{"id":1419,"date":"2020-12-01T14:15:35","date_gmt":"2020-12-01T14:15:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/?p=1419"},"modified":"2020-12-01T14:46:27","modified_gmt":"2020-12-01T14:46:27","slug":"neiti-nimismies-froken-lansman-1929-nainen-miehen-housuissa-ja-toissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2020\/12\/01\/neiti-nimismies-froken-lansman-1929-nainen-miehen-housuissa-ja-toissa\/","title":{"rendered":"\u201dNeiti Nimismies\u201d \u2013 \u201dFr\u00f6ken L\u00e4nsman\u201d (1929): nainen miehen housuissa ja t\u00f6iss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Mia Korpiola<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Graduohjaukseen liittyen t\u00f6rm\u00e4sin sattumalta v\u00e4h\u00e4n tunnettuun suomalaiseen lyhyeen, vain 31 minuutin mittaiseen mykk\u00e4elokuvaan \u201dNeiti Nimismies\u201d\u2013\u201dFr\u00f6ken L\u00e4nsman\u201d. T\u00e4m\u00e4 kesken j\u00e4\u00e4nyt elokuva kuvattiin kev\u00e4ttalvella 1929 Tampereen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mutta se sai julkisen ensiesityksens\u00e4 vasta l\u00e4hes 80-vuotta my\u00f6hemmin Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2008.[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Elokuvan nimihenkil\u00f6 on pit\u00e4j\u00e4n nimismiehen tyt\u00e4r Liisa. H\u00e4nen nimismiesis\u00e4ns\u00e4 ei jaksa oikein panostaa viranhoitoonsa, vaan ottaa avustavan poliisiyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa rauhallisesti sikareita poltellen. Is\u00e4n i\u00e4n \u2013 ja voisi lis\u00e4t\u00e4 asenteen \u2013 vuoksi Liisa on ottanut teht\u00e4v\u00e4kseen auttaa t\u00e4t\u00e4 viranhoidossa. Siksi h\u00e4nt\u00e4 on alettu kutsua neiti nimismieheksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
Albert Edelfelt: Nimismies ja apulainen (1871). Museovirasto, historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Nimismiehen virka alkoi keskiajalla talonpoikaisena luottamisteht\u00e4v\u00e4n\u00e4, mutta nimismies muuttui kruunun paikallistason virkamieheksi ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4istyi 1600-luvun mittaan. Nimismiehet toimivat maaseuduilla syytt\u00e4jin\u00e4, ulosottoviranomaisina ja poliisip\u00e4\u00e4llik\u00f6in\u00e4 vuoteen 1996 asti, jolloin virat lakkautettiin.[2]<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Kuten useissa tutkimuksissa on todettu, varhaisen uuden ajan viranhoito perustui pitk\u00e4lle sille, ett\u00e4 miehell\u00e4 oli virka ja perheenj\u00e4senet \u2013 my\u00f6s naiset \u2013 tekiv\u00e4t avustavaa ty\u00f6t\u00e4 ja jopa hoitivat tiettyj\u00e4 virkateht\u00e4vi\u00e4.[3]<\/a> Mieleeni tuli heti K\u00e4lvi\u00e4n nimismies Nils Johan Erik Hagman,[4]<\/a> jota h\u00e4nen omien lastensa Tykon ja Lucinan mukaan kiinnosti enemm\u00e4n mets\u00e4stys kuin viranhoito. H\u00e4n ei edes osannut kunnolla paikkakunnan kielt\u00e4, suomea. Siksi vaimo ja lapset saivat auttaa h\u00e4nt\u00e4 virkateht\u00e4vien hoidossa.[5]<\/a> Samaten Helmi Teng\u00e9n (1875\u20131971) auttoi useiden vuosien ajan is\u00e4\u00e4ns\u00e4, kruununvouti Berndt Fridolf Teng\u00e9ni\u00e4 toimistot\u00f6iss\u00e4 Impilahdella.[6]<\/a> Aikaisemmassa blogitekstiss\u00e4ni<\/a> t\u00e4ss\u00e4 blogissa on my\u00f6s viitattu siihen, kuinka tuomarin tytt\u00e4ret saattoivat toimia n\u00e4kyv\u00e4sti isiens\u00e4 kirjureina k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti puhtaaksikirjoittajina.<\/p>\n\n\n\n

