![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2020\/01\/kuva1-768x1024.jpg\")
<\/p>\n\n\n\n
Paul Ludvig Roschier syntyi eri l\u00e4hteist\u00e4 riippuen joko Laukaassa\ntai Saarij\u00e4rvell\u00e4 29.10.1824 Daniel ja Johanna Roschierin perheeseen. Roschierin\nperhepiiriss\u00e4 oli tapana etsi\u00e4 ammatti joko kirkolliselta tai oikeudelliselta\nalalta. Is\u00e4 Daniel toimi Uuraisten rukoushuoneen saarnaajana ja molemmat\nperheen pojista suorittivat tuomarintutkinnon, samoin kuin yksi v\u00e4vyist\u00e4.\nPerheen kaksi muuta v\u00e4vy\u00e4 tekiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 kirkon palveluksessa. My\u00f6s\nPaulin \u00e4idinis\u00e4 Jakob Herman Gadd oli toiminut kihlakunnantuomarina. Roschierin\npuolison Matilda Hammarstr\u00f6min is\u00e4 oli hovioikeudenneuvos Martin Hammarstr\u00f6m\n(1786-1832), joka niin ik\u00e4\u00e4n oli toiminut Vaasan hovioikeudessa. Roschierin\nsuvun ja perhepiirin verkosto antaa hyv\u00e4n kuvan siit\u00e4, kuinka ohut ja kesken\u00e4\u00e4n\nverkottunut suomalaisen yhteiskunnan koulutettu yl\u00e4kerros oli viel\u00e4 1800-luvun\npuoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Paul Roschier suoritti ylioppilastutkinnon Helsingiss\u00e4 vuonna 1841 arvosanalla approbatur ja kirjautui Helsingin yliopiston H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen osakunnan j\u00e4seneksi. Oikeustieteellisen tiedekunnan nimikirjaan Roschier kirjattiin 26.2.1843. Runsas kaksi vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n suoritti tuomarintutkinnon ja aloitti Vaasan hovioikeuden auskultanttina. Roschier sai varatuomarin arvon vuonna 1849 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n toimi Korsholman tuomiokunnan vt. tuomarina vuosina 1850\u20131853. Seuraavaksi Roschier siirtyi Vaasan hovioikeuden palvelukseen toimien kanslistina, aktuaarina, notaarina ja varakanneviskaalina, sek\u00e4 Vaasan laamannikunnan vt. laamannina.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Vuonna 1864 Roschier sai nimityksen vastaperustetun Ilmajoen tuomiokunnan tuomariksi. Ilmajoen tuomiokunnan perustaminen oli osa 1860-luvun alussa toteutettua tuomiokuntien uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4. Roschierin tuomiokunta koostui Ilmajoen ja Isonkyr\u00f6n tuomiokunnista. Ilmajoen k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunta oli muodostettu Ilmajoen, Jalasj\u00e4rven ja Kauhajoen pit\u00e4jist\u00e4, Kurikan ja Per\u00e4sein\u00e4joen kappeleista sek\u00e4 Sein\u00e4joen kyl\u00e4st\u00e4. Isonkyr\u00f6n k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunta oli muodostettu Isonkyr\u00f6n ja Ylistaron pit\u00e4jist\u00e4. Roschier toimi Ilmajoen tuomiokunnan tuomarina kuolemaansa saakka.<\/p>\n\n\n\n Samoihin aikoihin kuin Roschierista tuli Ilmajoen tuomiokunnan\ntuomari oli Suomessa annettu niin sanottu kielireskripti (1863). Asetuksen my\u00f6t\u00e4\ntuomioistuimet ja virastot velvoitettiin ottamaan vastaan suomen kielisi\u00e4\nasiakirjoja ja suomen kieli tuli saattaa tasavertaiseen asemaan ruotsin kielen\nkanssa 20 vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan kuluessa. Jo aiemmin vuonna 1858 oli annettu\nkieliasetus, joka koski kirkon- ja pit\u00e4j\u00e4nkokousten p\u00f6yt\u00e4kirjoja. Asetus\nvelvoitti suomenkielisi\u00e4 pit\u00e4ji\u00e4 toimittamaan pit\u00e4j\u00e4nkokousten p\u00f6yt\u00e4kirjat\nsuomen kielell\u00e4. Tosin Ilmajoen pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 ruotsin kieli piti pintansa suomen\nkielen ohella aina kunnan perustamiseen saakka.<\/p>\n\n\n\n Keski-Suomessa syntynyt Roschier etel\u00e4pohjalaistui nopeasti. H\u00e4n\nasettui asumaan Ilmajoen Peuralan kyl\u00e4st\u00e4 ostamalleen Yli-Korven tilalle, josta\nmuodostui paikkakunnan taloudellinen keskus. Ala-Korven tila samassa Peuralan\nkyl\u00e4ss\u00e4 toimi tuomiokunnan k\u00e4r\u00e4j\u00e4paikkana koko Roschierin tuomarikauden ajan.