{"id":159,"date":"2021-08-30T09:21:15","date_gmt":"2021-08-30T06:21:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/?p=159"},"modified":"2021-08-31T03:22:05","modified_gmt":"2021-08-31T00:22:05","slug":"historian-kayton-vaiheita-amerikansuomalaisessa-yhteisossa-1900-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/2021\/08\/30\/historian-kayton-vaiheita-amerikansuomalaisessa-yhteisossa-1900-luvulla\/","title":{"rendered":"Historian k\u00e4yt\u00f6n vaiheita amerikansuomalaisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 1900-luvulla"},"content":{"rendered":"\n<p>No niin. Covidin, muuttuvien ty\u00f6tilanteiden, l\u00e4hiomaisen kuoleman jne. jne. kautta blogin p\u00e4ivitystauko on venynyt per\u00e4ti vuoteen. T\u00e4n\u00e4 aikana projektia on kuitenkin edistetty aina kun kalenteri on sen suinkin sallinut.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 tuloksena lienee historian k\u00e4yt\u00f6n alustava periodisointi 1900-lukua ja amerikansuomalaisia koskien. Vaiheita on nelj\u00e4 ja ne menev\u00e4t osin ajallisesti limitt\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Klubiaskin kanteen hahmoteltuna lista voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikkapa t\u00e4lt\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\"><li><strong>Rotu ja eurooppalaisuus suomalaisen amerikanisaation tukipylv\u00e4in\u00e4 (1900-l alkupuolisko)<\/strong><\/li><li><strong>Huoli suomen kielen ja kulttuurin  katoamisesta USA:ssa (1940-60-l)<\/strong><\/li><li><strong>Amerikkalaistunut suomalaisuus ja identiteettity\u00f6 (1950-70-l)<\/strong><\/li><li><strong> Huoli amerikkalaistuneen suomalaiskulttuurin katoamisesta ja uusi kulttuuriperint\u00f6ty\u00f6 (1980-l -&gt;)<\/strong><\/li><\/ol>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"497\" height=\"663\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/Finnish-Monument-Minneapolis.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-216\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/Finnish-Monument-Minneapolis.jpg 497w, https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/Finnish-Monument-Minneapolis-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 497px) 100vw, 497px\" \/><figcaption>Finnish Monument Minneapolisin vanhan Finn Townin l\u00e4hell\u00e4 Wirth-j\u00e4rven rannalla. Kuva: Jari Nikkola, 2018.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"577\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/FAR-paakirjoitus-1002-2000-1024x577.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-222\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/FAR-paakirjoitus-1002-2000-1024x577.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/FAR-paakirjoitus-1002-2000-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/FAR-paakirjoitus-1002-2000-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/FAR-paakirjoitus-1002-2000-1536x865.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/FAR-paakirjoitus-1002-2000-676x381.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-content\/uploads\/sites\/254\/2021\/08\/FAR-paakirjoitus-1002-2000.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Finnish American Reporter -lehden paluu vuosituhannen vaihtuessa Pohjois-Michiganin Kuparisaarelle kirvoitti yhteis\u00f6ss\u00e4 kirpeit\u00e4kin kommentteja. Muutos vasemman \u00e4\u00e4rilaidan poliittisesta julkaisusta yleiseksi kulttuurilehdeksi oli paitsi uuden amerikansuomalaisen kulttuuriperinn\u00f6n muokkausty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s maineenhallintaa suhteessa etnisen yhteis\u00f6n ulkopuolisiin paineisiin. Materiaalit: Finnish American Heritage Centerin arkisto, 2016.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Oheinen lista on vasta alustava luonteeltaan mutta sit\u00e4 luonnehtivat seuraavat arkisto- ym. l\u00e4hteet periodeittain:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\"><li>Tyypillisimmill\u00e4\u00e4n eri historiakulttuuriyhteyksiss\u00e4 tarvetta korostaa suomalaisuuden vahvaa asemaa a) eurooppalaisena kulttuurikansana ja toisaalta b) suomalaisia alkuper\u00e4isen\u00e4 osana Yhdysvaltojen asutushistoriaa. Suuntaus n\u00e4kyy vahvasti ns. mongolikeskusteluissa ja Delaware-juhlinnan yhteydess\u00e4. Viel\u00e4 1958 Minnesotan 100-vuotisjuhlissa paljastettu <em>&#8221;Finnish Monument&#8221;<\/em> -patsas edustaa keskeiselt\u00e4 viestilt\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 suuntausta.