{"id":1437,"date":"2021-02-08T08:06:01","date_gmt":"2021-02-08T08:06:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/?p=1437"},"modified":"2021-02-09T07:23:20","modified_gmt":"2021-02-09T07:23:20","slug":"johan-fredrik-heldt-1780-1854-eksentrinen-turkulainen-mesenaatti-ja-kuolinpesakamreeri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2021\/02\/08\/johan-fredrik-heldt-1780-1854-eksentrinen-turkulainen-mesenaatti-ja-kuolinpesakamreeri\/","title":{"rendered":"Johan Fredrik Heldt (1780\u20131854) \u2013 eksentrinen turkulainen mesenaatti ja \u201dkuolinpes\u00e4kamreeri\u201d"},"content":{"rendered":"\n

Mia Korpiola<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa on usein kirjoitettu maaseudulla toimineista maallikkoasioitsijoista ja oikeudellista tietotaitoa omaavista henkil\u00f6ist\u00e4. Kun vastaani tuli Turun hovioikeuden 400-vuotishankkeen<\/a> yhteydess\u00e4 persoonallinen turkulainen lahjoittaja ja hyv\u00e4ntekij\u00e4 Johan Fredrik Heldt (1780\u20131854), en malttanut olla perehtym\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6historiaansa.<\/p>\n\n\n\n

Heldt osoittautui kiinnostavaksi maallikkoasioitsijaksi, joka oli luonut Turkuun omalaatuisen, kaupungin eliittiin linkittyneihin (nais)verkostoihinsa nojaavan \u201dtoimintamallin\u201d. Siksi h\u00e4nt\u00e4 alettiin kuolemansa j\u00e4lkeen tituleeraamaan nimikkeell\u00e4 sterbhuskamrerare <\/em>eli kuolinpes\u00e4kamreeri.[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoitan t\u00e4ss\u00e4 erityisesti Johan Fredrik Heldtin oikeudellisesta toiminnasta lehtiartikkeleissa julkaistun muistitiedon pohjalta. Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 tutkija Janne Tunturi on kirjoittamassa Heldtist\u00e4 pienoisel\u00e4m\u00e4kertaa, joka tullaan julkaisemaan loppuvuonna 2021 (ks. Janne Tunturin lyhyt esittely Heldtist\u00e4<\/a>). Se tekee varmastikin t\u00e4lle v\u00e4rikk\u00e4\u00e4lle persoonalle oikeutta.<\/p>\n\n\n\n

