\u201dEnnen halasin paimen likkaa
Kontti oli hartioilla,
Nyt min\u00e4 halaan krenuliinih\u00e4nt\u00e4\u00e4
Tampereen markkinoilla.\u201d
T\u00e4m\u00e4n laulun kuulin kerran er\u00e4\u00e4n kuihtuneen, repaleisen miehen suusta (–). Laulaja oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 aikoinaan hywinkin tunnettu henkil\u00f6 \u201drunoilija\u201d Juha Kustaa Dahlman. Warsinkin oli h\u00e4n mestari pilkka- ja iwarunojen teossa. N\u00e4iss\u00e4 ruoski h\u00e4n sattuwalla, mutta usein hywinkin sarwip\u00e4isell\u00e4 iwallaan oloja, henkil\u00f6it\u00e4 ja tapauksia, jotka oliwat kyll\u00e4kin tunnettuja kaupungissa. Painettawaksi eiw\u00e4t n\u00e4m\u00e4t h\u00e4nen runonsa sowellu, mutta on niist\u00e4 ainakin yksi joutunut s\u00e4ilytett\u00e4w\u00e4ksi wirallisissa asiakirjoissa \u2013 Tampereen raastuwanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoissa. Se on tuo tunnettu laulu karwarista, jokka oli \u201dkaksi taloo ja toinen niist\u00e4 aiwan jalo\u201d, ja t\u00e4m\u00e4n sepustamisen sai runoilija sowittaa H\u00e4meenlinnan tyrm\u00e4ss\u00e4 wesikopissa. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n
Kuvaus Dahlmanista sis\u00e4ltyy Simon Pyryn muistelmaan, joka julkaistiin Tampereen Sanomissa<\/em> 28.2.1894. Dahlmanilta on Arvid Hultinin arkkiveisuluettelossa muutama, l\u00e4hinn\u00e4 rikoksista kertova painate 1870-luvun alusta. Pilkkalaulu, josta sepitt\u00e4j\u00e4 joutui k\u00e4r\u00e4jille, levisi luultavasti vain suullisesti tai k\u00e4sin kirjoitettuina kopioina. <\/p>\n\n\n\n Arkkiveisuksi kutsutaan koko-, puoli- tai nelj\u00e4nnespainoarkin kokoiseen\npieneen lehtiseen painettua laulua, joka oli tarkoitettu myyt\u00e4v\u00e4ksi.\nPainoarkista (noin 420 x 610 mm) saatiin 16-sivuinen lehtinen taittamalla arkki\nkahdeksalla taitoksella ns. oktavo-kokoon. Jyrki Hakap\u00e4\u00e4n mukaan arkkiveisuista\ntuli 1800-luvun loppupuolella ensimm\u00e4inen painatelaji, jonka tuotanto ja\nlevitt\u00e4minen olivat l\u00e4hes yksin rahvaan k\u00e4siss\u00e4. Arkkiveisujen kulta-aikaa\nolivat 1800-luvun viimeiset vuosikymmenet, mutta esimerkiksi suuronnettomuuksista\nkertovia lauluja julkaistiin viel\u00e4 pitk\u00e4lle 1900-lukua. <\/p>\n\n\n\n Toisin kuin sanomalehtien sensuroinnista, arkkiveisujen ennakkotarkastuksesta\non v\u00e4h\u00e4n tietoa. Vuonna 1865 perustettu Painoasiain\nylihallitus, jota edelsi 1828\u20131865 toiminut Sensuuriylihallitus, huolehti\npainotuotteiden valvonnasta painoasiamiestens\u00e4 kautta. Tavoitteena oli ehk\u00e4ist\u00e4\nkielletyn tai sopimattoman materiaalin julkaiseminen. Frans August Kaseliuksen\narkkiveisua Sotilas Otto Luodin nuoruus sek\u00e4 lankeemus ja kauhia kuolema<\/em>\n(1888) j\u00e4i tamperelaisen painoasiamiehen haaviin. Tapauksesta kerrottiin\ntamperelaisissa lehdiss\u00e4 seuraavalla tavalla:<\/p>\n\n\n\n Arkkiweisuntekij\u00e4 F. A. Kaselius on haastattanut t\u00e4k\u00e4l\u00e4isen painoasiamiehen oikeuteen, kun painoasiamies ei hyw\u00e4ksynyt er\u00e4st\u00e4 surulaulua, jonka runoilija oli hyr\u00e4illyt \u00e4skett\u00e4in tapahtuneen w\u00e4kiwaltaisen kuoleman johdosta. Haasteesta huolimatta joutui laulupainos painoylihallituksen k\u00e4skyst\u00e4 liekkien uhriksi. Rohkea runoilija. (Aamulehti<\/em> 10.12.1889)<\/p> Paikkakunnallamme on er\u00e4s tunnettu henkil\u00f6, F. Kaselius nimelt\u00e4\u00e4n, joka el\u00e4ttelee