{"id":1398,"date":"2020-11-03T11:35:44","date_gmt":"2020-11-03T11:35:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/?p=1398"},"modified":"2020-11-03T12:06:55","modified_gmt":"2020-11-03T12:06:55","slug":"kamarineuvos-herman-rosenberg-itseoppineesta-aparasta-miljonaariksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2020\/11\/03\/kamarineuvos-herman-rosenberg-itseoppineesta-aparasta-miljonaariksi\/","title":{"rendered":"Kamarineuvos Herman Rosenberg \u2013 itseoppineesta \u00e4p\u00e4r\u00e4st\u00e4 miljon\u00e4\u00e4riksi"},"content":{"rendered":"\n

Tuomas Jussila<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kamarineuvos Herman Rosenberg (1798\u20131874) kulki el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjaimellisesti ryysyist\u00e4 rikkauksiin. Samalla Rosenbergin el\u00e4m\u00e4ntarina on my\u00f6s erinomainen esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 tieto todellakin on valtaa. Vaikka tiedon ja vallan kontekstit ovat sidoksissa aikaansa, on v\u00e4ite itsess\u00e4\u00e4n yliajallinen ja p\u00e4tee my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n rosenbergeihin. Kamarineuvoksen tapauksessa h\u00e4nen valtansa oli kiinte\u00e4sti sidoksissa oikeudelliseen tietoon ja taitoon. Toisaalta Rosenbergin eritt\u00e4in kahtiajakoinen j\u00e4lkimaine on my\u00f6s hyv\u00e4 muistutus historiankirjoituksen perustaidon eli l\u00e4hdekritiikin tarpeellisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
Alexandra Theodora Forsterus-S\u00e5ltinin muotokuva Herman Rosenbergist\u00e4 vuodelta 1874. Kuva: Kansallismuseo, historialliset kokoelmat, Antellin kokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Herman Rosenberg oli syntynyt avioliiton ulkopuolella. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli ollut everstiluutnantti Per Herman R\u00f3sen von Rosenstein (1763\u20131799), joka vaiherikkaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana toimi muun muassa monilahjakkuus Carl August Ehrensv\u00e4rdin (1745\u20131800) adjutanttina ja Ruotsin siirtomaan Saint-Barth\u00e9lemyn saaren kuvern\u00f6\u00f6rin\u00e4.[1]<\/a> Perim\u00e4tiedon mukaan Rosenberg vastasi is\u00e4\u00e4ns\u00e4 koskeviin kysymyksiin \u201dSaatana sen tiet\u00e4\u00e4, <\/em>[\u2026] \u00e4p\u00e4ri\u00e4 me olemme niin pitk\u00e4lle kuin muistetaan.<\/em>\u201d[2]<\/a> Is\u00e4\u00e4ns\u00e4 verrattuna Herman Rosenberg eli maantieteellisesti hyvin pienen piirin sis\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n asui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko ik\u00e4ns\u00e4 Vaasassa ja liikkui p\u00e4\u00e4asiassa kihlakuntansa alueella.<\/p>\n\n\n\n

Rosenbergin \u00e4iti oli nimelt\u00e4\u00e4n Anna Beata Sp\u00e5ngberg, jonka is\u00e4 toimi Vaasan hovioikeuden sepp\u00e4n\u00e4 (Hofr\u00e4ttssmed<\/em>). Aspelin-Haapkyl\u00e4n mukaan sep\u00e4n tytt\u00e4ri\u00e4 yhdisti kaksi asiaa \u2013 he olivat kauniita ja joutuivat huonoille teille. Hermanin syntym\u00e4n j\u00e4lkeen Anna Beata solmi avioliiton Oravaisista kotoisin olevan ty\u00f6miehen kanssa.[3]<\/a> Avioliiton my\u00f6t\u00e4 is\u00e4t\u00f6n poika sai is\u00e4puolen, joten l\u00e4ht\u00f6kohdat el\u00e4m\u00e4lle eiv\u00e4t olleet t\u00e4ysin toivottomat, mutta eiv\u00e4t ne my\u00f6sk\u00e4\u00e4n antaneet mit\u00e4\u00e4n viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 pikku-Herman kuolisi kamarineuvoksena.<\/p>\n\n\n\n