Se, mik\u00e4 tekee nimismiehen tyt\u00e4r Liisasta t\u00e4ss\u00e4 mykk\u00e4filmist\u00e4 erityisen, on h\u00e4nen toiminnallisuutensa. H\u00e4n ei tyydy vain avustamaan is\u00e4\u00e4ns\u00e4 paperiasioita, vaan elokuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4net tositoimissa jahtaamassa vankikarkuri Liukas-Jussia. Koska \u201cKorkea Esivalta\u201d, paikkakunnan nimismies ja poliisi, eiv\u00e4t pid\u00e4 kiirett\u00e4 virkatoimiin ryhtymisess\u00e4 vaan pist\u00e4v\u00e4t kaikessa rauhassa sikariksi, on \u201dneiti nimismies\u201d reippaana toiminnan naisena l\u00e4htenyt Jussin per\u00e4\u00e4n. Is\u00e4ns\u00e4 k\u00e4siraudat ja \u201dbrovninki\u201d eli Browning-merkkinen pistooli turvanaan Liisa oli ottanut poliisin teinipoika Pekan mukaansa v\u00e4ijym\u00e4\u00e4n karannutta rikollista. Sankaritar ilmestyy siis kuvaan kirjaimellisesti vasta, kun filmi\u00e4 on kulunut yli nelj\u00e4sosa (ajassa 8:37).<\/p>\n\n\n\n

Kun nimismies- ja poliisi-is\u00e4t k\u00f6r\u00f6ttelev\u00e4t hevosreess\u00e4 verkkaisesti j\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 sikarit herraskaisesti suussa, Pekka ja pistooliaan heiluttava Liisa pist\u00e4v\u00e4t ep\u00e4illyn rikollisen rautoihin. (Genreen kuuluu, ett\u00e4 ep\u00e4ilty ja raudoitettu rikollinen onkin paikkakunnalta v\u00e4\u00e4r\u00e4n varkaussyytteen vuoksi nuorena karannut Liisan lapsuudenyst\u00e4v\u00e4 Lauri, poliisin poika ja Pekan isoveli.) My\u00f6hemmin Liisa t\u00f6rm\u00e4si oikeaan vankikarkuri Liukas-Jussiin ja paini h\u00e4nen kanssaan. Vaikka Jussi sai lopulta Liisan taltutettua otettuaan t\u00e4lt\u00e4 pistoolin ja sitoi t\u00e4m\u00e4n puuhun kaulaliinallaan, rimpuili Liisa itsens\u00e4 vapauteen. Kun \u201dKorkea esivalta\u201d vihdoin kuultuaan Liisan avunhuudot suuntaa paikalle, Jussi kaappaa reen ja pakenee. Liisa hypp\u00e4\u00e4 kuitenkin rekeen ja kamppailee karkuri-Jussin kanssa niin, ett\u00e4 lopulta molemmat putoavat j\u00e4\u00e4lle. Per\u00e4ss\u00e4 juoksevat Lauri ja Pekka saavuttavat kaksikon ja kamppailu jatkuu silloinkin, kun esivallan edustajat lopulta juoksevat paikalle. Liukas-Jussi saadaan lopulta taltutettua ja sidottua, salatut henkil\u00f6llisyydet paljastuvat, j\u00e4lleenn\u00e4kemisen ilo on suuri ja elokuvan lopussa Lauri suutelee neiti nimismiest\u00e4 valentinomaisesti suuren rakastajan elkein.       <\/p>\n\n\n\n