henke\u00e4ns\u00e4 parhaastansa arkkiweisujen painattamisella ja myymisell\u00e4 kaikellaisista murha- tapaturma- ja skandaali tapahtumista. Niinp\u00e4 oli h\u00e4n my\u00f6s \u00e4skett\u00e4in painattanut joukon arkkeja nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuneen \u201dLuodin mamman\u201d miehen tapaturmaisesta kuolemasta. Herra Kaselius koetti tehd\u00e4 runonsa, waikka muotonsa puolesta owatkin mit\u00e4 wiheli\u00e4isimpi\u00e4, kuten kaikki muutkin t\u00e4llaiset rekiwiisut, kuitenkin sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n mehuisaksi. Mutta t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen wirkaa toimittawa painoasiamies oli toista mielt\u00e4 asiasta, eik\u00e4 antanutkaan my\u00f6ntymyst\u00e4ns\u00e4 n\u00e4iden \u201dwiisujen\u201d julkaisemiseen, waan alisti asian painoylihallituksen ratkaistawaksi. Painoylihallitus k\u00e4ski ottaa painoksen takawarikkoon ja h\u00e4witt\u00e4\u00e4 sen, ja niin tapahtuikin. Wiime perjantaina n\u00e4m\u00e4 hra Kaseliuksen nerontuotteet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 poltettiin. Kuten olemme kuulleet, on hra Kaselius t\u00e4st\u00e4 teosta haastattanut w. t. painoasiamiehen oikeuteen. (Tampereen Sanomat<\/em> 11.12.1889)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n \u201dWiisusepp\u00e4 Kaseliuksen\u201d kanne painoasiamies H. Nieme\u00e4 vastaan kuitenkin\nraukesi, kerrotaan Tampereen Sanomissa<\/em> 24.1.1890, koska kantaja ei\n\u201dsuwainnut tulla asiaa ajamaan\u201d. <\/p>\n\n\n\n Arkkiveisujen tarkastuksesta ilmeisesti keskusteltiin, koska mm. Wiipurin Sanomissa<\/em> kerrottiin 12.11.1893,\nett\u00e4 Painoasiain ylihallitus oli l\u00e4hett\u00e4nyt painoasiamiehille kiertokirjeen t\u00e4st\u00e4\nasiasta:<\/p>\n\n\n\n Koska wiime aikoina on lewitetty arkkikirjoja eli n. k. arkkiwiisuja, jotka sis\u00e4lt\u00e4w\u00e4t s\u00e4\u00e4dyllisyytt\u00e4 loukkaawia esityksi\u00e4, on ylihallitus t\u00e4ten tahtonut muistuttaa painoasiamiehi\u00e4 ett\u00e4 tarkastaessanne semmoisia kansan kesken lewitett\u00e4w\u00e4ksi aiottua kirjoituksia panette erityist\u00e4 huomiota siihen, ettei n\u00e4iss\u00e4 esiinny wiittauksia ja lauseparsia, jotka, muuten olematta pahentawia, siweellisess\u00e4 suhteessa woisiwat turmiollisesti waikuttaa alempaan kansaluokkaan. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Arkkiviisujen tekij\u00e4t \u2013 useimmiten v\u00e4h\u00e4n kouluja k\u00e4yneit\u00e4,\nkaupustelemisella elantonsa hankkivia miehi\u00e4 \u2013 eiv\u00e4t useinkaan tienneet tai v\u00e4litt\u00e4neet\ntekij\u00e4noikeuksista, vaan saattoivat julkaista omissa nimiss\u00e4\u00e4n muiden sepitt\u00e4mi\u00e4\ntekstej\u00e4. On kuitenkin ilmeist\u00e4, ett\u00e4 arkkiveisunikkarit olivat tietoisia painokannesyytteen\nmahdollisuudesta. Nimimerkki \u201dMooseksen\u201d alias Vilho Itkosen kupletissa Arkkiveisu Pirkkalan kirkkoherrasta\nEbelingist\u00e4 sek\u00e4 muista papeista yleens\u00e4<\/em> on t\u00e4st\u00e4 todiste:<\/p>\n\n\n\n Tottapa nyt laulustani<\/p> k\u00e4r\u00e4jille menn\u00e4\u00e4n,<\/p> vaikka kerran muutenkin<\/p> tuomiolle tullaan. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Vuonna 1914 \u201dMooseksen\u201d vei k\u00e4r\u00e4jille h\u00e4nen\njulkaisemansa arkkiveisu, jonka pitk\u00e4 otsikko alkaa seuraavalla tavalla: Korkea Veisu Yl\u00f6j\u00e4rven ihmeist\u00e4, joissa on\np\u00e4\u00e4osassa n\u00e4ytellyt haudantakainen henki ja Yl\u00f6j\u00e4rven nykyinen kirkkoherra\nFrans Edvard Salokas.