\nIlmajoella Roschierin vaikutusvalta ulottui huomattavasti k\u00e4r\u00e4j\u00e4salin piiri\u00e4\nlaajemmalle, sill\u00e4 h\u00e4n kuului pit\u00e4j\u00e4n herrasviljelij\u00f6iden eturiviin, sek\u00e4 oli\nahkerasti mukana yhdistystoiminnassa.<\/p>\n\n\n\n Pysyvimm\u00e4n j\u00e4ljen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 Roschier j\u00e4tti kuitenkin tuomarin\nvirkansa kautta. Yhdess\u00e4 Korsholman tuomiokunnan tuomarin Peter Bj\u00f6rkelundin\n(1812-1883) kanssa Roschier oli ensimm\u00e4isten joukossa ottamassa suomen kielen\nk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuomioistuimien virastokielen\u00e4. Ensimm\u00e4isist\u00e4 suomennetuista\nk\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoista oli vastannut silloinen Ala-Karjalan tuomiokunnan tuomari\nKarl Ferdinand Forstr\u00f6m (1817-1903), jonka suomennosty\u00f6 julkaistiin vuonna 1857\nnimell\u00e4 Wiina ja Murha eli Ensimm\u00e4iset\nkihlakunnan oikeuden protokollat suomeksi<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Roschierin toiminta suomen kielen hyv\u00e4ksi pistettiin merkille my\u00f6s\ntuomiokunnan rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi sanomalehti Uusi Suometar <\/em>kirjoitti huhtikuussa 1865 seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n Meille tulleiden tietojen mukaan on tuomari Paul Roschier Ilmajoen kihlakunnassa jo wiime syksyst\u00e4 alkaen, jolloin h\u00e4n tuli t\u00e4m\u00e4n kihlakunnan tuomariksi, ruwennut antamaan py\u00f6t\u00e4kirjansa suomeksi. Muutoinkin lienee mainittawaa, ett\u00e4 hra Roschier tarkasti pit\u00e4\u00e4 waari siit\u00e4, ettei asialliset oikeuden edess\u00e4 saa puhua muuta kuin suomenkielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4w\u00e4sti ihan tarpeellinen asia t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 kihlakunnassa, jossa lautakunta ja w\u00e4est\u00f6 owat umpi-suomalaiset. [\u2026] Me tahdomme nyt ainoastaan lausua wakuutuksemme, ett\u00e4 Suomen kansa aina on kiitollisuudella muistawa ne miehet, jotka omasta tahdostaan ja lain pakotta owat ryhtyneet t\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4n toimeen Suomen kielen saattamiseksi oikeus- ja wirkakieleksi maassamme. (Uusi Suometar 3.4.1865)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Roschier ei tyytynyt edist\u00e4m\u00e4\u00e4n suomen kielen asemaa ainoastaan\nk\u00e4r\u00e4j\u00e4salissa. Tuomarin ja maanviljelij\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 ohessa h\u00e4n laati sek\u00e4 opetti\nmuita laatimaan asiakirjoja suomeksi. Roschier itse totesi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli\ntavoitteena poistaa \u201dvirkamiehellinen itsevalta ja pappisvalta, mik\u00e4\nvalistumattomilta ajoilta viel\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 s\u00e4ilynyt.\u201d (Sit. Alanen 1953, 625) <\/p>\n\n\n\n Roschier menehtyi yll\u00e4tt\u00e4en kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1874. Kuolema huomioitiin sanomalehdiss\u00e4 laajalti ja viimein Ilmajoen kunta muisti tuomariaan kirkonkyl\u00e4n hautausmaahan pystytetyll\u00e4 patsaalla. Ilmajokisten puheenparressa Roschierista vakiintui k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nimitys \u201dtuomarivainaa\u201d. Roschierin kuoleman j\u00e4lkeen Ilmajoen tuomiokunnan k\u00e4r\u00e4j\u00e4paikka siirtyi tuomarivainaan kotiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 Ilmajoen Peuralan kyl\u00e4st\u00e4 naapurikunnan puolelle Kurikkaan Jyr\u00e4n taloon.