Koulunk\u00e4ynnin suhteen Rosenbergi\u00e4 voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 itseoppineena. Aspelin-Haapkyl\u00e4n mukaan h\u00e4n itse kertoi \u201d[\u2026] er\u00e4\u00e4n vanhan akan opettaneen h\u00e4nt\u00e4 lukemaan ja koko koulusivistyksens\u00e4 maksaneen nelj\u00e4 plootua<\/em> [\u2026].\u201d[4]<\/a> Koulusivistyksen puutteista huolimatta Rosenberg toimi kihlakunnan kirjurin sijaisena jo 17-vuotiaana. Vuonna 1818 Rosenbergist\u00e4 tehtiin Korsholman etel\u00e4isen kihlakunnan kruununvouti. Rosenberg oli tuolloin vain 20 vuoden ik\u00e4inen. Teht\u00e4v\u00e4n vakinainen viranhaltija Rosenbergist\u00e4 tuli vuonna 1824 ja h\u00e4n hoiti virkaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko uransa ajan eli vuoteen 1858 saakka.[5]<\/a><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin kruununvoudin tasoisten virkojen haltijoilla oli takanaan yliopisto-opinnot, mutta viel\u00e4 1800-luvun alussa pelk\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 onnella ja kyvykkyydell\u00e4 uralla eteneminen oli mahdollista my\u00f6s ilman tutkintoja. Tosin Rosenbergin l\u00e4ht\u00f6kohdat ja urakehitys huomioiden h\u00e4nen tapauksensa oli t\u00e4ysin poikkeuksellinen.<\/p>\n\n\n\n

