{"id":1250,"date":"2019-10-21T09:14:55","date_gmt":"2019-10-21T09:14:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/?p=1250"},"modified":"2019-10-21T09:14:56","modified_gmt":"2019-10-21T09:14:56","slug":"liikkuvan-kirjurin-vahaiset-jaljet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2019\/10\/21\/liikkuvan-kirjurin-vahaiset-jaljet\/","title":{"rendered":"Liikkuvan kirjurin v\u00e4h\u00e4iset j\u00e4ljet"},"content":{"rendered":"\n

Kaisa Kyl\u00e4koski<\/p>\n\n\n\n

Tuomas Jussila on toukokuisessa kirjoituksessaan<\/a> todennut, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4kirjureiden l\u00f6yt\u00e4minen ei ole yksinkertaista. T\u00e4m\u00e4n voi vahvistaa yksitt\u00e4istapauksella nimelt\u00e4 Abraham Stenfelt, joka vuodesta 1864 kuolemaansa 1896 asui synnyinpaikkakunnallaan Siikajoella n\u00e4ytt\u00e4en rippikirjoissa talolliselta. Vain yksitt\u00e4inen sana sanomalehdess\u00e4 kielii siit\u00e4, ett\u00e4 Stenfelt saattoi ansaita rahaa my\u00f6s toimien kirjurina k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 tai puhtaaksikirjoittaen p\u00f6yt\u00e4kirjoja. Samaisista p\u00f6yt\u00e4kirjoista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paljon helpommin todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 Stenfelt on toiminut asioitsijana eli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 useissa kirjoituksissa mainittuna nurkkasihteerin\u00e4 (ks. esim. Anna Kuismin kirjoitus<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Kirjurin ty\u00f6 ei siis n\u00e4y maaseudun rippikirjoissa, joista tavallisesti 1800-luvun ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 saa melko hyv\u00e4n kuvan. Eik\u00e4 tilanne ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 parempi kaupungissakaan. Vuonna 1835 syntyneen Abraham Stenfeltin Oulun vuosina 1852-54 rippikirja kertoi h\u00e4nen olevan \u201ckirjuri\u201d, j\u00e4tt\u00e4en arvoitukseksi, oliko h\u00e4nell\u00e4 pysyv\u00e4 palveluspaikka ja miss\u00e4. Ja h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n tuli t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen viel\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Stenfelt rekrytoitiin ruotuv\u00e4keen, josta h\u00e4n Kuopion tarkk\u2019ampujapataljoonan aliupseerina erosi 22.6.1855 \u201csairaalloisuuden vuoksi\u201d. Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n oli tuolloin pataljoonan kanssa Haminassa. Kirkonkirjoissa seuraava Stenfeltin liike on muuttokirja Oulusta K\u00e4kisalmelle vuoden 1856 lopussa, ja olisi voinut ajatella h\u00e4nen l\u00e4hteneen Haminasta kotiseudulleen pohjoiseen. <\/p>\n\n\n\n