<\/li><li>T\u00e4h\u00e4n ajanjaksoon kuuluvat n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 osana erilaiset amerikansuomalaiset historiayhdistykset. Niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli dokumentoida katoavaa suomalaiskulttuuria nuorten sukupolvien kadottaessa yhteyden aiheeseen kieliongelmien vuoksi. Osa historiayhdistysten ponnisteluista toteutettiin tietokirjamuodossa. T\u00e4st\u00e4 suuntauksesta esimerkkin\u00e4 <strong>Armas Holmion<\/strong> &#8221;Michiganin suomalaisten historia&#8221;, joka valmistui lopulta vuonna 1967, yhdeks\u00e4n vuoden valmisteluvaiheen j\u00e4lkeen.  <\/li><li>Kenties omaper\u00e4isin vaihe amerikansuomalaisessa historiakulttuurissa. 1960-luvun lopulta alkaen on julkaistu erilaisia amerikansuomalaisia murrepakinoita lehdiss\u00e4 ja kirjamuodossa. Jo edelt\u00e4v\u00e4n vuosikymmenen puolella lanseerattiin <em>St. Urhon p\u00e4iv\u00e4n<\/em> etninen riitti. Tarinoiden ja myyttien kielen\u00e4 on englanti, joka kirjoitetaan kuten suomalaiset sen lausuisivat. Ilmi\u00f6 tunnetaan murrehuumorina (dialect humor) my\u00f6s muiden euroamerikkalaisten ryhmien parissa.  Tunnettuja esimerkkej\u00e4 amerikansuomalaisista murrehumoristeista ovat <strong>Heino Puotinen<\/strong> ja <strong>Jingo Viitala Vachon<\/strong>. J\u00e4lkimm\u00e4inen julkaisi tarinoitaan my\u00f6s suomenkielisin\u00e4. Historian k\u00e4yt\u00f6lt\u00e4\u00e4n tarinat ovat sik\u00e4likin kiinnostavia, ett\u00e4 tarinoiden milj\u00f6\u00f6t ja suomalaisuuden kuvaukset liittyv\u00e4t jo puhtaasti amerikkalaisuuteen. Kaukokaipuuta Suomeen ei en\u00e4\u00e4 tunneta vaan nostalgia tiivistyy l\u00e4mpimiin muistikuviin suomalaisfarmien kyljess\u00e4 sijainneilta baseballkentilt\u00e4, suomalaisten osuuskauppaliikkeist\u00e4 jne. Amerikkalainen Suomi oli nopeasti kotiutunut uusiin olosuhteisiin Pohjois-Amerikassa. Murteellisen puheen laukaisema identiteettity\u00f6 oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuten <strong>Kathryn Remlinger<\/strong> on tutkimuksissaan esitt\u00e4nyt. Akateemisella saralla <em>Finnish Americana<\/em> -tutkimuslehden perustaminen liittyy t\u00e4h\u00e4n ajanjaksoon. <\/li><li> Nykyinen historian k\u00e4yt\u00f6n vaihe, joka k\u00e4ynnistyi 1980-luvulla. T\u00e4lt\u00e4 ajalta ovat l\u00e4ht\u00f6isin 1900-luvun alun asutustilojen restauroinnit, uudet kulttuurikeskukset, FinnFest-juhlat ja vastaavat. Keskeinen fokus historian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on, paitsi restauroida menneisyyden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, konstruoida uutta kulttuuriperinnett\u00e4, joka vetoaisi my\u00f6s nuorempiin sukupolviin. Perustasolla <em>Finnish American Reporter<\/em> -lehden muokkaaminen poliittisesta mediasta yleiseksi kulttuurijulkaisuksi on malliesimerkki t\u00e4st\u00e4 kehityskulusta. Kaikki poliittiset ja sosiaaliset ristiriidat siivotaan pois uudesta menneisyyskuvasta ja amerikansuomalainen historia saa pastoraalisen asun ilman kriittisi\u00e4 havaintoja menneisyydest\u00e4. Kriittisi\u00e4kin \u00e4\u00e4ni\u00e4 toki kuullaan: kanteleet tulkitaan myytiksi amerikansuomalaisen maahanmuuttajakulttuurin yhteydess\u00e4. Samalla hahmottuu mielenkiintoinen vaikutelma vaiheen 2. historiank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 viel\u00e4 vaiheessa 4. <\/li><\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>No niin. Covidin, muuttuvien ty\u00f6tilanteiden, l\u00e4hiomaisen kuoleman jne. jne. kautta blogin p\u00e4ivitystauko on venynyt per\u00e4ti vuoteen. T\u00e4n\u00e4 aikana projektia on kuitenkin edistetty aina kun kalenteri on sen suinkin sallinut. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 tuloksena lienee historian k\u00e4yt\u00f6n alustava periodisointi 1900-lukua ja amerikansuomalaisia koskien. Vaiheita on nelj\u00e4 ja ne menev\u00e4t osin ajallisesti limitt\u00e4in. Klubiaskin kanteen hahmoteltuna lista voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5778,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-159","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5778"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=159"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":228,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions\/228"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=159"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=159"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/mfah\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=159"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}