{"id":108,"date":"2020-08-13T23:23:09","date_gmt":"2020-08-13T20:23:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/?p=108"},"modified":"2020-08-13T23:50:30","modified_gmt":"2020-08-13T20:50:30","slug":"miksi-tutkia-amerikansuomalaisuutta-2020-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/2020\/08\/13\/miksi-tutkia-amerikansuomalaisuutta-2020-luvulla\/","title":{"rendered":"Miksi tutkia amerikansuomalaisuutta 2020-luvulla?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva on arkistotutkimusmatkalta Minneapolisiin elokuussa 2018. Kuvassa on Immigrant History Research Centerin kirjaston ja arkiston p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti Minnesotan yliopiston kampusalueella. K\u00e4vin paikassa kahden viikon ajan kartoittamassa amerikansuomalaisia arkistomateriaaleja. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kysymys on hyv\u00e4 ja ponnahtelee aika ajoin esille. Vastaan siihen kysymyksien ja vastausten voimin. <\/p>\n\n\n\n

Amerikansuomalaisuus tutkimusalueena on jo pelattu l\u00e4pi. Suomessa klassikot kuten Kero, Virtanen ja Kostiainen hoitivat homman maaliin saakka. USA:ssa Kivisto, Alanen, Lockwood, Loukinen et al. tekiv\u00e4t samoin. Miksi siis vaivautua?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimusaluetta ei itseasiassa ole likimainkaan tyhjennetty aiheista. Se aihepiiri miss\u00e4 tutkimus on ollut runsasta ja hyv\u00e4laatuista, on maahanmuuttovaihe Pohjois-Amerikkaan reilut sata vuotta sitten. Ehk\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys on syntynyt t\u00e4t\u00e4 kautta. Tied\u00e4mme poliittisesta ja hengellisest\u00e4 suuntautumisesta. Tied\u00e4mme amerikansuomalaisista organisaatioista haaleista osuustoimintaan. Tied\u00e4mme paluumuutosta, tied\u00e4mme alkuper\u00e4isist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6syist\u00e4 Suomesta. My\u00f6hemm\u00e4t historialliset vaiheet ovat kuitenkin p\u00e4\u00e4osin k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 etenkin suomalaisessa tutkimussuuntauksessa. Mit\u00e4 tapahtui maahanmuuttovaiheen ja maahanmuuttokulttuurin ajan j\u00e4lkeen, on omassa kysymyksenasettelussanikin k\u00e4rkisijoilla.<\/p>\n\n\n\n

Pureudut aiheeseen laajemman amerikansuomalaisen historiakulttuurin kautta. Mit\u00e4 etuja t\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hestymistavalla saavutetaan?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historiakulttuurin ja historian k\u00e4yt\u00f6n tutkimus auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n amerikansuomalaisuutta uudessa valossa. Muunkin kun akateemisen aineiston valossa voimme p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi yksil\u00f6n kokemukseen, kulttuurin ja identiteetin muutokseen sek\u00e4 historiapoliittisiin tendensseihin. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n amerikansuomalainen muistelmakirjallisuus paljastaa uusia piirteit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 etnisest\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4. Naisn\u00e4k\u00f6kulma tulee v\u00e4kev\u00e4sti sille, samoin assimilaation vaikutukset amerikansuomalaiseen kulttuuriin. Oma lukunsa on 1900-luvun lopun kulttuuriperint\u00f6ty\u00f6, jossa amerikansuomalaista menneisyytt\u00e4, nykyisyytt\u00e4 ja tulevaisuutta muokataan n\u00e4kyv\u00e4sti uudenlaiseen olomuotoon. Pelko kulttuurin lopullisesta kuolemasta sata vuotta maahanmuuttovaiheen j\u00e4lkeen ajaa etnisi\u00e4 toimijoita muokkaamaan kulttuuriperint\u00f6tuotteita ja palveluja joskus radikaaleinkin ottein. <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 amerikansuomalaisuus on nykyhetkess\u00e4? Allekirjoitatko vanhan kliseen 1900-luvun alkuun ”j\u00e4\u00e4tyneest\u00e4” suomalaiskulttuurista?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

En allekirjoita v\u00e4itett\u00e4. Amerikansuomalaisuus nykyhetkess\u00e4 on amerikkalaista kulttuuria ja kulttuuriperint\u00f6\u00e4, jossa on toki vahva etninen historia ja identifikaatio taustavoimana. Erityisen vahvana t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 n\u00e4kyy maaseutualueilla pohjoisessa keskil\u00e4nness\u00e4. Michiganin ja Minnesotan pohjoisilta alueilta on viel\u00e4kin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 suomen kielt\u00e4 taitavia ihmisi\u00e4 kolmannesta ja nelj\u00e4nnest\u00e4 sukupolvesta. Etnisiss\u00e4 juhlissa ja perinnekeskuksissa n\u00e4kyy autenttisiksi koettuja suomalaisuuden symboleita kanteleista potkukelkkoihin, kangaspuihin ja Sibelius-patsaisiin. Kulttuuri ja etnisyys ovat kuitenkin sekoittuneet historian kuluessa muihin kulttuureihin (valtavirran amerikkalaisuus, muut etniset kulttuurit) ja muuttaneet olomuotoaan joskus hyvinkin n\u00e4kyv\u00e4sti. Amerikansuomalaisuus nykyhetkess\u00e4 onkin selke\u00e4sti monikulttuurinen ilmi\u00f6, jossa paitsi kulttuurinen sekoittuminen my\u00f6s eri historialliset aikakaudet sekoittuvat mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Hancockin Heikinp\u00e4iv\u00e4n paraatissa suomalaisen maahanmuuttokulttuurin symboleita voivat seurata 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskon uuden ei-suomensuomalaisen kansanperinteen hahmot St. Urho ja Heikki Lunta. Etnisten juhlien pitop\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 karjalanpiirakan rinnalla tarjotaan englantilaista pastya amerikansuomalaisena perinneruokana. Kulttuurinen kirjo on vaikuttava ja kiehtoo ilmi\u00f6n\u00e4 jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Oma ilmi\u00f6ns\u00e4 on suomalaistaustaisen kulttuurin sulautuminen osaksi alueellista amerikkalaista kulttuuria esimerkiksi ns. yooper-kulttuurin tapauksessa. Eli paitsi, ett\u00e4 aika on muokannut amerikansuomalaisuutta, on amerikansuomalaisuus joissain tapauksissa muokannut my\u00f6s paikallisia amerikkalaiskulttuureita. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kysymys on hyv\u00e4 ja ponnahtelee aika ajoin esille. Vastaan siihen kysymyksien ja vastausten voimin. Amerikansuomalaisuus tutkimusalueena on jo pelattu l\u00e4pi. Suomessa klassikot kuten Kero, Virtanen ja Kostiainen hoitivat homman maaliin saakka. USA:ssa Kivisto, Alanen, Lockwood, Loukinen et al. tekiv\u00e4t samoin. Miksi siis vaivautua? Tutkimusaluetta ei itseasiassa ole likimainkaan tyhjennetty aiheista. Se aihepiiri miss\u00e4 tutkimus on […]<\/p>\n","protected":false},"author":5778,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-108","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5778"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":156,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions\/156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}