Mutta\nkiitos Stenfeltin my\u00f6hemmin esitt\u00e4m\u00e4n kertomuksen voidaan pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4,\nett\u00e4 h\u00e4n on Haminasta siirtynyt Helsinkiin, jossa oleskeli elokuuhun 1856.\nVuoden 1855 loppupuoli elettiin edelleen Krimin sotaa ja koettiin Viaporin\npommitus. Helsingiss\u00e4 tuli ja meni v\u00e4ke\u00e4 ja yksi entinen aliupseeri ei kai\nkiinnitt\u00e4nyt kenenk\u00e4\u00e4n huomiota. Elatuskeinojaan Stenfelt ei kertomuksessaan\nkommentoi eli niiss\u00e4 tuskin oli mit\u00e4\u00e4n erityisen kunniallista tai ainakaan\npitk\u00e4kestoista. <\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n\nkuitenkin onnistui vakuuttamaan K\u00e4kisalmella toimineen kihlakunnantuomari\nHasselblattin soveliaisuudestaan apulaisen ty\u00f6h\u00f6n. Tarkempaa toimenkuvaa ei ole\ntiedossa, mutta oletettavaa on, ett\u00e4 Stenfelt on tehnyt k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjojen\npuhtaaksikirjoitusta ja mahdollisesti toiminut kirjurina. Joko ty\u00f6voiman tarve\noli v\u00e4liaikainen tai Hasselblatt Stenfeltiin tyytym\u00e4t\u00f6n, sill\u00e4 kertomuksensa\nmukaan Stenfelt l\u00e4hti jo helmikuussa 1857 Mikkeliin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ote Abraham Stenfeltin kirjoituksesta senaatin oikeusosastolle l\u00e4hetetyss\u00e4 anomuksessa.
Kuva: Kaisa Kyl\u00e4koski.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Mikkeliss\u00e4\nmaaherran kanslian ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 kanslistina oloa maaliskuusta kes\u00e4kuuhun 1857\nei vahvista mik\u00e4\u00e4n seurakunnallinen kirjaus. Vasta kes\u00e4kuussa Stenfelt otti\nK\u00e4kisalmesta muuttokirjan, jonka h\u00e4n vei Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 h\u00e4net merkittiin\nrippikirjaan entisen\u00e4 aliupseerina, mutta ty\u00f6n\u00e4\u00e4n oli kruununvouti Gr\u00f6nlundin\navustaminen, mink\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4 vuoden 1858 alussa annettu muuttokirja\nvahvistaa.<\/p>\n\n\n\n

Kolmen ja puolen vuoden aikana Stenfelt ehti siis asumaan nelj\u00e4ss\u00e4 kaupungissa, joista vain kahdessa h\u00e4n oli virallisesti kirjoilla. H\u00e4nell\u00e4 oli ainakin kolme muutaman kuukauden mittaista ty\u00f6suhdetta, joista ei l\u00f6ytyne mainintaa muualta kuin omasta kertomuksestaan. Ty\u00f6paikkoja ei ole ainakaan sanomalehdiss\u00e4 ilmoitettu, eli todenn\u00e4k\u00f6isesti Stenfelt on saanut ne suhteillaan. <\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n j\u00e4lkeen Stenfeltin el\u00e4m\u00e4 muuttui viel\u00e4 liikkuvaisemmaksi ja vuoden 1861 lopussa h\u00e4nt\u00e4 uhkasi irtolaistuomio, ellei h\u00e4n kuukauden sis\u00e4\u00e4n ty\u00f6llistyisi. Tuolloin h\u00e4n l\u00e4hti Siikajoelta Tornioon, jossa esitetty\u00e4\u00e4n katumusta ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 parannushalua h\u00e4net palkkasi puhtaaksikirjoittajaksi kihlakunnantuomari Julius Castr\u00e9n. Kirkonkirjojaan Stenfelt ei ehtinyt Tornioon siirt\u00e4\u00e4 ennen kuin jatkoi matkaansa pohjoiseen vuokrais\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 turkki yll\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Vieraileva bloggaajamme Kaisa Kyl\u00e4koski on tietokirjailija, joka on keskittynyt Suomen historiaan. Kirjoitus perustuu kirjaan Stenfeltin moninaiset vaiheet (2019). Mainittu Abraham Stenfeltin selonteko on osa anomus- ja valitusaktia Stenfelt 291\/1864 (Kansallisarkisto, Senaatin oikeusosasto).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaisa Kyl\u00e4koski Tuomas Jussila on toukokuisessa kirjoituksessaan todennut, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4kirjureiden l\u00f6yt\u00e4minen ei ole yksinkertaista. T\u00e4m\u00e4n voi vahvistaa yksitt\u00e4istapauksella nimelt\u00e4 Abraham Stenfelt, joka vuodesta 1864 kuolemaansa 1896 asui synnyinpaikkakunnallaan Siikajoella n\u00e4ytt\u00e4en rippikirjoissa talolliselta. Vain yksitt\u00e4inen sana sanomalehdess\u00e4 kielii siit\u00e4, ett\u00e4 Stenfelt saattoi ansaita rahaa my\u00f6s toimien kirjurina k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 tai puhtaaksikirjoittaen p\u00f6yt\u00e4kirjoja. Samaisista p\u00f6yt\u00e4kirjoista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paljon helpommin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1250","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1250","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1250"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1250\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1268,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1250\/revisions\/1268"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1250"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1250"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}