Eri l\u00e4hteiden perusteella Rosenbergist\u00e4 muodostuu hyvin ristiriitainen kuva. Professori Aulis J. Alasen kirjoittama Ilmajoki vuoden 1809 j\u00e4lkeen – Tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 maakunnalle maamiesseura-aikana<\/em> (1953) on suomalaisten paikallishistorioiden parhaimmistoa. Tosin Alanen ei edes pyrkinyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n aikansa historiankirjoituksen tendenssej\u00e4, sill\u00e4 teoksessa aihetta tarkastellaan p\u00e4\u00e4osin isojen talojen is\u00e4ntien ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Rosenbergin henkil\u00f6historian kannalta teos on erityisen mielenkiintoinen, sill\u00e4 Alasen kamarineuvoksesta antama kuva on l\u00e4hes ylev\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n toimi harvinaisella innolla ja antaumuksella, saadenkin paljon tunnustusta: kollegiasessorin arvon v. 1834, useita ritarimerkkej\u00e4, jopa vihdoin kamarineuvoksen arvonimen 1858. [\u2026] Kansa tunsi voutiaan kohtaan suurta luottamusta. T\u00e4m\u00e4 olikin todellinen kansanmies, kookas ja leve\u00e4harteinen, kansanomaisesti pukeutunut ja murretta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4.[6]<\/a><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Alanen k\u00e4ytti usein muulloinkin Rosenbergist\u00e4 kirjoittaessaan erilaisia mainesanoja, kuten \u201dsuurta luottamusta nauttiva\u201d tai \u201dharvinaisen esikuvallinen\u201d.[7]<\/a> Alanen painotti, ett\u00e4 Rosenbergi\u00e4 kohtaan tunnettiin erityist\u00e4 luottamusta sen t\u00e4hden, ett\u00e4 h\u00e4n osasi puhua suomen kielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mahdollisesti ainoa el\u00e4v\u00e4n mallin pohjalta tehty kuva Herman Rosenbergista. Kuva: Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, 182.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Rosenbergin vaikutus ulottui my\u00f6s h\u00e4nen oman kihlakuntansa ulkopuolelle, sill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ytettiin asiantuntijana hengillepanon eli v\u00e4est\u00f6kirjanpidon uudistamista k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 komiteassa (1844) sek\u00e4 kyydityskysymyksen k\u00e4sittelyss\u00e4 valtiop\u00e4ivill\u00e4 (1864).[8]<\/a> Mik\u00e4li Rosenbergin virkauraan perehtyy h\u00e4nen ansioluettelonsa perusteella, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 se menestystarinalta, jossa kunniamerkit ja arvonimet seurasivat nopealla tahdilla toisiaan. Rosenbergin uran huipentumana oli nimitys kamarineuvokseksi vuonna 1858.[9]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kruununvouti kuului 1800-luvun yhteiskunnassa jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yhteiskunnan parhaiten toimeentulevaan osaan. Virkansa ohella Rosenberg kuitenkin onnistui hankkimaan l\u00e4hes satumaisen omaisuuden. Rosenbergin rahojen alkuper\u00e4 oli vuoden 1840 rahanvaihdoksessa. Vaikka Suomi oli jo vuodesta 1809 saakka kuulunut osaksi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaa oli maassa yh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 paljon vanhaa Ruotsin aikaista rahaa, joka ei kuitenkaan kelvannut viranomaisille. Esimerkiksi Ilmajoen rahakannasta vuonna 1835 Ven\u00e4j\u00e4n hopearahaa oli vain noin 0,1 prosenttia, eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kuparirahankaan osuus noussut suureksi. Rosenberg osti tavalliselta rahvaalta suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t vanhaa Ruotsin rahaa, jotka h\u00e4n sitten lunasti Ven\u00e4j\u00e4n rahaksi itselleen edullisella kurssilla. N\u00e4in kertynyt p\u00e4\u00e4oma mahdollisti tuottavan lainananto- ja kaupank\u00e4yntitoiminnan, joka yh\u00e4 edelleen kasvatti Rosenbergin omaisuutta. Alanen antaa Rosenbergille t\u00e4yden tunnustuksen, jonka mukaan Rosenberg onnistui toiminnallaan ratkaisemaan Ilmajoen valuuttaongelman: \u201dKruununvouti Rosenbergin hyv\u00e4ntahtoisuutta saivat<\/em> ilmajokelaiset omien sanojensa mukaan kiitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 selvisiv\u00e4t joten kuten veroasioissaan.<\/em>\u201d[10]<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ysin p\u00e4invastainen kuva Rosenbergist\u00e4 syntyy kaunokirjallisuuden ja sit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n tutkimuksen kautta. Kirjailija Jac. Ahrenbergin (1847\u20131914) postuumisti julkaistu fragmentti Kronofogdens pengar<\/em> (1917) kertoo kuvitteellisesta kruununvouti Carl Rupert Tollstadiuksesta, joka on saanut vahvoja vaikutteita Rosenbergin hahmosta.[11]<\/a> Ahrenbergi\u00e4 tutkineen Erik Ekelundin mukaan romaanin Tollstadius ei ollut miss\u00e4\u00e4n muodossa miellytt\u00e4v\u00e4 mies. Nuoruuden vaikeudet olivat kasvattaneet h\u00e4nest\u00e4 kovan ja syd\u00e4mett\u00f6m\u00e4n miehen, jolle raha oli kaikki kaikessa. Ekelundin mukaan romaanin todellisuustausta on Rosenbergin harjoittamassa taloudellisessa keinottelussa, jolla kamarineuvos onnistui kokoamaan valtavan omaisuutensa.[12]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Molemmat kuvaukset Rosenbergin persoonallisuuden piirteist\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4hteiden puutteiden vuoksi ainoastaan kirjoittajiensa mielipiteiksi. Ilmeist\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 Rosenbergin mittava omaisuus oli alkanut kasvaa tilanteessa, jossa h\u00e4n oli asemansa turvin voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen kihlakuntalaistensa vaikeuksia. Rosenbergin toiminta ei ollut rikollista, mutta ainakin nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna moraalisesti tuomittavaa.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin Rosenbergin keinottelu jatkui kruununmakasiinin avulla. Perim\u00e4tiedon mukaan h\u00e4n oli vuoden 1850-luvun j\u00e4lkipuoliskolla myynyt kruununmakasiinin viljat omaan laskuunsa. Kun viljoja yht\u00e4kki\u00e4 tarvittiin, niin Rosenberg onnistui pelastamaan itsens\u00e4 t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti tilaamalla uutta viljaa Tanskasta. Tieto Rosenbergin kavalluksesta on per\u00e4isin Aspelin-Haapkyl\u00e4lt\u00e4 ja se toistuu my\u00f6s Ekelundin tutkimuksessa.[13]<\/a> Samaan ajankohtaan Rosenbergin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mahtui paljon. H\u00e4n luopui virastaan ja sai nimityksen kamarineuvokseksi. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen vaimonsa kuoli. L\u00e4hteiden puutteiden vuoksi on mahdotonta sanoa enemp\u00e4\u00e4, mutta joka tapauksessa n\u00e4iden kaikkien tapahtumien v\u00e4lill\u00e4 oli selke\u00e4 ajallinen yhteys.<\/p>\n\n\n\n