Kauppiaseliitin lehtolapsesta persoonalliseksi perij\u00e4ksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Johan Fredrik Heldtist\u00e4 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla kirjoittanut nimimerkki \u201dNisse\u201d kaunistelee totuutta t\u00e4m\u00e4n syntyper\u00e4st\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli menett\u00e4nyt molemmat vanhempansa pienen\u00e4 ja oli siksi kahden vanhan t\u00e4din (moster<\/em>) kasvattama.[2]<\/a> Itse asiassa Heldt syntyi Turussa avioliiton ulkopuolisena lapsena t\u00e4ss\u00e4 blogissa aiemmin esitellyn kamarineuvos Herman Rosenbergin lailla (ks. Tuomas Jussilan blogiteksti<\/a>). My\u00f6hemm\u00e4t sanomalehdet ilmoittavat h\u00e4nen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4kseen 26. elokuuta 1780, eik\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4st\u00e4\u00e4n vaikuta olevan tietoa. H\u00e4nen \u00e4idikseen nimet\u00e4\u00e4n kauppiaan tyt\u00e4r Margareta Sofia Mainell.[3]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Toden totta. Johan Fredrik on kuin onkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 Turun ruotsinkielisen seurakunnan syntyneiden rekisterist\u00e4 tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syntyneen\u00e4 \u201dnainen Margaretha Mainellin\u201d poikana. H\u00e4n kastettiin kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin. Useiden mies- ja naispuolisten kummien joukossa olivat mm. porvari Karl Ikolin ja Anna Katharina Ikolin sek\u00e4 ilmeisesti Margareta Mainellin serkku neitsyt (jungfru<\/em>) Gustava Seipell (Zeipell).[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Merkint\u00e4 Johan Fredrik Heldtin syntym\u00e4st\u00e4, Turun ruotsinkielinen seurakunta, syntyneiden ja kastettujen luettelo, 1756-1803.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarina ei kerro, miksi Margareta Sofia Mainell synnytti aviottoman lapsen eik\u00e4 p\u00e4\u00e4tynyt vihille ennen sit\u00e4 kuten vanhempansa. Lapsen is\u00e4\u00e4 ei ollenkaan identifioitu kirkonkirjoissa. Oliko h\u00e4n tuntematon? Tai jo naimisissa? Oliko kyseess\u00e4 rikottu avioliittolupaus? T\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 kaupungin kirkolliset ja maalliset tuomiokirjat antaisivat vastauksen. Joka tapauksessa Margareta Mainell ei koskaan avioitunut. Jos vauva oli t\u00e4ysaikainen, oli se todenn\u00e4k\u00f6isesti saanut alkunsa joulun 1779 v\u00e4lip\u00e4ivin\u00e4, joka oli sosiaalisesti aktiivista aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Pikku \u201dFiggell\u00e4\u201d \u2013 kuten Johan Fredriki\u00e4 alettiin kutsua \u2013 oli kuitenkin onni synty\u00e4 kaupungin kauppiaseliittiin. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 vanhemmat on lehdess\u00e4 oikein identifioitu kauppias Johan Mainelliksi ja t\u00e4m\u00e4n vaimoksi Sofia Katarina Heldtiksi, jolla oli sukujuuria vanhassa turkulaisessa Wittfoothin porvarissuvussa.[5]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirkonkirjoista selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Johan Fredrikin \u00e4idin vanhemmat olivat 20.6.1751 avioituneet kauppias ja porvari Johan Mainell (Maijnel; Maineld) ja Sofia (Sophia) Heldt.[6]<\/a> Pariskunta oli selv\u00e4stikin syyllistynyt ennenaikaiseen vuodeyhteyteen, koska kastettujen luettelo rekister\u00f6i pariskunnan ensimm\u00e4isen lapsen, Fredric-nimisen pojan syntym\u00e4n jo 1.9.1751.[7]<\/a> Tyt\u00e4r Margareta Sofia n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon tammikuussa 1753, kun taas kolmas lapsi, 13-kuukautisena tuhkarokkoon kuollut Johanna Lovisa syntyi maaliskuussa 1755.[8]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
N\u00e4kym\u00e4 Turusta 1775, piirt\u00e4nyt C. A. Ehrensv\u00e4rd. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sofia Katarina Heldtin juuret juonsivat osin Saksaan. Is\u00e4 Johan Reinhard (Reinhold) Heldt (1677\u20131741), josta Zachris Topelius (1818\u20131898) kertoo Suomen herttua \u2013<\/em>teoksessaan, oli ilmeisesti tullut Saksasta Turkuun Suuren Pohjan sodan (1700\u20131721) j\u00e4lkeen. Siell\u00e4 h\u00e4n oli avioitunut Margareta Katarina Wittfoothin (1697\u20131744), Turun hovioikeuden entisen asessori Anders Bj\u00f6rkegrenin lesken kanssa. Kauppiaat Hans Wittfooth ja Heldt k\u00e4viv\u00e4t kauppaa mm. Baltiaan ja Alankomaihin. Heldt perusti Turkuun my\u00f6s ensimm\u00e4isen tupakkatehtaan vuonna 1731. Poika Adolf Reinhold Heldt puolestaan rekister\u00f6ityi suolakauppiaaksi.[9]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mutta palatkaamme pikku Johan Fredrikiin. H\u00e4net kasvatti lopulta luonaan isot\u00e4ti Hedvig Charlotta Heldt, joka oli vuosikymmeni\u00e4 aikaisemmin ollut sisarensa Margareta-vauvan kummi.[10]<\/a> Muodollisen koulutuksen sijaan Johan Fredrik Heldt oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan kotonaan. H\u00e4n oli tunnettu erinomaisesta, korkeasta ja metallisesta laulu\u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4n, joka kajahteli tuomiokirkon jumalanpalveluksissa. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n oppi k\u00e4sity\u00f6taitoja, ompelua, koruompelua, kutomista, neulomista ja nypl\u00e4\u00e4mist\u00e4. Ompelu- ja vaatturit\u00f6it\u00e4 h\u00e4n teki kuolemaansa asti.[11]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
Heldtin hammasharja. Turun museokeskus, Esinekokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

