{"id":2378,"date":"2019-01-09T14:32:14","date_gmt":"2019-01-09T12:32:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/?page_id=2378"},"modified":"2019-01-16T19:49:46","modified_gmt":"2019-01-16T17:49:46","slug":"6-tuotannon-johtamisen-tyokaluja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/verkko-oppimateriaalit\/tuotannonjohtaminen\/6-tuotannon-johtamisen-tyokaluja\/","title":{"rendered":"6. Tuotannon johtamisen ty\u00f6kaluja"},"content":{"rendered":"
\n
\n

T\u00e4ss\u00e4 luvussa\u00a0esitell\u00e4\u00e4n muutamia tuotannon johtamisen ty\u00f6kaluja. Tuotannon johtamisen ty\u00f6kalut on tarkoitettu erilaisten kehitys- ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen.<\/p>\n

Oppivan organisaation menetelmi\u00e4<\/b><\/h5>\n

1. Benchmarking (BM)<\/a> on esikuva tai vertailuanalyysi,\u00a0<\/b>jonka avulla voidaan verrata omaa tuotetta, palvelua tai l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa organisaation toimintaa verrata toisen organisaation vastaavaan. BM:\u00e4\u00e4 voidaan tehd\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 toisen organisaation tai verraten esimerkiksi kilpailijan toiminnan kanssa.<\/p>\n

Laatu- ja LEAN-ty\u00f6kaluja<\/b><\/h5>\n

Lean Six sigma on tilastotieteeseen perustuva laatujohtamisen menetelm\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 LEANin nopeuden ja Six Sigman laatutason. LEAN Six Sigma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisia kehitt\u00e4misen ty\u00f6kaluja.\u00a0<\/b><\/p>\n

http:\/\/www.sixsigma.fi\/files\/9114\/8593\/3553\/sixsigmaesite.pdf<\/a><\/p>\n

2.\u00a05S-kehitysty\u00f6kalu<\/a> <\/b>on LEAN-toiminnan perusty\u00f6kalu\u00a0<\/b>ja yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 konsepteista, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Lean -toimintaan siirrytt\u00e4ess\u00e4. Tarkoituksena on poistaa hukkaa ja ajaa organisaatioon j\u00e4rjestyst\u00e4. 5S:n avulla\u00a0<\/b>voidaan kasvattaa tuottavuutta.\u00a0<\/b><\/p>\n

3.\u00a0DMAIC – ongelmanratkaisumenetelm\u00e4<\/a> <\/b>on 5-osainen LEAN Six Sigma ongelmanratkaisumenetelm\u00e4, <\/b>jonka avulla ongelma voidaan hahmoittaa ja vaiheittain ratkaista j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4, mittaamalla, analysoimalla, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kontrolloimalla. Viisivaiheista menetelm\u00e4\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna miss\u00e4 tahansa kehitysteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tai ongelman ratkaisussa aina pienist\u00e4 pulmista suuriin haastekokonaisuuksiin.<\/div>\n
\u00a0<\/b><\/div>\n
4. Poka-Yoke-kehitysmenetelm\u00e4<\/a>, joka perustuu\u00a0<\/b>virheiden est\u00e4misen kautta\u00a0<\/b>nollavirheajatteluun. J<\/b>apanilainen Toyotalta tullut malli, miten (teollisen) tuotannon laadussa saavutetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen saavutettavissa oleva taso, nollavirhetaso. Poka-Yoke on ihmis- tai koneperustainen j\u00e4rjestelm\u00e4, jonka keskeinen ajatus on virheiden alkuper\u00e4n 100-prosenttinen tutkiminen.<\/div>\n
\n
\u00a0<\/b><\/div>\n
Tuotteiden luokittelumenetelmi\u00e4<\/b><\/div>\n<\/div>\n

5.\u00a0ABC-analyysi<\/a> on tuotteiden luokittelussa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 menetelm\u00e4. <\/b>Muun muassa varastoitavat tuotteet eiv\u00e4t kaikki ole yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 tai arvokkaita, joten toisten varastotasojne valvomiseen kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n resursseja kuin v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeiden.
\n<\/b><\/p>\n

Toimitusketju ja sen toimijoiden vaatimukset toisilleen<\/h5>\n

6.\u00a0Ketju-excel<\/a><\/b> <\/b>on ty\u00f6kalu toimitusketjun tai -arvoketjun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi.\u00a0Ketju-ohjeet -pdf:ss\u00e4<\/a> <\/b>on ohjeet Ketju-excel-ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ketjun avulla saadaan n\u00e4kyv\u00e4ksi toimitusketjun\u00a0eri toimijoiden eri\u00a0vaatimuksia <\/b>toistensa suhteen.<\/p>\n

<\/h4>\n

LOPPUTESTI<\/a> – Testaa mit\u00e4 j\u00e4i mieleen t\u00e4st\u00e4 osiosta!<\/h4>\n<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 luvussa\u00a0esitell\u00e4\u00e4n muutamia tuotannon johtamisen ty\u00f6kaluja. Tuotannon johtamisen ty\u00f6kalut on tarkoitettu erilaisten kehitys- ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Oppivan organisaation menetelmi\u00e4 1. Benchmarking (BM) on esikuva tai vertailuanalyysi,\u00a0jonka avulla voidaan verrata omaa tuotetta, palvelua tai l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa organisaation toimintaa verrata toisen …<\/p>\n

6. Tuotannon johtamisen ty\u00f6kaluja<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1078,"featured_media":0,"parent":2102,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"full-width-page.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2378","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2378","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1078"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2378"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3137,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2378\/revisions\/3137"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/meriosaajat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}