaihdelleet tunteet ja niiden jakamisen merkitys. <\/p>\n\n\n\n

\u201cOn my\u00f6s semmonen ep\u00e4varma olo, ett\u00e4 m\u00e4 en tied\u00e4 mik\u00e4 mun rooli tarkalleen tulevassa ammatissa on\u201d<\/em> <\/p>\n\n\n\n

\u201cSe on jotenkin vaikea sillee reflektoida, et mit\u00e4 mit\u00e4 m\u00e4 nyt osaan\u201d<\/em> <\/p>\n\n\n\n

LOPUKSI <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 esiin tulleet opiskelijoiden huomiot sek\u00e4 tutkimuskirjallisuus tukevat tietoa siit\u00e4, miten korkeatasoinen osaaminen kehittyy erilaisten elementtien kautta. K\u00e4sitteellisen tiedon, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen taitojen ja oman toiminnan ohjaamisen yhteen sulautuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oman osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 vastaamaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksia ja muutostarpeita. Integratiivisen pedagogiikan malli (kuva 1.) havainnollistaa hyvin useiden asioiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja merkityksi\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n


Kuva 1. Integratiivisen pedagogiikan malli, Tynj\u00e4l\u00e4 ym. 2020 <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tekstin lainaukset ovat tutkimukseen osallistuneiden hyvinvointianalytiikan opiskelijoiden suoria kommentteja haastatteluista.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong>\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Webropol-kysely, syksy 2022\u202f <\/p>\n\n\n\n

Teemahaastattelut, syksy 2022\u202f <\/p>\n\n\n\n

Biesta, G. 2020. Risking Ourselves in Education: Qualification, Socialization, and Subjectification Revisited. Educational Theory 70 (1), 89\u2013104. DOI: https:\/\/doi.org\/10.1111\/edth.12411<\/a>\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Halonen, L., Grekula, M. & Wenstr\u00f6m, S. 2020. Miten ohjaan tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n? Ty\u00f6kaluja opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumisen tueksi. ePooki. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysty\u00f6n julkaisut 11. Saatavissa http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi-fe202003198542<\/a> (haettu 21.8.2022).\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Ketamo, H., Ollila, J. & Paaso, L. 2022. Miten huomata yh\u00e4 moninaisempaa osaamista? Sitran muistio, helmikuu 2022. Helsinki: Sitra. Saatavissa https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista\/<\/a> (haettu 2\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Kiilakoski, T. 2014. Kahdenlaisia ja kolmenlaisia ihmisi\u00e4. Teoksessa A. Gretschel, K. Paakkunainen, A.-M. Souto & L. Suurp\u00e4\u00e4 (toim.) Nuorisotakuun arki ja politiikka. Verkkojulkaisuja 76. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto\/Nuorisotutkimusseura, 24\u201327. Saatavissa http:\/\/www.nuorisotutkimusseura.fi\/images\/julkaisuja\/nuorisotakuun_arki_ja_politiikka.pdf<\/a> (haettu 21.8.2022).\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Nivala, E. & Ryyn\u00e4nen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisemp\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Tynj\u00e4l\u00e4, P., Virtanen, A. & Helin, J. 2020. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4pedagogisia malleja. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin, & P. Tynj\u00e4l\u00e4 (toim.) Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4pedagogiikka korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos, 15\u201320. Hakup\u00e4iv\u00e4 29.3.2022.\u202fhttp:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-39-8414-4<\/a>\u202f <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat ovat Wildie -tutkimusryhm\u00e4n ja yrityksen toimijoita<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jenni Huhtasalo<\/p>\n\n\n\n

Erikoistutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu,<\/p>\n\n\n\n

Postdoctoral Research Fellow, Tampereen yliopisto, Intelligent Clothing<\/p>\n\n\n\n

jenni.huhtasalo@samk.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

jenni.huhtasalo@tuni.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Marjaana Raukola-Lindblom\u202f <\/p>\n\n\n\n

yliopisto-opettaja, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, erikoispuheterapeutti, FL\u202f <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopisto, Sote Akatemia & Psykologian ja logopedian laitos\u202f<\/p>\n\n\n\n

marjaana.raukola-lindblom@utu.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Osaamisidentiteetin rakentuminen on monisyinen prosessi, joka vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymiseen ja asiantuntijuuden kasvuun ja kehittymiseen. Erityisesti terveydenhuollon alalla, jossa teknologian kehitys haastaa nykyisten ammattien toimenkuvia, osaamisvaatimuksia ja synnytt\u00e4\u00e4 tarpeita t\u00e4ysin uusille ammattiryhmille, on olennaista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osaamisidentiteetin rakentumisen merkitys jo koulutuksen aikana sek\u00e4 sen suhde ja erityisyys toisiin k\u00e4sitteisiin, kuten ammatti-identiteettiin ja kompetenssiin. Opiskelijan itsereflektoinnin ja … Jatka artikkeliin OSAAMISIDENTITEETIN KESKEINEN ROOLI TY\u00d6EL\u00c4M\u00c4N ASIANTUNTIJUUDESSA<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2409,"featured_media":344,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-339","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2409"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=339"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":347,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions\/347"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}