\u201dMademoiselle\u201d Heldt teki kasvattipojastaan ainoan perij\u00e4ns\u00e4 vuonna 1805 laaditun testamentin nojalla, ja t\u00e4m\u00e4 sai kaiken kiinte\u00e4n ja irtaimen omaisuuden haltuunsa isot\u00e4din kuoltua 1813. Johan Fredrik valvoi testamentin ja antoi sen tiedoksi \u00c5bo Allm\u00e4nna Tidning<\/em> \u2013lehdess\u00e4, jossa h\u00e4n pyysi mahdollisia tuntemattomia sukulaisia ilmoittautumaan.[12]<\/a> 27. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toukokuuta 1815 kuoli my\u00f6s Johan Fredrikin \u00e4iti Margareta Sofia Mainell 62-vuotiaana. H\u00e4net haudattiin s\u00e4\u00e4dynmukaisesti muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin.[13]<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Johan Fredrik Heldt monialatoimijana Turun seurapiireiss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Muistitieto antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka Johan Fredrik Heldt peri isot\u00e4tins\u00e4 pienen kaupunkitalon Koulukadulla irtaimistoineen, h\u00e4nen oli silti hankittava toimeentulonsa, koska irtainta omaisuutta ei arvioitu kovin arvokkaaksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kolmekymppinen Heldt valmisti erilaisia irtokauluksia ja kaular\u00f6yhel\u00f6it\u00e4.[14]<\/a> H\u00e4nest\u00e4 tuli taitava verhosommitelmien ja -drapeerausten tekij\u00e4. H\u00e4nen tyyli- ja k\u00e4dentaitoaan k\u00e4ytettiin morsiamen pukijan luottoteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 \u2013 nykyisin h\u00e4nt\u00e4 kutsuttaisiin ehk\u00e4 h\u00e4\u00e4stylistiksikin.[15]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
H\u00e4\u00e4puku vuodelta 1820. Turun museokeskus, Esinekokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"Kansikuva\"
Gu\u00e9ridon. Aalto-yliopiston arkisto,
Arkkitehtuurin laitoksen opetusdiakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Heldt muistettiin erityisesti hautajaisjuhlien asiantuntijana. H\u00e4n verhoili ja koristeli mm. ruumisarkkuja.[16]<\/a> H\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s perint\u00f6n\u00e4 saadut nelj\u00e4 pyhimyshahmoista hopeoitua kynttil\u00e4p\u00f6yt\u00e4\u00e4, gu\u00e9ridonia<\/em>, joita h\u00e4nen Turun eliittiin kuuluvat yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vuokrasivat h\u00e4nelt\u00e4 ruumiinvalvojaisiin valaisemaan paraativuoteella makaavaa rakasta vainajaansa.[17]<\/a><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 t\u00f6it\u00e4 Johan Fredrik Heldt kuitenkin toimitti tuttaviensa apuna ja tukena. Herrasmiehen\u00e4 h\u00e4n oli avuksi ja seuraksi tutuille leskille, mamselleille ja vanhoille piioille. H\u00e4n vieraili n\u00e4iden luona p\u00e4ivitt\u00e4in, saattoi n\u00e4it\u00e4 kirkkoon ja kirkosta pois sunnuntaisin. H\u00e4n tanssi mielell\u00e4\u00e4n, johti tanssiaisia ja osallistui konsertteihin, soir\u00e9e- sek\u00e4 assembl\u00e9e-illanviettoihin. Kaikki t\u00e4m\u00e4 sosiaalinen kanssak\u00e4yminen tuotti v\u00e4hitellen my\u00f6s rahanarvoista etua. Esimerkiksi nimimerkki \u201dNisse\u201d kuvasi v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti, kuinka kahvipannu laitettiin porisemaan ja tippaleiv\u00e4t sek\u00e4 klenetit kaivettiin esiin Heldtin tullessa k\u00e4sit\u00f6ineen visiitille. V\u00e4hitellen nimip\u00e4iv\u00e4- ja joululahjat sek\u00e4 testamenttilahjoitukset alkoivat kartuttaa Heldtin irtainta omaisuutta.[18]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 saattaa vaikuttaa laskelmoivalta, ja jotkut pahat kielet pitiv\u00e4t Heldti\u00e4 mielistelev\u00e4n\u00e4 ja pokkuroivana omaneduntavoittelijana. Heldt vaikuttaa kuitenkin aidosti rakastaneen kaikkea kaunista \u2013 koruja, esineit\u00e4, tekstiilej\u00e4 ja maalauksia. T\u00e4t\u00e4 rakasta, avuliasta esteetikkoa ja ker\u00e4ilij\u00e4\u00e4 yst\u00e4v\u00e4t ilahduttivat ja muistivat eri tavoin.[19]<\/a> Niinp\u00e4 kuollessaan Heldtill\u00e4 oli 82 jalokive\u00e4, 37 sormusta, 70 kultaesinett\u00e4 joista 11 rannerengasta, valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t hopeaesineit\u00e4 ja -astioita, tekstiilej\u00e4, posliinia jne. Omaisuuden arvo kuolinhetkell\u00e4 arvioitiin pitk\u00e4lti yli 28 000 hopearuplan arvoiseksi.[20]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Heldt teki sankaritekoja Turun palon aikaan. H\u00e4n mursi auki Tuomiokirkon vaunuvajan ja otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kevyimm\u00e4t k\u00f6yh\u00e4in ruumisvaunut. Siihen h\u00e4n pakkasi oman kallisarvoisimman irtaimistonsa sek\u00e4 luonaan hoidettavan vanhan rouvan. J\u00e4tt\u00e4en mummelin vahtimaan omaisuutta vaanivilta ry\u00f6stelij\u00f6ilt\u00e4 Heldt k\u00e4\u00e4nsi vankkurit ymp\u00e4ri ja palasi kaupunkiin, jossa palo eteni uhkaavasti, \u201dmatroonojen\u201d avuksi pelastamaan k\u00e4rryihins\u00e4 n\u00e4iden omaisuutta. Kaikkialla h\u00e4net otettiin taivaan lahjana vastaan.[21]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turun palo. Kansalliskirjasto, kuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Turun muuttuessa tuhkaksi paloi my\u00f6s Heldtin talo. Asuntopulan vaivaamassa tuhoutuneessa kaupungissa h\u00e4n asui ensin ilmaiseksi pieness\u00e4 porttikamarissa, \u201dHeldtin koirankopissa\u201d, Linnankadulla ennen kuin h\u00e4n sai my\u00f6hemmin elinik\u00e4isen asumisoikeuden kivitaloon, jonka hienosti sisustetuissa huoneessa pidettiin rouville tupaantuliaiskalaasit.[22]<\/a> Johan Fredrik Heldt ei koskaan avioitunut, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 kuollessaan ollut elossa olevia l\u00e4hisukulaisia.<\/p>\n\n\n\n

