<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2019\/09\/HK19710406_578-1.jpg\")
Kuopion kaupungintalo (valmistunut vuonna 1886). Kuva: Ahon suvun kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museoviraston kuvakokoelmat.<\/p><\/div>\n
Vuonna 1825 Kuopion raastuvanoikeudessa asianajo oli keskittynyt etenkin kaupunginnotaari Samuel Henrik Snellmanille sek\u00e4 kaupunginvouti Nils Sch\u00f6rille. N\u00e4m\u00e4 olivatkin tyyppiesimerkkej\u00e4 ns. virkamiesasianajajista. Molemmat ty\u00f6skenteliv\u00e4t tiiviisti raastuvanoikeudessa, ja vaikkei heill\u00e4 oikeudellista koulutusta ollutkaan, oli heill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta oikeudenhoidosta notaarin ja voudin teht\u00e4viens\u00e4 kautta. Mielenkiintoista on kuitenkin se, ett\u00e4 my\u00f6s raatimiehet Moberg ja H\u00e5rdh toimivat asiamiehin\u00e4. 27.6.1825 Moberg ja H\u00e5rdh poistuivat raastuvanoikeuden kokoonpanosta er\u00e4\u00e4ss\u00e4 konkurssitapauksessa, sill\u00e4 Moberg toimi siin\u00e4 asianajajana ja H\u00e5rdh uskottuna miehen\u00e4.[2]<\/a><\/p>\n Vuoden 1850 otos osoittaa, ett\u00e4 virkamiesasianajo oli edelleen voimissaan. Kaupungin- ja l\u00e4\u00e4ninviskaali C.\u00a0 G. J\u00e4rnefelt, kaupunginpalvelija Petter Harald, notaari G. G. Winter ja kaupunginvouti Carl Relander esiintyiv\u00e4t useasti asiamiehin\u00e4 raastuvanoikeudessa. Winter, J\u00e4rnefelt ja Relander olivat my\u00f6s vararaatimiehi\u00e4 ja ottivat siksi toisinaan osaa tuomitsemistoimintaan. N\u00e4iden lis\u00e4ksi my\u00f6s varsinaiset raatimiehet Carl August Malmberg ja Fredrik Reinhold Ehnberg n\u00e4htiin asianajajan ominaisuudessa Kuopion raastuvanoikeudessa. Tammi-kes\u00e4kuun 1850 v\u00e4lill\u00e4 Malmberg toimi asianajajana viidess\u00e4 eri jutussa ja Ehnberg yhdess\u00e4.[3]<\/a><\/p>\n Vaikka n\u00e4m\u00e4 raatimiehet esiintyiv\u00e4t asianajajina omassa tuomioistuimessaan, eiv\u00e4t he sent\u00e4\u00e4n toimineet tuomareina omissa jutuissaan. T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 yhdenkin istuntop\u00e4iv\u00e4n aikana jouduttiin joskus vaihtamaan tuomioistuimen kokoonpanoa useampaan otteeseen. Joskus raatimiesten asianajo johtikin varsinaiseen tuomareiden tuolileikkiin. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjasta 27.4.1850. P\u00f6yt\u00e4kirjan alussa luetellaan tuomioistuimen senkertainen kokoonpano: pormestari Perander, raatimiehet Ehnberg, Malmberg ja Ros\u00e9n sek\u00e4 varaj\u00e4sen Winter. P\u00f6yt\u00e4kirjan \u00a7 2 kertoo, ett\u00e4 Winter on poistunut kokoonpanosta ja tilalle on noussut vararaatimies Relander. Seuraavassa tapauksessa (\u00a7 3) Winter esiintyykin kantajan asianajajana. Seuraavaksi (\u00a7 4) p\u00f6yt\u00e4kirjaan on merkattu Relanderin poistuneen ja Winterin palanneen tuomarikokoonpanoon, ja seuraavassa tapauksessa (\u00a7 5) onkin Relanderin vuoro toimia yhden osapuolen asianajajana. Kun seuraavat kaksi juttua (\u00a7 6 ja 7) on merkitty sovituiksi, on raatimies Ehnbergin vuoro poistua kokoonpanosta ja tilalle nousee j\u00e4lleen vararaatimies Relander (\u00a7 8). Seuraavan tapauksen (\u00a7 9) k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen Ehnberg merkattiin taas osaksi kokoonpanoa (\u00a7 10). P\u00f6yt\u00e4kirja ei paljasta, miksei Ehnberg osallistunut \u00a7 9 k\u00e4sittelyyn.