Komedian k\u00e4sikirjoittaja ja ohjaaja oli Tampereen Teatterin johtaja Eino Salmelainen<\/a> (1893-1975), entinen lehtimies, joka k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 sukupuolirooleja otti kantaa ajankohtaisiin teemoihin. Naiset katsottiin kelpoisiksi moniin valtion virkoihin kuten tuomarintoimeen vasta 1920-luvun j\u00e4lkipuoliskolla, kun laki naisen kelpoisuudesta valtion virkaan (112\/1926) hyv\u00e4ksyttiin. Nimismiehen virka kuitenkin katsottiin naisille sopimattomaksi t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa eik\u00e4 naispuolisia nimismiehi\u00e4 n\u00e4hty viel\u00e4 pitkiin aikoihin Suomessa. Nainen poliisinakin oli harvinaisuus 1930-luvulla.[7]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Miten \u201dNeiti nimismies\u201d kuvaa sukupuoliroolit ja naisten kyvyn selviyty\u00e4 miesten t\u00f6ist\u00e4? Suhtautuminen on hieman ambivalentti. L\u00e4ht\u00f6oletusta, ett\u00e4 nimismiehen tyt\u00e4r auttaisi vanhaa is\u00e4\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, ei kyseenalaisteta. Ehk\u00e4 katsojien oletetaan tiet\u00e4v\u00e4n t\u00e4m\u00e4n olevan tavallista. Liukas-Jussi kertoo Laurille, ett\u00e4 \u201dnimismiehen neiti\u00e4\u201d on ruvettu kutsumaan \u201dneiti nimismieheksi\u201d, kun h\u00e4n \u201dis\u00e4ns\u00e4 vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u201d on alkanut auttaa t\u00e4t\u00e4 viranhoidossa. Lauri hymyilee, ett\u00e4 \u201drailakka tytt\u00f6h\u00e4n\u201d Liisa oli jo lapsena. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kovan ty\u00f6nteon arvostaminen, ja Liisa ei emmi toimeen tarttumista. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa sin\u00e4ns\u00e4 olevan positiivinen piirre.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Naamioitu \u201dNeiti Nimismies\u201d Pekan kanssa vankikarkurin j\u00e4ljill\u00e4.
Kuvakaappaus elokuvasta.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Isi\u00e4ns\u00e4 virkatoimissa auttavilla Liisalla ja Pekalla on itsetunto kohdallaan, mutta vaikka he onnistuvat saamaan Laurin k\u00e4sirautoihin ja kuljetettua eteenp\u00e4in Laurin omalla haulikolla uhaten, mies vaikuttaa ottavan asian l\u00e4hinn\u00e4 vitsin\u00e4. H\u00e4n sanoo kohteliaisuutena Liisan kasvot n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n, ettei sen n\u00e4k\u00f6isen naisen tarvitse aseella uhaten hommata itselleen sulhasta. H\u00e4nt\u00e4 ei vaikuta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ase pelottavan, kun h\u00e4n karkaa Pekalta kuullessaan Liisan avunhuudot.<\/p>\n\n\n\n

Samoin Liukas-Jussi pilkkaa niin Liisaa kuin t\u00e4m\u00e4n is\u00e4\u00e4kin. Kuultuaan Liisalta, kuka t\u00e4m\u00e4 on, h\u00e4n tokaisee: \u201dVai neiti nimismies \u2013 ja pappa jossakin h\u00e4nnill\u00e4, kuten tavallisesti!\u201d My\u00f6hemmin, kun Jussi kamppailun p\u00e4\u00e4tteeksi saa tyt\u00f6lt\u00e4 aseen k\u00e4dest\u00e4, h\u00e4n sanoo, ettei lasten pit\u00e4isi leikki\u00e4 aseilla. Samoin sidottuaan Liisan puuhun Jussi tokaisee, ett\u00e4 \u201dlailla ja esivallalla t\u00e4ytyy olla miehen kourat eik\u00e4 vaan miehen housut p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen minun kynsist\u00e4ni!\u201d    <\/p>\n\n\n\n