Heldtin oikeudellinen tietotaito: (nais)verkostot, oikeudellinen kirjoittaminen ja asioiden hoito<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201dNisse\u201d kuvasi, kuinka Heldtin saadessa kokemusta \u201dliike-el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u201d ompeluty\u00f6t saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 syrjemm\u00e4lle, koska h\u00e4n toimitti enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin teht\u00e4vi\u00e4 huutokauppa-apulaisena tai valtuutettuna. H\u00e4n tarjosi hautauspalveluja, toimi seremoniamestarina hautajaisissa ja toimitti perunkirjoituksia.[23]<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 kaikella oli my\u00f6s rahallista arvoa. Mainitsin jo lahjat ja legaatit. Anekdootti kertoo my\u00f6s, ett\u00e4 kun vuonna 1822 toimitettiin varakkaan leskirouva Maria Christina Roosin perunkirjoitus, vainajan sukulaismies, kauppaneuvos Maexmontan, ilmaisi kantanaan, ett\u00e4 Heldtin vaivann\u00e4k\u00f6 ja ty\u00f6 vainajan sek\u00e4 kuolinpes\u00e4n hyv\u00e4ksi ylitti arvoltaan merkitt\u00e4v\u00e4sti sen 150 ruplan, joka t\u00e4lle oli testamentissa m\u00e4\u00e4r\u00e4tty. H\u00e4n ehdottikin, ett\u00e4 kukin osakas suorittaisi t\u00e4lle kyseisen summan. N\u00e4in tapahtuikin.[24]<\/a><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hempi perim\u00e4tieto[25]<\/a> kertoo:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMoni turkulainen olisi ilman Heldti\u00e4 ollut huutavassa h\u00e4d\u00e4ss\u00e4, varsinkin naiset. H\u00e4n kirjoitti vastustelematta heid\u00e4n laveammat ja suppeammat asiakirjansa, selvitteli ja suoritteli kuolinpes\u00e4in asiat aina perint\u00f6riitoihin asti, laati testamentteja ohjaillen samalla oppimattomia, mihin ja miten mikin rahaer\u00e4 olisi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4, jotta ei niit\u00e4 turhuuteen uhrattaisi.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Millaisia asiakirjoja rouvasv\u00e4ki sitten mahtoi tarvita? Siit\u00e4 antaa lis\u00e4viitett\u00e4 toinenkin kirjoitus[26]<\/a>:<\/p>\n\n\n\n