Rosenberg onnistui jo nuorena hankkimaan viran ja aseman, josta useimmat h\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6kohdillaan varustetut nuoret miehet tuskin edes uneksivat. Sosiaalisen nousunsa vuoksi Rosenberg eli koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin kahdessa maailmassa. Toisaalta h\u00e4n eli \u201dvertaistensa\u201d parissa, vaasalaisena ruotsia puhuvana korkeahkona hallintovirkamiehen\u00e4. Toisaalta syntyper\u00e4ns\u00e4 vuoksi h\u00e4nell\u00e4 oli sellaista kulttuurista ja sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa, joka mahdollisti suoran ja mutkattoman yhteyden tavalliseen rahvaaseen.<\/p>\n\n\n\n

Rosenbergin sosiaalisen nousun takana oli kirjoitustaito, joka nopeasti kasvoi sellaiseksi oikeudelliseksi tietotaidoksi, ett\u00e4 h\u00e4net katsottiin kaksikymmenvuotiaana p\u00e4tev\u00e4ksi hoitamaan vaativaa kruununvoudin virkaa. Oikeudellinen tietotaito my\u00f6s mahdollisti Rosenbergille sellaisen sosiaalisen nousun, joka ei muuten olisi ollut mahdollista. Toisaalta sama kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma yhdess\u00e4 kruununvoudin viran kanssa mahdollisti my\u00f6s taloudellisen keinottelun.<\/p>\n\n\n\n

Rosenbergin rahojen kohtalo on jo t\u00e4ysin toinen tarina, joka tosin liittyy Rosenbergin oletettuun kruununmakasiinien viljojen kavallukseen. Pelko rikoksen sairastumisesta oli sairastuttanut Rosenbergin vakavasti. Kuolemanpelko sai h\u00e4net kiinnostumaan avioliiton ulkopuolella syntyneen poikansa Herman Frithiof Antellin (1847\u20131893) el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kun Rosenberg oli vuonna 1859 j\u00e4\u00e4nyt leskeksi, ei mik\u00e4\u00e4n est\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 ottamasta Antellia kasvattilapsekseen, jolle kamarineuvos my\u00f6s my\u00f6hemmin my\u00f6s testamenttasi p\u00e4\u00e4osan valtavasta omaisuudestaan. Perinn\u00f6nsaannin ehtona oli ollut, ett\u00e4 Antell olisi ottanut kasvatti-is\u00e4ns\u00e4 nimen, mutta poika oli pit\u00e4nyt p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja saanut pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 \u00e4idilt\u00e4\u00e4n per\u00e4isin olevan sukunimen ett\u00e4 perinn\u00f6n.[14]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"Tohtori
Akseli Gallen-Kallelan maalaus Herman Frithiof Antellista vuodelta 1886. Kuva: Kansallisgalleria.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Herman Frithiof Antell oli aloittanut opinnot jo ennen miljoonaperint\u00f6\u00e4\u00e4n. Kasvatti-is\u00e4ns\u00e4 kuolinvuotena h\u00e4n valmistui l\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatiksi ja erikoistui silm\u00e4sairauksiin. Vaikka Antellia kaavailtiinkin hoitamaan Helsingin yliopiston silm\u00e4tautien professuuria, vei el\u00e4m\u00e4 h\u00e4net toisaalle. Antell eli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4osin ulkomailla, ja h\u00e4nen pysyvin asemapaikkansa oli Pariisi. L\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 enemm\u00e4n Antell keskittyi perint\u00f6ns\u00e4 suomin mahdollisuuksin taiteeseen. H\u00e4n oli sek\u00e4 ker\u00e4ilij\u00e4 ett\u00e4 mesenaatti. H\u00e4nen yst\u00e4viins\u00e4 kuului aikakauden taide-el\u00e4m\u00e4n tunnetuimpia henkil\u00f6it\u00e4, kuten Albert Edelfelt (1854\u20131905) ja Ville Vallgren (1855\u20131940). My\u00f6s kuvanveist\u00e4j\u00e4 Auguste Rodinin (1840\u20131917) mainitaan olleen h\u00e4nen tuttavansa.[15]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jos Antellin is\u00e4 kamarineuvos Rosenberg oli suhtautunut pakkomielteisesti rahaan, oli h\u00e4nen pojallaan kaksi addiktiota. Taiteen ohella Antell oli my\u00f6s viinin suurkuluttaja ja h\u00e4n kuoli verrattain nuorella i\u00e4ll\u00e4 vuonna 1893. Tuntuu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 kuluttavasta el\u00e4m\u00e4ntyylist\u00e4\u00e4n ja ker\u00e4ilij\u00e4n ja mesenaatin roolistaan huolimatta Antellin onnistui ilmeisesti entisest\u00e4\u00e4n kasvattaa haltuunsa saamaa perint\u00f6\u00e4. Sanomalehtitietojen mukaan Antellin j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 omaisuus oli noin 2,5 miljoonaa markkaa. Nykyrahaksi muutettuna summa olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti monikymmenkertainen. Testamentissaan vainaja lahjoitti omaisuutensa eri tahoille. Merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n osan eli taidekokoelma ja miljoona Suomen markkaa oli testamentissa m\u00e4\u00e4r\u00e4tty \u201dSuomen kansalle\u201d. Lahjoituksesta perustettiin vainajan toivomuksen mukaisesti \u201dKamarineuvos Herman Rosenbergin rahasto\u201d. Antellin lahjoituksen korkovarat mahdollistivat sen, ett\u00e4 Kansallismuseo, nykyinen Valtion taidemuseo ja Taideteollisuusmuseo saattoivat 1900-luvun alussa tehd\u00e4 useat merkitt\u00e4vimm\u00e4t hankintansa.[16]<\/a> Lopulta Rosenbergin miljoonat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t siis yleiseksi hy\u00f6dyksi \u2013 kruununvouti itse tuskin olisi arvostanut rahojensa k\u00e4ytt\u00f6kohteita kovin korkealle.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Adelsvapen-Wiki, Ros\u00e9n von Rosenstein nr 2055<\/em>, https:\/\/www.adelsvapen.com\/genealogi\/Ros\u00e9n_von_Rosenstein_nr_2055<\/a>, luettu 27.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