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Roschierin j\u00e4lkeen Ilmajoen tuomiokunnan tuomariksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Karl Henrik Skog (1835-1915). Uuden tuomarin aikana Ilmajoen tuomiokunta palasi ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n virkakielen\u00e4 j\u00e4lleen ruotsia. Skog oli paikkakunnalla arvostettu ja asiansa osaavaksi tuomariksi tunnustettu mies. Paluu ruotsinkieleen her\u00e4tti paikkakunnalla kuitenkin siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin pahennusta, ett\u00e4 ilmajokinen valtiop\u00e4iv\u00e4mies Iisakki Hannuksela huomautti valtiop\u00e4ivill\u00e4, ett\u00e4 tuomarit olisi velvoitettava ilman erillist\u00e4 pyynt\u00f6\u00e4 antamaan suomenkielisi\u00e4 asiakirjoja. <\/p>\n\n\n\n Skog hoiti Ilmajoen tuomiokunnan tuomarinvirkaa vuoteen 1895\nsaakka. Ajan kuluessa h\u00e4n hankki tarvittavan kielitaidon ja tuomiokunta palasi\nk\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomea virkakielen\u00e4 kielireskriptin edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Siirtyess\u00e4\u00e4n\nk\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomen kielt\u00e4 Skog saattoi kuitenkin turvata edelt\u00e4jiens\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n\nty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Kielireskriptin toteuttaminen oli valtava urakka ja sen toimeenpano oli usein harvojen yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden varassa. Forstr\u00f6min, Bj\u00f6rkelundin, Roschierin ja muiden pioneerien ty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 suomalainen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 demokratisoitui, sill\u00e4 kansalaisten oli mahdollista saada oikeutta omalla kielell\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 my\u00f6t\u00e4 oikeudellisen tiedon ja taidon hankkiminen tuli mahdolliseksi my\u00f6s v\u00e4est\u00f6n enemmist\u00f6lle, jonka kielitaito rajoittui suomen kieleen.<\/p>\n\n\n\n Roschierin ja muiden edell\u00e4 mainittujen esimerkki havainnollistaa\nmy\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t toimijat suomen kielen puolesta olivat usein\nomalta taustaltaan ruotsinkielisi\u00e4, vaikka t\u00e4t\u00e4 seikkaa ei aina olekaan\ntahdottu mahduttaa suomalaisuuden suureen kertomukseen.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Alanen, Aulis J. 1953. Ilmajoki vuoden 1809 j\u00e4lkeen. Tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 maakunnalle maamiesseura aikana<\/em>. Vaasa: Ilmanjoen kunta.<\/p>\n\n\n\n Holmberg, H\u00e5kon. 1959. Suomen\ntuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit<\/em>. Helsinki: Suomen\nkihlakunnantuomareiden yhdistys.<\/p>\n\n\n\n Pajula, Paavo. 1960. Suomen\nlakikielen historia p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in<\/em>. Porvoo: WSOY.<\/p>\n\n\n\n Muut<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ylioppilasmatrikkeli 1853-1899<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Yrj\u00f6 Kotivuori,\u00a0Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Paul Ludvig Karl Roschier<\/a>. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 22.2.2019.<\/p>\n\n\n\n Yrj\u00f6 Kotivuori,\u00a0Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Daniel Fredrik Roschier<\/a>. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 22.2.2019.<\/p>\n\n\n\n Yrj\u00f6 Kotivuori,\u00a0Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Martin Hammarstr\u00f6m<\/a>. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 22.2.2019.<\/p>\n\n\n\n Yrj\u00f6 Kotivuori,\u00a0Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Karl Henrik Skog<\/a>. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 10.1.2019.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2020\/01\/kuva2-1024x813.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2020\/01\/kuva3-768x1024.jpeg\")