\u201d[J]os tarvittiin testamentin tekij\u00e4\u00e4, palvelijattaren p\u00e4\u00e4st\u00f6kirjan kirjoittajaa, pient\u00e4 laskua tai muuta n\u00e4ihin verrattavaa asiakirjaa, silloin oli \u2019kamreeri\u2019 Heldt elementiss\u00e4\u00e4n ja mies paikallaan. Testamentit olivat suorastaan h\u00e4nen erikoisalaansa. Paljon h\u00e4n niit\u00e4 teki, ohjasi ja selvitteli.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"Juho
Ruumisvaunut. Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Testamentteja tehdess\u00e4\u00e4n Johan Fredrik Heldtill\u00e4 oli valta vaikuttaa, mihin tuleva vainaja j\u00e4\u00e4mist\u00f6ns\u00e4 k\u00e4ytti. Heldt alkoikin saada mainetta hyv\u00e4ntekij\u00e4n\u00e4, ja h\u00e4nt\u00e4 vaikuttaa olleen kiitt\u00e4minen useiden testamenttien hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyslegaateista.  Esimerkiksi Turun palossa tuhoutuneet tuomiokirkon urut rakennettiin uudestaan, kun Heldt oli saanut lis\u00e4t\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 olevan legaatin Carl ja Maria Wahlgrenin testamenttiin. Urkujen vihdoin valmistuessa vuonna 1842 hinnaksi laskettiin 22 996 riikintaaleria.[27]<\/a> Vuonna 1851 Heldt itsekin teki 170 hopearuplan ja 50 kopeekan suuruisen lahjoituksen urkujen korjauksia ja kunnossapitoa varten.[28]<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Oli luonnollista, ett\u00e4 testamenttiekspertti Heldt laati oman testamenttinsa muutamaa viikkoa ennen kuolemaansa. Se olikin yksityiskohtainen, 66 kohtaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 dokumentti, ja kun se painettiin Heldtin ohjeiden mukaan kuoleman j\u00e4lkeen, mittaa asiakirjalle tuli 39 sivua.[29]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Heldt my\u00f6s toimitteli pieni\u00e4 oikeudellisia asioita tuomioistuimissa. Vanhuutensa p\u00e4ivin\u00e4 h\u00e4n muutti vanhan bonjour-takkinsa frakiksi, joka kelpaisi Heldtin mukaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi esimerkiksi raastuvanoikeudessa.[30]<\/a> Raastuvanoikeuden ja maistraatin henkil\u00f6kuntaa Heldt tuli muistamaan anteliaasti testamentissaankin, mik\u00e4 kertonee jotain h\u00e4nen oikeudellisesta aktiviteetistaan.[31]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rahavarojaan Heldt sijoitti luotonantoon, erityisesti opintolainoihin. Muistitieto kertookin, ett\u00e4 Heldt lainasi opiskelijoille \u201dplootuja ja riikintaalereita\u201d pient\u00e4 viikoittaista korkoa vastaan.[32]<\/a> Koska nykyisen kaltaista pankkij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei viel\u00e4 ollut, oli yksityinen suora rahanlainaus yksityishenkil\u00f6lt\u00e4 toiselle yleist\u00e4. Kuten aikaisemmassa blogitekstiss\u00e4ni<\/a> olen todennut, Turun kaltaisessa opiskelijakaupungissa oli rahan pyyt\u00e4ji\u00e4 riesaksikin asti. Opiskelija Pehr Stenberg sai suorastaan yritt\u00e4\u00e4 h\u00e4tistell\u00e4 pikavippien pyyt\u00e4ji\u00e4 pois, mutta h\u00e4nen vanhemmat yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 v\u00e4littiv\u00e4t h\u00e4nelle luotonhakijoita ja opettivat Stenbergi\u00e4 vaatimaan korkoa ja pantteja. Stenberg opetteli velkajuridiikkaa kantap\u00e4\u00e4n kautta. Samoin teki luultavasti Johan Fredrik Heldt.<\/p>\n\n\n\n