Vaikka Liisa on elokuvan sankari ja onnistuu pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paenneen vankikarkurin, t\u00e4m\u00e4n taltuttamiseen tarvitaan koko joukko henkil\u00f6it\u00e4. Siihen ei pysty edes pari vankkaa miest\u00e4 yhdess\u00e4. Eli sin\u00e4ns\u00e4 Liisa ei pystynyt yksin tekem\u00e4\u00e4n nimismiehen ty\u00f6t\u00e4, vankikarkurin kiinniottoa, mutta siihen ei olisi pystynyt yksin raavas uroskaan.<\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
Nimismies Carl Johan Sevonius. Kuvaaja Aunes Fotografi Atelier. Museovirasto, historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vaikka filmiss\u00e4 on naisemansipatorinen asenne, elokuvan loppu antaa silti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 – kuten muutkin ovat todenneet[8]<\/a>, ett\u00e4 naisen ylin toive on kuitenkin saada vajota sankarimiehen vahvoille k\u00e4sivarsille. Vaikka naiset ja lapset toki saattoivat avustaa miespuolisia sukulaisiaan n\u00e4iden virkatoimissa, t\u00e4ll\u00e4 oli rajansa. Ehk\u00e4 komedian ydinviesti on se, ett\u00e4 miesten t\u00f6iss\u00e4 tulisi olla raavaita nuoria miehi\u00e4, eik\u00e4 \u201dmaleksivia\u201d vanhuksia ja n\u00e4it\u00e4 auttelevia naisia ja lapsia. N\u00e4in naisen ei ilman \u201dmiesten kouria\u201d mutta \u201dmiehen housut jalassa\u201d \u2013 kuten elokuvassa sanotaan \u2013 tarvitse yritt\u00e4\u00e4 paikkailla n\u00e4iden laiminly\u00f6ntej\u00e4. Jos vien ajatuksen viel\u00e4 astetta pitemm\u00e4lle, naisen suurin onni vaikuttaakin olevan, kun h\u00e4nell\u00e4 on tosi mies huolehtimassa h\u00e4nest\u00e4 ja omista virkat\u00f6ist\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n voi keskitty\u00e4 olemaan oma naisellinen itsens\u00e4 ja huolehtia h\u00e4nelle sopivista toimista omassa el\u00e4m\u00e4npiiriss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
Nivalan kunnan ensimm\u00e4inen nimismies (1921).
Museovirasto, historian kuvakokoelma, Kimy-Kustannus Oy:n kokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lakimiesammateista nimismiehen virka oli vuosikymmeni\u00e4 t\u00e4ysin miesten monopolisoima. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen askel modernisaation suuntaan oli se, ett\u00e4 vuonna 1921 perustetun \u201dSuomen kruununnimismiesten yhdistyksen\u201d rinnalle perustettiin vuonna 1954 Nimismiesten Rouvat r.y..[9]<\/a> Naislakimiehille nimismiehen tointa pidettiin kuitenkin t\u00e4ysin ep\u00e4sopivana viel\u00e4 useita vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin katsottiin, ett\u00e4 nimismies voisi olla my\u00f6s nimisnainen.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Elokuva on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Elonetissa, osoitteessa https:\/\/elonet.finna.fi\/Record\/kavi.elonet_elokuva_684481<\/a> <\/strong>(vierailtu 24.10.2010). Sen taustoista ja kuvauksista esimerkiksi Niko Jutila, \u201d1920-luvun mykk\u00e4elokuva Neiti Nimismies on yh\u00e4 mysteeri \u2013 onko kyseess\u00e4 Eino Salmelaisen ainoa elokuvaohjaus?\u201d, https:\/\/www.elokuvauutiset.fi\/site\/artikkelit\/8029-1920-luvun-mykkaelokuva-neiti-nimismies-on-yha-mysteeri-onko-kyseessa-eino-salmelaisen-ainoa-elokuvaohjaus (vierailtu 24.10.2010).<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Heikki Ylikangas, Wallesmanni. Kuusi vuosisataa kansan ja esivallan v\u00e4liss\u00e4<\/em>. Suomen Nimismiesyhdistys, Helsinki, 1996, 16-279; Asetus poliisin hallinnosta 15.3.1996\/158, https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1996\/19960158<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Esim. Maritta Pohls, Suvusta virkoihin: postilaitoksen virkakunta 1864-1899<\/em>. Hallintohistoriakomitea, 1994; Irma Sulkunen, Mandi Granfelt ja kutsumusten ristiriita<\/em>. Hanki ja j\u00e4\u00e4, Helsinki, 1995, 48, 152;<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Hagmanista esimerkiksi: https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=14629<\/a> (viitattu 24.11.2020).<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/a> Tyko Hagman, El\u00e4m\u00e4ni lapsuus. Muistelmia K\u00e4lvi\u00e4lt\u00e4 ja Kokkolan koulusta<\/em>. Porvoo, WSOY, 1911, 19-21, 118-122; Lucina Hagman, Lucina Hagman kertoo lapsuudestaan K\u00e4lvi\u00e4ll\u00e4 1853-1865<\/em>. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava, 1936, 49, 75-76.<\/p>\n\n\n\n

