{"id":83,"date":"2019-03-28T12:00:23","date_gmt":"2019-03-28T12:00:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/?p=83"},"modified":"2019-03-28T10:09:55","modified_gmt":"2019-03-28T10:09:55","slug":"leikki-tarvitsee-asiantuntijansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/2019\/03\/28\/leikki-tarvitsee-asiantuntijansa\/","title":{"rendered":"Leikki tarvitsee (akateemisenkin) asiantuntijansa"},"content":{"rendered":"

Olemme saapuneet leikillisen k\u00e4\u00e4nteen aikakaudelle. Leikkiaineksen olemassaolo on saanut n\u00e4kyv\u00e4n aseman kulttuurissamme paitsi eri-ik\u00e4isten vapaa-ajan toiminnoissa, my\u00f6s osana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 eri organisaatioiden ja yritysten p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 toiminnassa. Toisin kuin mediapuheessa usein kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ei digitalisaatio olekaan n\u00e4ivett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 leikkivietti\u00e4mme tai pelien sulautuminen osaksi ty\u00f6suoritteita viem\u00e4ss\u00e4 elintilaa vapaamuotoiselta ja mielikuvitukselliselta leikilt\u00e4. P\u00e4invastoin.<\/p>\n

<\/div>\n

Mit\u00e4\u00a0 leikkimisell\u00e4 tarkoitetaan? Leikki on leikkij\u00e4st\u00e4\u00e4n riippuvaista, mielihyv\u00e4n s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ja luovaa toimintaa, jolla on hy\u00f6tytarkoitusten ulkopuolelle sijoittuva ydin. Leikin olemassaolo on ihmisrodun toiminnallisuuden rajat ylitt\u00e4v\u00e4 biologinen fakta, sill\u00e4 my\u00f6s monet el\u00e4imet leikkiv\u00e4t. Leikin merkitt\u00e4vyys lapsen kognitiiviselle kasvulle ja kehitykselle tunnistetaan ja tunnustetaan laaja-alaisesti. Leikki onkin tarvehierarkiassamme korkealla juuri lapsuudessa\u2014leikin kautta opimme itsest\u00e4mme, toisistamme ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta.<\/p>\n

\"\"
Leluja<\/figcaption><\/figure>\n

Luovuudessa leikki on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohta. Mielensis\u00e4inen leikki avaa \u201dent\u00e4 jos?\u201d \u2013tyyppisess\u00e4 ajattelussa \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4t horisontit. Mielikuvitus ja maailmojen sepittely kannattelevat leikki\u00e4. Romantisoidun n\u00e4kemyksen mukaan leikki kasvattaa meid\u00e4t ketteriksi ja kest\u00e4v\u00e4mmiksi, sill\u00e4 tied\u00e4mme, ett\u00e4 mahdollisuuksien maailmoissa ei voi edet\u00e4 kuin tunnustellen ja kokeillen, kunnes ne toimivimmat kanavat toteuttaa omaa leikkimin\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t. Todellisuudessa leikki koulii resilienssi\u00e4mme \u2013 se auttaa meit\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n joustavimmiksi ja sinnikk\u00e4immiksi yksil\u00f6iksi, joille mokaamisen kulttuuri ei ole kauhistus, vaan v\u00e4yl\u00e4 itseymm\u00e4rrykseen ja portaikko pystyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n min\u00e4\u00e4n. Toisin kun usein ajatellaan, luova leikki ei kuulu yksinomaan kirjailijoiden, n\u00e4yttelij\u00f6iden tai muiden taiteentekij\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan kaikille, joiden kyky\u00e4 kuvitella on ruokittu saduilla ja kasvatettu kertomuksilla. Leikki on el\u00e4mist\u00e4 monipuolisuuden keskell\u00e4, kulman taakse sijoittuvan mahdollisen hamuamista l\u00e4hemm\u00e4s.<\/p>\n

Miksi siis asenteet leikki\u00e4 kohtaan muuttuvat kasvaessamme aikuisiksi? Miksi leikiksi ly\u00f6dyt sosiaaliset tilanteet saavat toiset kiemurtelemaan ep\u00e4mukavuusalueensa rajavy\u00f6hykkeill\u00e4 kun taas toisille leikki on el\u00e4m\u00e4ntapa? Mink\u00e4 vuoksi aikuisten on niin vaikeaa kutsua toimintaansa leikiksi, vaikka se joka tavoin l\u00e4henisi pelaamisena, harrastamisena, ker\u00e4ilyn\u00e4 tai sosiaalisena vuorovaikutuksena juuri sit\u00e4?<\/p>\n