Ennen kuolemaansa ja kuoltuaan Heldti\u00e4 tituleerattiin \u201dsihteeriksi\u201d (sekreterare<\/em>)[33]<\/a> ja \u201dkirjanpit\u00e4j\u00e4ksi\u201d (bokh\u00e5llare<\/em>).[34]<\/a> T\u00e4m\u00e4 johtui varmaankin siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nelle uskottiin useita t\u00e4rkeit\u00e4 luottamustoimia. H\u00e4n toimi aktiivisesti esimerkiksi kansanopetuksen hyv\u00e4ksi eri tavoin aina kuolemaansa asti. H\u00e4n istui tytt\u00f6-, sunnuntai- ja Bell-Lancaster-koulujen johtokunnissa perustaen niihin stipendirahastoja sek\u00e4 toimi koulujen tilintarkastajana. H\u00e4n toimi lis\u00e4ksi kaupungin vaivaishoidon tilintarkastajana. Vuonna 1826 h\u00e4net valittiin Turun nelj\u00e4 vuotta aikaisemmin perustetun s\u00e4\u00e4st\u00f6pankin is\u00e4nnist\u00f6\u00f6n ja pian johtokuntaankin.[35]<\/a> Pankin idealistisena ajatuksena oli k\u00f6yhien s\u00e4\u00e4st\u00e4misen ja luotonannon helpottaminen.[36]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Johan Fredrik Heldtin sosiaalinen ja filantrooppinen luonteenlaatu n\u00e4kyiv\u00e4t h\u00e4nen toiminnassaan h\u00e4nen elinaikanaan, ja h\u00e4nen mittavat testamenttilahjoituksensa tulivat olemaan luonnollinen jatke t\u00e4lle yhteiskuntavastuulle.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Johan Fredrik Heldt nukkui pois rakkaassa kotikaupungissaan 30. elokuuta 1854.[37]<\/a> \u00c5bo Tidningar<\/em> totesi vainajan olleen Suomessa laajalti tunnettu osin \u201dluonteensa omalaatuisuuden vuoksi ja osin arvokkaan jalokivi-, koru-, koriste-esine- ja vanhan taiteen kokoelmansa vuoksi\u201d. T\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n kuitenkin ylistettiin miehen avuliaisuutta k\u00f6yhi\u00e4 kohtaan sek\u00e4 sit\u00e4 apua, jota h\u00e4n teoin ja neuvoin oli antanut leskille ja orvoille.[38]<\/a> Kaikkea t\u00e4t\u00e4 t\u00e4ydensi h\u00e4nen testamentaarinen anteliaisuutensa. Kymmenien nimettyjen edunsaajien ja jo mainittujen virkamiesten lis\u00e4ksi h\u00e4nen testamentissaan my\u00f6nnettiin summia tuomiokirkon henkil\u00f6kunnalle, kaupungin kouluille ja opettajille, koululaisille, sairaalalle, k\u00f6yhille, leskille ja orpolapsille.[39]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
\u00c5bo Tidningar<\/em>, 5.9.1854, 1-2.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Turku oli vuosisatoja Suomen oikeudellinen keskus, ja se muodosti maan tiheimm\u00e4n juristikeskittym\u00e4n ennen kuin Helsingist\u00e4 tuli Suomen suuriruhtinaskunnan hallinto- ja yliopistokaupunki. Turussa toimi suuri joukko maan professionaalien juristien kermaa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Johan Fredrik Heldt todistaa taas oikeaksi er\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tutkimushankkeen hypoteeseista, ett\u00e4 Turun kaupungissakin toimi moninainen joukko henkil\u00f6it\u00e4, jolla oli eri tasoista oikeudellista tietotaitoa. Blogissa on jo mainittu vangit<\/a>, mutta kaupungissa oli toki tarjolla monen muunkinlaista oikeudellista osaamista jokaiselle kukkarolle sopivasti.<\/p>\n\n\n\n