<\/em> Nimi\u00f6sivulla kerrotaan my\u00f6s Mooseksen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\nl\u00e4hteist\u00e4: N\u00e4m\u00e4 ihmeet on tulkittu\nihmisille suullisten kertomusten, k\u00e4r\u00e4j\u00e4in ja sanomalehtien kautta<\/em>. <\/p>\n\n\n\n Painoasiamies Sj\u00f6str\u00f6min mielest\u00e4 teksti loukkasi\nkirkkoherra Salokkaan kunniaa ja sis\u00e4lsi \u201dsiweytt\u00e4 loukkaawia lauseita\u201d.\nSj\u00f6str\u00f6m takavarikoi kirjapainosta 551 ja sitomosta 430 kappaletta t\u00e4t\u00e4\narkkiveisua, kerrotaan Aamulehdess\u00e4<\/em>\n6.6.1914. \u201dMooses\u201d eli arkkiveisun sepitt\u00e4j\u00e4 Vilho Itkonen \u2013 jonka henkil\u00f6llisyyden\noli raastuvanoikeudelle paljastanut kirjapainon faktori \u2013 puolustautui\nselitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 laulu oli \u201djonkinlainen kertomus tunnetusta Salokkaan\njutusta.\u201d Se sai ilmeisesti alkunsa sanomalehtikirjoituksesta \u201dOnko sielunhoito\nYl\u00f6j\u00e4rvell\u00e4 oikeissa k\u00e4siss\u00e4?\u201d (Tampereen\nSanomat<\/em> 24.9.1910), jonka kirkkoherra koki loukkaavan kunniaansa. Kun oikeudenk\u00e4ynti\u00e4\nselostettiin sanomalehdiss\u00e4, esiin tuli herkullisia yksityiskohtia: Salokkaan\nkerrottiin naukkailleen ehtoollisviinej\u00e4 ja ahdistelleen rippikoulutytt\u00f6j\u00e4. En\nole kuitenkaan voinut tarkistaa, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4nk\u00f6 arkkiveisussa n\u00e4it\u00e4 syytteit\u00e4. Itkosen\noikeudenk\u00e4ynti p\u00e4\u00e4ttyi elokuussa 1914. Arkkiseppo sai 75 markan sakot, ja\ntakavarikoidut viisut m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin h\u00e4vitett\u00e4viksi. Viel\u00e4 saman vuonna Itkonen julkaisi\naiheesta uuden laulu nimelt\u00e4 Uusi Korkea\nVeisu<\/em>. <\/p>\n\n\n\n Kuten mainittu, Itkonen viittasi oikeusjutun mahdollisuuteen kirkkoherra\nEbelingi\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 veisussaan (\u201dTottapa nyt laulustani \/ k\u00e4r\u00e4jille\nmenn\u00e4\u00e4n\u201d). Julkaisussa ei ole painovuotta, mutta Hultinin luettelossa sen kerrotaan\nilmestyneen 1912. Pappien lis\u00e4ksi Itkosen\nmaalitauluna olivat poliisit, josta kertovat viisut Tuulimyll\u00e4rit eli Aliluutnantti Bl\u00e5fieldt\u2019in ja Vilho Pekosen\npoliisimestaritoiminta <\/em>[1912] ja Hyv\u00e4stij\u00e4tt\u00f6laulu\nOmistettu mestaripoliisi R. Bl\u00e5fieldille ja sihteeri H. Gahmbergille<\/em>\n(1913).<\/p>\n\n\n\n Tiina Huuskosen mukaan toisen sortokauden aikaisissa arkkiveisuissa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jopa pilkkaa sensuuriviranomaisia kohtaan. Painoylihallitusta syytettiin laittomuuksista, sananvapauden rikkomisesta ja turhista takavarikoista. N\u00e4iss\u00e4 lauluissa otettiin kantaa poliittisesti. \u201dHapankaalilaulussa\u201d kiistet\u00e4\u00e4n sensuuriviranomaisten valta:\u201d Suomeksi min\u00e4 vaan laulelen, \/ En osaa ryss\u00e4n kielt\u00e4, \/ Enk\u00e4 m\u00e4 kysy lauluihini \/ Suomisy\u00f6j\u00e4in mielt\u00e4.\u201d Tekij\u00e4, joka Sami Suodenjoen antaman tiedon mukaan oli ilmeisesti Juho Kujala eik\u00e4 Frans Lepist\u00f6 kuten Hultinin luettelossa oletetaan, ei luultavasti joutunut vastaamaan sanoistaan. Helsingin Sanomissa <\/em>kerrottiin 20.9.1914 ty\u00f6mies Arvid Nisusen saaneen sakon myyty\u00e4\u00e4n \u201dHapankaalilaulua\u201d, koska painolupa puuttui eik\u00e4 veisu sis\u00e4lt\u00e4nyt tietoa kustantajasta. Todellinen syy sakkoihin oli luonnollisesti poliittinen.