[4]<\/a> Kuopiossa oli varsin tyypillist\u00e4, ett\u00e4 raatimies poistui esteellisen\u00e4 kokoonpanosta ja tilalle otettiin vararaatimies.<\/p>\n Kuopiolaiset olivat sangen tunnollisia siin\u00e4, ett\u00e4 raatimiehet poistuivat aina tuomarikokoonpanosta silloin, kun toimivat asianajajina. Toisenlainenkin esimerkki kuitenkin l\u00f6ytyi. Elokuussa 1880 kuopiolaisessa Tapio<\/em>-lehdess\u00e4 ilmestyi juttu otsikolla \u201cTuomari kanteen alaisena\u201d. Siin\u00e4 kerrottiin helsinkil\u00e4isest\u00e4 oikeusraatimiehest\u00e4, jota vastaan oli nostettu kanne t\u00e4m\u00e4n toimittua asianajajana ja tuomarina samassa asiassa.[5]<\/a><\/p>\n Vuosisadan loppupuolella toiminta Kuopion raastuvanoikeudessa alkoi ammattimaistua, mutta silti raatimies-asianajajat eiv\u00e4t viel\u00e4 t\u00e4ysin kadonneet. Vuoden 1875 otosjakson aikana yksi raatimies, Carl Robert Dahlstr\u00f6m, esiintyi asianajajana yhdess\u00e4 jutussa ja yksi vararaatimiehist\u00e4 kolmessa jutussa. Siin\u00e4 miss\u00e4 vuosina 1825 ja 1850 asianajo oli maallikoiden k\u00e4siss\u00e4 \u2013 esimerkiksi kukaan edell\u00e4 mainituista raatimiehist\u00e4 ei ollut lakimies koulutukseltaan \u2013 oli vuonna 1875 asianajo kuitenkin keskittynyt erityisesti yhden lakimiehen k\u00e4siin. Tuomiokapitulin sihteeri, varatuomari Karl Stenberg esiintyi tammi-maaliskuussa 1875 asianajajana 21 eri jutussa. H\u00e4nen lis\u00e4kseen asianajoa hoiti toki edelleen my\u00f6s maallikoita, mm. kaupunginpalvelija, kaupunginvouti ja kolme poliisimiest\u00e4.<\/p>\n Vuonna 1900 juristien m\u00e4\u00e4r\u00e4 asianajajina oli noussut ja t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa otosjakson aikana vain yksi raatimiehist\u00e4, oikeusraatimies K.W. Walld\u00e9n, toimi asianajajana yhdess\u00e4 tapauksessa. Ennen oikeusraatimiehen teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 Walld\u00e9n oli jo toiminut asianajajana Kuopiossa. Huomionarvoista on se, ett\u00e4 vuonna 1875 toiminut lakimies-asianajaja Stenberg hoiti asianajoteht\u00e4vi\u00e4 virkansa ohella. Sen sijaan vuonna 1900 asianajoa raastuvanoikeudessa hoiti jo kaksi p\u00e4\u00e4toimista asianajajaa: varatuomarit Ukko Andersin ja Leodor Guseff. Molemmilla oli my\u00f6s virkatausta: Andersin oli toiminut kaupunginvoutina ja Guseff kunnallisraatimiehen\u00e4. Silti heid\u00e4n asianajotoimintansa oli jo selv\u00e4sti ammattimaisempaa ja molemmat mainostivat asianajopalveluitaan Kuopion sanomalehdiss\u00e4. N\u00e4iden parin ammattiasianajajan ohella asianajajina n\u00e4kyi edelleen my\u00f6s erin\u00e4isi\u00e4 virkamiehi\u00e4 (maallikoita) ja mm. kaksi oikeustieteen opiskelijaa.