Juhla-, muoti- ja sisustusasiantuntija Johan Fredrik Heldt oli enemm\u00e4n kuin eksentrinen ja hieman naismaisena pidetty Turun kulttuuriel\u00e4m\u00e4n hahmo, johon nykyisin olisi helppo iske\u00e4 useita erilaisia leimoja. Heldt harjoitti laajaa yksityist\u00e4 ja julkista hyv\u00e4ntekev\u00e4isyystoimintaa. H\u00e4n tarjosi oikeudellista tietotaitoa ja asioitsijapalvelua suurelta osin naisista koostuvalle yst\u00e4v\u00e4- ja asiakaskunnalle, joka arvosti sit\u00e4 suuresti.<\/p>\n\n\n\n

On kiistatonta, ett\u00e4 h\u00e4nen oikeudellinen ty\u00f6ns\u00e4 oli h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4 tulonl\u00e4hde. T\u00e4st\u00e4 huolimatta \u201dkuolinpes\u00e4kamreerin\u201d toimintaa on vaikea erottaa h\u00e4nen sosiaalisista verkostoistaan. H\u00e4nen oikeudellinen ty\u00f6ns\u00e4 oli osa h\u00e4nen verkostojensa yll\u00e4pitoa ja verkostot puolestaan osa h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tavalla, jota aikalaisl\u00e4hteist\u00e4 saattaa olla ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 tai mahdotonta hahmottaa. T\u00e4m\u00e4 blogiteksti tavoittaa siit\u00e4 toivottavasti kuitenkin pienen h\u00e4iv\u00e4hdyksen.<\/p>\n\n\n\n

\"Kansikuva\"
Johan Fredrik Heldtin kynsiharja. Turun museokeskus, Esinekokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, Illustrerad Nisse-kalender<\/em> 56 (1893), 56\u201366; [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri \u2013 Turun merkkihenkil\u00f6it\u00e4 19:nnen wuosisadan alkupuolella\u201d, Turun Sanomat<\/em>, 7.11.1915, 1.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Nisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 58.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri\u201d, 1; J. Haavisto, \u201dLahjoittaja Johan Fredrik Heldt\u201d, Iltalehti<\/em>, 15.6.1929, 5;<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> \u201dF\u00f6ddes Qwinnan Margaretha Mainells Son Johan Fridric<\/em>\u201d, Turun ruotsinkielinen seurakunta, syntyneiden ja kastettujen luettelo, 1756\u20131803 (vierailtu 4.2.2021), http:\/\/www.digiarkisto.org\/sshy\/kirjat\/Kirkonkirjat\/turun_ruotsalainen\/syntyneet_1756-1803_jk1184-1185\/189.htm<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/a> Nimim. \u201cSet\u00e4\u201d, \u201cMenneilt\u00e4 p\u00e4ivilt\u00e4 \u2013 Johan Fredrik Heldt\u201d, Viikko-Sanomat<\/em>, 18.4.1925, 4.<\/p>\n\n\n\n