Ahrenberg, Jac. 1917. Kronofogdens pengar. <\/em>Helsingfors: S\u00f6derstr\u00f6m & Co.<\/p>\n\n\n\n

Alanen, Aulis J. 1953. Ilmajoki vuoden 1809 j\u00e4lkeen – Tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 maakunnalle maamiesseura-aikana<\/em>. Vaasa: Ilmajoen kunta.<\/p>\n\n\n\n

Anrep, Gabriel 1862. Svenska Adelns \u00c4ttar-Taflor. Tredje afdelningen<\/em>. Stockholm: P. A. Norstedt & S\u00f6ner. [Projekt Runeberg, http:\/\/runeberg.org\/anrep\/3\/0460.html<\/a>, luettu 25.9.2020.]<\/p>\n\n\n\n

Aspelin-Haapkyl\u00e4, Eliel 1911. Muoto- ja muistikuvia 1.<\/em> Helsinki: Otava.<\/p>\n\n\n\n

Autio, Veli-Matti. Ylioppilasmatrikkeli 1853 \u2013 1899<\/em>, Antell Herman Frithiof, https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/1853-1899\/henkilo.php?id=18499<\/a>, luettu 27.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

Ekelund, Erik 1943. Jac. Ahrenberg och \u00d6stra Finland. En litteraturhistorisk studie med politisk bakgrund.<\/em> Helsingfors: Svenska Litteraturs\u00e4llskapets.<\/p>\n\n\n\n

Ekelund, Erik 1943. Jac. Ahrenberg och \u00d6stra Finland. Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finland CCXCV<\/em>. Helsingfors: Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finland.<\/p>\n\n\n\n

Kyl\u00e4koski, Kaisa 2014. Huonoille teille joutuneet tytt\u00e4ret [21.5.2014], Sukututkijan loppuvuosi<\/em> -blogi, http:\/\/sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com\/2014\/05\/huonoille-teille-joutuneet-tyttaret.html<\/a>, luettu 25.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