<\/p>\n\n\n\n Rikokset olivat arkkiveisujen suosittuja aiheita. Rikosta seurasi rangaistus, ja rangaistusta edelsi oikeudenk\u00e4ynti, jonka kuvauksella oli teksteiss\u00e4 osansa. Voi siis sanoa, ett\u00e4 arkkiveisut levittiv\u00e4t tietoa rikosasioista ja oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 my\u00f6s niille, jotka eiv\u00e4t lukeneet sanomalehti\u00e4. My\u00f6s sensuuri- tai kunnianloukkausprosessien kohteeksi joutuneet saivat t\u00e4t\u00e4 kautta lakiasioista tietoa ja omakohtaista kokemusta.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hakap\u00e4\u00e4, Jyrki,\nArkkiveisut. Lauletun ja kirjallisen kohtaaminen. Teoksessa Lea Laitinen &\nKati Mikkola (toim.) Kyn\u00e4ll\u00e4 kynt\u00e4j\u00e4t. <\/em>Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa<\/em>. SKS, Helsinki\n2013.<\/p>\n\n\n\n Hultin, Arvid: Luettelo\nHelsingin yliopiston kirjaston arkkikirjallisuudesta. II. Maalliset arkkiveisut<\/em>.\nHelsingin yliopiston kirjasto, Helsinki 1931.<\/p>\n\n\n\n Huuskonen, Tiina: Murhelauluja ja vallankumousrunoja. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, 2016. http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/125410<\/a>.<\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.tampere.fi\/kirjasto\/digiaineisto\/arkkiveisut\/maalliset\/mooses<\/a><\/p>\n\n\n\n Hukkaan menew\u00e4t neron tuotteet. Tampereen Sanomat <\/em>11.12.1889.<\/p>\n\n\n\n Arkkiveisua wastaan. Wiipurin Sanomat\n<\/em>12.11.1893.<\/p>\n\n\n\n Pyry, Simo, Er\u00e4s runoilija. Kuwia ja kertomuksia wapaakaupungista II. Tampereen Sanomat<\/em> 28.2.1894.<\/p>\n\n\n\n Kanne ep\u00e4siveellisen arkkiveisun painattamisesta. Aamulehti<\/em> 10.5.1914. <\/p>\n\n\n\n Kanne ep\u00e4siveellisen arkkiveisun julkaisemisesta. Aamulehti<\/em> 6.6.1914.<\/p>\n\n\n\n Juttu ep\u00e4siveellisen arkkiveisun painattamisesta. Aamulehti<\/em> 3.7.1914.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4ttynyt painojuttu. Aamulehti<\/em>\n7.8.1914. <\/p>\n\n\n\n Sakotettu wiisujen kaupustelija. Helsingin\nSanomat<\/em> 20.9.1914.<\/p>\n\n\n\n http:\/\/etno.net\/sivu\/<\/a>arkkiveisu<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Anna Kuismin \u201dEnnen halasin paimen likkaa Kontti oli hartioilla, Nyt min\u00e4 halaan krenuliinih\u00e4nt\u00e4\u00e4 Tampereen markkinoilla.\u201d T\u00e4m\u00e4n laulun kuulin kerran er\u00e4\u00e4n kuihtuneen, repaleisen miehen suusta (–). Laulaja oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 aikoinaan hywinkin tunnettu henkil\u00f6 \u201drunoilija\u201d Juha Kustaa Dahlman. Warsinkin oli h\u00e4n mestari pilkka- ja iwarunojen teossa. N\u00e4iss\u00e4 ruoski h\u00e4n sattuwalla, mutta usein hywinkin sarwip\u00e4isell\u00e4 iwallaan oloja, henkil\u00f6it\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1347","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1347"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1383,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347\/revisions\/1383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2020\/03\/image-3.png\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2020\/03\/HK19070116_6.jpg\")