Leikillistyv\u00e4 aika per\u00e4\u00e4nkuuluttaa ennakkoluulotonta asiantuntijuutta aiheesta, jolla ei lopulta oikeastaan ole niin yksitt\u00e4ist\u00e4 \u201dasiaa\u201d kuin \u201dtuntemustakaan\u201d leikist\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4. Leikki on moninaista ja moniselitteisyydess\u00e4\u00e4n arvoituksellista ja kiehtovaa. Vaikka ymm\u00e4rr\u00e4mme leikin tapahtuman, on sit\u00e4 usein kuitenkin vaikea sanallistaa. Leikkiin kuuluu avoimuus ja itsens\u00e4 altistaminen ihmettelylle ja kokeiluille. Avain leikin ymm\u00e4rrykseen on leikkimielinen asennoituminen maailmaa kohtaan. Jokainen terve lapsi, joka on vapaan leikkiaikansa saanut, on aiheen asiantuntija. Ent\u00e4 aikuinen?<\/p>\n

N\u00e4kemyksemme leikist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t usein typistyv\u00e4n sit\u00e4 mukaa kun elinvuodet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Leikki supistuu monen mieless\u00e4 yksipuoliseksi, lapsekkaasti artikuloiduksi vuorosanoiksi: \u201dNyt t\u00e4\u00e4 ois se ja t\u00e4\u00e4 tekis n\u00e4in\u201d. Sit\u00e4kin leikki on, mutta my\u00f6s paljon muuta. Leikkiess\u00e4mme tuotamme kulttuuria, sanoo jo edesmennyt leikintutkija Brian Sutton-Smith. Nykyleikin tutkimus tunnistaa ja tunnustaa my\u00f6s aikuisen leikkij\u00e4n.<\/p>\n

Yksi tapa l\u00e4hesty\u00e4 lapsuuden ja aikuisuuden v\u00e4liset rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 leikki\u00e4 on kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio siin\u00e4 k\u00e4ytettyihin v\u00e4lineisiin. Aikuinen leikkij\u00e4, aivan kuten lapsikin, voi kehittyv\u00e4n mobiiliteknologian avulla harjoittaa pelaamisen ohella my\u00f6s luovaa ja vapaamuotoisempaa leikillisyytt\u00e4\u00e4n miss\u00e4 vain: Yksinleikki on nykyteknologian mahdollistamana ulottuvillamme kaiken aikaa julkisessakin tilassa. Juuri teknologia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 madaltaneen aikuisten kynnyst\u00e4 heitt\u00e4yty\u00e4 sosiaaliseen leikkiin. Mobiililaitteiden ja kameroiden valjastaminen leikilliseen toimintaan tekee leikist\u00e4 legitimoitua toimintaa my\u00f6s aikuisilla. Kameran merkitys lelullistettuna v\u00e4lineen\u00e4 onkin nykyajassa kiistaton – juuri kuvallinen ja dokumentoitu kulttuuri sosiaalisessa mediassa jaettuine lopputuotteineen tarjoaa n\u00e4k\u00f6alapaikan aikuisten vapaa-ajallaan harjoittamaan leikkitoimintaan \u2013 2010-luvun lopussa leikist\u00e4 on tullut paitsi enemm\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4sti sosiaalista ja jaettua toimintaa, my\u00f6s yh\u00e4 silm\u00e4keskeisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Leikillistyv\u00e4\u00e4 aikakautta n\u00e4ytt\u00e4isi luonnehtivan leikkiin kohdistuvan yleisen huomion lis\u00e4ksi my\u00f6s kulttuurin lelullistuminen. Lelullistumisella tarkoitetaan erilaisten kulttuurituotteiden, kuten kulutushy\u00f6dykkeiden\u2014esineiden ja palveluiden\u2014kehittymist\u00e4 entist\u00e4 lelumaisemmiksi. Toisin sanoen, lelullistuessaan n\u00e4m\u00e4 tuotteet saavat lelujen estetiikasta tutun muodon; ne s\u00f6p\u00f6istyv\u00e4t, saavat hahmon ja niist\u00e4 tulee n\u00e4in helpommin l\u00e4hestytt\u00e4vi\u00e4. Esimerkiksi monet pelit, sisustusesineet, keitti\u00f6tarvikkeet ja teknologiset laitteet ovat viime aikoina ammentaneet lelumaisesta estetiikasta. T\u00e4m\u00e4 viestinee siit\u00e4, ett\u00e4 kaipaamme leikkisyytt\u00e4\u2014hauskuutta, kepeytt\u00e4 ja n\u00e4enn\u00e4isesti hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4\u2014my\u00f6s hy\u00f6dyllisiksi arvottamiltamme kulttuurintuotteilta. Olennaista lelullistumisen ajatukselle on siihen liittyv\u00e4 k\u00e4sinkosketeltavuus: Etenkin leikin materiaalisista ulottuvuuksista kiinnostuneille, kolmiulotteisten lelujen ja pelien ja niihin liittyvien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kulttuurien tutkijoille muodostuvat t\u00e4rkeiksi asioiksi t\u00e4h\u00e4n v\u00e4lineist\u00f6\u00f6n tutustuminen kuvittelun ohella paitsi n\u00e4kemisen, my\u00f6s kosketuksen, kokeilun ja koettelun kautta tapahtuvan kehollisen ja tilallisen kokemisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Samaan aikaan kuin pelit ja lelut ovat tulleet entist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mmiksi leikkikokemuksiamme rakentavina esinein\u00e4, sovelluksina tai muina el\u00e4myksi\u00e4 tuottavina leikki\u00e4 kanavoimina v\u00e4linein\u00e4, ei yhteiseen kokemukseen pohjautuvan ja yhdess\u00e4 harjoitetun leikkitoiminnan t\u00e4rkeytt\u00e4 voi olla huomioimatta. Leikilliselle aikakaudelle tunnusomaista on leikin vuorovaikutuksellisuuden ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 rakentavan olemuksen korostaminen. Leikkiess\u00e4mme yhdess\u00e4 viihtymisen ja oppimisen mahdollisuudet laajenevat. Leikillinen oppiminen onkin kehittym\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi suomalaista koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Leikillisyys on tullut my\u00f6s osaksi ty\u00f6kulttuureja ja organisaatiota. Miksei se voisi olla enemm\u00e4n sit\u00e4 my\u00f6s korkeakouluopetuksessa ja jatkokoulutuksessa tai tieteentekij\u00f6iden arjessa?<\/p>\n