Talvio, Tuukka 1997. Antell, Herman Frithiof<\/em>. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. <\/em>Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-005843<\/a>, luettu 25.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

Tynil\u00e4, Eeva Maija Viljo & Tyynil\u00e4, Markku 2002. Ahrenberg, Johan Jacob. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4.<\/em> Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-003106<\/a>, luettu 25.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Anrep 1862, 456; Adelsvapen-Wiki, Ros\u00e9n von Rosenstein nr 2055<\/em>, https:\/\/www.adelsvapen.com\/genealogi\/Ros\u00e9n_von_Rosenstein_nr_2055<\/a>, luettu 27.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, 233.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, 182 \u2013 219. Hovioikeuden sep\u00e4n muiden kauniiden tytt\u00e4rien kohtaloa on pohtinut Kaisa Kyl\u00e4koski verkosta l\u00f6ytyv\u00e4ss\u00e4 blogipostauksessaan: http:\/\/sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com\/2014\/05\/huonoille-teille-joutuneet-tyttaret.html<\/a> [Sukututkijan loppuvuosi: Huoneille teille joutuneet tytt\u00e4ret, 21.5.2014.].<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, 220.<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/a> Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, 220; KA, Ansioluettelokokoelma, Luettelot R, Rosenberg, Herman (133), http:\/\/digi.narc.fi\/digi\/view.ka?kuid=2465376<\/a>, luettu 25.9.2020<\/p>\n\n\n\n

[6]<\/a> Alanen 1953, 605.<\/p>\n\n\n\n

[7]<\/a> Alanen 1953, 488, 605.<\/p>\n\n\n\n

[8]<\/a> Alanen 1953, 605 \u2013 606.<\/p>\n\n\n\n

[9]<\/a> Rosenbergin ansioluettelo: KA, Ansioluettelokokoelma, Luettelot R, Rosenberg, Herman (133), http:\/\/digi.narc.fi\/digi\/view.ka?kuid=2465376<\/a>, luettu 25.9.2020; Finlands Allm\u00e4nna Tidning<\/em>, 07.05.1858, nro 104, s. 2<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/405153?page=2<\/a>, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, luettu 26.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

[10]<\/a> Alanen 1953, 463, 488, 605.<\/p>\n\n\n\n

[11]<\/a> Ks. Tynil\u00e4 & Tyynil\u00e4 2002; Talvio 1997.<\/p>\n\n\n\n

[12]<\/a> Ekelund 1943, 321. Ekelund kirjoittaa lis\u00e4ksi: \u201dDetta sakl\u00e4ge begagnade sig Rosenberg av och till\u00e4mpade vid skatteuppb\u00f6rderna en v\u00e4xelkurs, som han godtyckligt best\u00e4mde.\u201d Ibid.<\/p>\n\n\n\n

[13]<\/a> Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, 228; Ekelund 1943, 321.<\/p>\n\n\n\n

[14]<\/a> Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, 228, 232. Rosenbergin testamentti on luettavissa esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4: Suomalainen Wirallinen Lehti<\/em>, 21.02.1874, nro 22, s. 6, https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/420654?page=6<\/a>, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, luettu 25.9.2020.<\/p>\n\n\n\n

[15]<\/a> Autio; Talvio 1997.<\/p>\n\n\n\n

[16]<\/a> Talvio 1997; Aspelin-Haapkyl\u00e4 1911, Waasan Lehti<\/em>, 08.04.1893, nro 28, s. 2, https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/591688?page=2<\/a>, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, luettu 25.9.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuomas Jussila Kamarineuvos Herman Rosenberg (1798\u20131874) kulki el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjaimellisesti ryysyist\u00e4 rikkauksiin. Samalla Rosenbergin el\u00e4m\u00e4ntarina on my\u00f6s erinomainen esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 tieto todellakin on valtaa. Vaikka tiedon ja vallan kontekstit ovat sidoksissa aikaansa, on v\u00e4ite itsess\u00e4\u00e4n yliajallinen ja p\u00e4tee my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n rosenbergeihin. Kamarineuvoksen tapauksessa h\u00e4nen valtansa oli kiinte\u00e4sti sidoksissa oikeudelliseen tietoon ja taitoon. Toisaalta Rosenbergin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1398","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1398"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1398\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1413,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1398\/revisions\/1413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}