[6]<\/a> Lea Saarela, \u201cVeistonopettaja Helmi Teng\u00e9n,\u201d Naisopettaja<\/em> 1966:2, saatavilla netiss\u00e4 osoitteessa: http:\/\/www.tenkanen.net\/kirjoitukset\/naisope66.htm<\/a> (viitattu 22.10.2020).<\/p>\n\n\n\n

[7]<\/a> Naisten mahdollisuuksista tulla poliisiksi esimerkiksi https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2017\/11\/09\/vaatekriiseja-ja-tasa-arvokysymyksia-naisen-tie-poliisiksi-oli-pitka-ja-kivinen<\/a> (viitattu 24.10.2020).<\/p>\n\n\n\n

[8]<\/a> Ks. http:\/\/www.mykkaelokuvat.com\/nimismies.html<\/a> (viitattu 24.10.2020).<\/p>\n\n\n\n

[9]<\/a> Hannu Rautkallio, \u201dSuomen nimismiesyhdistys 1921\u20131971\u201d, Suomen nimismiesyhdistys 1921\u20131971<\/em>, toim. Hannu Rautkallio, s. 9-86. Lakimiesliiton Kustannus Oy. Helsinki, 1971, s. 12, 64.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mia Korpiola Graduohjaukseen liittyen t\u00f6rm\u00e4sin sattumalta v\u00e4h\u00e4n tunnettuun suomalaiseen lyhyeen, vain 31 minuutin mittaiseen mykk\u00e4elokuvaan \u201dNeiti Nimismies\u201d\u2013\u201dFr\u00f6ken L\u00e4nsman\u201d. T\u00e4m\u00e4 kesken j\u00e4\u00e4nyt elokuva kuvattiin kev\u00e4ttalvella 1929 Tampereen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mutta se sai julkisen ensiesityksens\u00e4 vasta l\u00e4hes 80-vuotta my\u00f6hemmin Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2008.[1] Elokuvan nimihenkil\u00f6 on pit\u00e4j\u00e4n nimismiehen tyt\u00e4r Liisa. H\u00e4nen nimismiesis\u00e4ns\u00e4 ei jaksa oikein panostaa viranhoitoonsa, vaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1419","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1419","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1419"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1419\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1431,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1419\/revisions\/1431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1419"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1419"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1419"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}