\"\"
Pori Laboratory of Play<\/figcaption><\/figure>\n

My\u00f6s akateeminen maailma tarvitsee leikille kuuliaisia ja avoimen asenteen omaavia luovia ammattilaisia. Leikkitieto, eli leikin eri muodoista ja tavoista syntyv\u00e4 asiantuntijatieto on erityisen arvokasta ajassa, jossa pelillist\u00e4misen ajamat arvot, kuten optimoinnin, tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoittelu, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t usein ajavan leikkiaiheista keskustelua kapea-alaiseen suuntaan. Toimiessani nyt Porin leikintutkimuksen laboratotorion \u2013 Pori Laboratory of Play:n tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen opetusohjelmassa, digitaalisen kulttuurin oppiaineessa, huolehdin osaltani paitsi lelu- ja leikintutkimuksen my\u00f6s globaalia leluteollisuuttakin koskevan ajankohtaisen tutkimustiedon monipuolisesta jalkauttamisesta niin kansainv\u00e4lisesti kuin paikallisestikin. T\u00e4m\u00e4 tieteelliseen, taiteelliseen ja tuotekehitykselliseen tarkasteluun erikoistunut leikkikentt\u00e4 on kaikille avoin yhteisleikin foorumi ja t\u00e4ss\u00e4 kirjoittamani leikkiinkutsu juuri sinulle. L\u00e4hdeth\u00e4n mukaan–PLoP:issa leikit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4!<\/p>\n

\n
\"\"
Lelututkija Heljakan vastaanotto<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n

Katriina Heljakka<\/p>\n

<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n

Lelututkija Katriina Heljakka (TaT, FM, Ekon.mag.) on digitaalisen kulttuurin tutkijatohtori Suomen Akatemian Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksik\u00f6ss\u00e4, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. Lelututkijan t\u00e4m\u00e4nhetkisi\u00e4 tutkimusalueita ovat kulttuurin lelullistuminen, lelusuunnittelu ja leikin visuaaliset, materiaaliset, digitaaliset, hybridiset ja sosiaaliset ilmenemismuodot. Heljakka johtaa Porin yliopistokeskuksessa monitieteellist\u00e4 leikintutkimuskeskittym\u00e4\u00e4 nimelt\u00e4 PLoP (Pori Laboratory of Play), joka on leikin eri osa-alueista kiinnostunut monitieteinen osaamiskeskittym\u00e4 ja kaikille leikin mahdollisuuksista kiinnostuneille avoin, toiminnallinen alusta.\u00a0Katriina Heljakka on Turun yliopistossa toimivan monitieteisen LUMO-tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4sen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme saapuneet leikillisen k\u00e4\u00e4nteen aikakaudelle. Leikkiaineksen olemassaolo on saanut n\u00e4kyv\u00e4n aseman kulttuurissamme paitsi eri-ik\u00e4isten vapaa-ajan toiminnoissa, my\u00f6s osana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 eri organisaatioiden ja yritysten p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 toiminnassa. Toisin kuin mediapuheessa usein kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ei digitalisaatio olekaan n\u00e4ivett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 leikkivietti\u00e4mme tai pelien sulautuminen osaksi ty\u00f6suoritteita viem\u00e4ss\u00e4 elintilaa vapaamuotoiselta ja mielikuvitukselliselta leikilt\u00e4. P\u00e4invastoin. Mit\u00e4\u00a0 leikkimisell\u00e4 tarkoitetaan? Leikki on leikkij\u00e4st\u00e4\u00e4n riippuvaista, … Jatka artikkeliin Leikki tarvitsee (akateemisenkin) asiantuntijansa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5389,"featured_media":89,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,11],"tags":[17,50,44,47,41,26],"class_list":["post-83","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-lumo-tekee","tag-asiantuntijuus","tag-kulttuuri","tag-leikki","tag-lelut","tag-luovuus","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5389"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":113,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions\/113"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/89"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/lumonblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}