<\/p>\n Kuopiolaisasianajajien mainoksia, Uusi Savo 19.1.1893, s. 1.<\/p><\/div>\n Vaasassa tilanne oli toisenlainen. Siell\u00e4 otosajanjaksojen aikana ei yksik\u00e4\u00e4n raatimies toiminut asianajajana omassa raastuvanoikeudessaan. Oikeusneuvosmies Johan Kristian Svanljung<\/a> (raatimiehen\u00e4 1869\u20131891) kyll\u00e4 toimi asianajajana ja mainosti palveluitaan Vaasan lehdiss\u00e4, mutta ei ainakaan otosjaksona vuodelta 1875 toiminut asianajajana raastuvanoikeudessa. Vaasassakin asianajajina toimi tyypillisesti kaupungin tai l\u00e4\u00e4nin virkamiehi\u00e4, esimerkiksi varakaupunginviskaali, varakruununnimismies ja varal\u00e4\u00e4ninkamreeri. Toisin kuin Kuopiossa Vaasassa n\u00e4kyi juristi asianajajana yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa jo vuosina 1825 ja 1850. Erot selittynev\u00e4t sill\u00e4, ett\u00e4 kaupungin oikeudenk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli Vaasassa 1800-luvulla jo yli parisataavuotinen perinne, kun taas Kuopiossa raastuvanoikeus oli saatu toimintaan vasta vuonna 1816. Vaasa oli toki my\u00f6s hovioikeuskaupunki, joten on luonnollista, ett\u00e4 juristeja alkoi n\u00e4ky\u00e4 asianajajina hieman aiemmin kuin Kuopiossa. Kuitenkin kaiken kaikkiaan oikeudenk\u00e4ytt\u00f6 Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksissa muistutti paljon toisiaan.<\/p>\n Kuopion maallikkoraatimiesten toimiminen asianajajina kertoo siit\u00e4, kuinka kotikutoista oikeudenk\u00e4ytt\u00f6 1800-luvun suomalaisessa pikkukaupungissa viel\u00e4 oli. Ammattimaisia lainoppineita asianajajia ei ollut viel\u00e4 tarjolla, ja raatimiehet sek\u00e4 muut kaupungin ja l\u00e4\u00e4nin virkamiehet pystyiv\u00e4t tarjoamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n oikeudellista osaamista sit\u00e4 tarvitseville. Raatimiehet hoitivat monipuolisesti erilaisia oikeudellis-hallinnollisia teht\u00e4vi\u00e4 kaupungissa. 1900-lukua l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 raastuvanoikeuden toiminta ett\u00e4 asianajo alkoivat hiljalleen professionalisoitua, eik\u00e4 raatimiesten asianajolle ollut en\u00e4\u00e4 samaa tilausta kuin vuosisadan alkupuolella. Asianajon kehityksess\u00e4 Kuopio seurasi samaa polkua kuin esimerkiksi p\u00e4\u00e4kaupunki Helsinki \u2013 vain pari vuosikymment\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n [1]<\/a> Ks. Heikki Pihlajam\u00e4ki: Kansan ja esivallan v\u00e4liss\u00e4. Suomalaisen asianajajakunnan historia. Edita, Helsinki 2009.<\/p>\n [2]<\/a> 27.6.1825 \u00a7 4, Ca:8 Varsinaisasiain p\u00f6yt\u00e4kirjat 1825, Kuopion raastuvanoikeuden arkisto, Kansallisarkisto Joensuu.<\/p>\n [3]<\/a> Ca:33 Varsinaisasiain p\u00f6yt\u00e4kirjat 1850, Kuopion raastuvanoikeuden arkisto, KA Joensuu.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2019\/09\/asianajajat-300x297.jpg\")