[6]<\/a> Turun ruotsinkielinen seurakunta, syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden, 1736\u20131755 (vierailtu 4.2.2021), http:\/\/www.digiarkisto.org\/sshy\/kirjat\/Kirkonkirjat\/turun_ruotsalainen\/syntyneet-vihityt-kuolleet_1736-1755_jk1184\/235.htm<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

[7]<\/a> Turun ruotsinkielinen seurakunta, syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden, 1736\u20131755 (vierailtu 5.2.2021), http:\/\/www.digiarkisto.org\/sshy\/kirjat\/Kirkonkirjat\/turun_ruotsalainen\/syntyneet-vihityt-kuolleet_1736-1755_jk1184\/144.htm<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

[8]<\/a> Turun ruotsinkielinen seurakunta, syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden, 1736\u20131755 (vierailtu 5.2.2021), http:\/\/www.sukuhistoria.fi\/sshy\/sivut\/HisKi-digiarkisto.php?bid=7082&pnum=245<\/a> ; http:\/\/www.sukuhistoria.fi\/sshy\/sivut\/HisKi-digiarkisto.php?bid=7082&pnum=267<\/a> ; Turun ruotsalainen vihityt-kuolleet 1756\u20131803 JK1185; http:\/\/www.sukuhistoria.fi\/sshy\/sivut\/HisKi-digiarkisto.php?bid=7086&pnum=8<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

[9]<\/a> Oscar Nikula, Turun kaupungin historia 1721\u20131809, 1-2<\/em>. Turun kaupunki, Turku, 1970, 279, 448\u2013449, 469\u2013471, 627\u2013628.<\/p>\n\n\n\n

[10]<\/a> Turun ruotsinkielinen seurakunta, syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden, 1736\u20131755 (vierailtu 5.2.2021), http:\/\/www.sukuhistoria.fi\/sshy\/sivut\/HisKi-digiarkisto.php?bid=7082&pnum=245<\/a> ;<\/p>\n\n\n\n

[11]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 58\u201359, 64.<\/p>\n\n\n\n

[12]<\/a> \u00c5bo Allm\u00e4nna Tidning<\/em>, 26.6.1813, 5.<\/p>\n\n\n\n

[13]<\/a> \u201dHandl. Joh. Mainells D:r Margareta Sophia\u201d, Turun ruotsinkielinen seurakunta, vihittyjen ja kuolleiden, 1804-1832 (vierailtu 4.2.2021), http:\/\/www.digiarkisto.org\/sshy\/kirjat\/Kirkonkirjat\/turun_ruotsalainen\/vihityt-kuolleet_1804-1832_jk1185\/45.htm<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

[14]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 58\u201359.<\/p>\n\n\n\n

[15]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60; Haavisto, \u201dLahjoittaja\u201d, 5.<\/p>\n\n\n\n

[16]<\/a> [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri\u201d, 1; Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60.<\/p>\n\n\n\n

[17]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 58, 60.<\/p>\n\n\n\n

[18]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60. Ks. my\u00f6s Haavisto, \u201dLahjoittaja\u201d, 5; Nimim. \u201cSet\u00e4\u201d: \u201dMenneilt\u00e4 p\u00e4ivilt\u00e4\u201d, 4.<\/p>\n\n\n\n

[19]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60\u201361.<\/p>\n\n\n\n

[20]<\/a> Sanomia Turusta<\/em>, 7.11.1854, 1; [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri\u201d, 1.<\/p>\n\n\n\n

[21]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60; Haavisto, \u201dLahjoittaja\u201d, 5; Nimim. \u201cSet\u00e4\u201d: \u201dMenneilt\u00e4 p\u00e4ivilt\u00e4\u201d, 4.<\/p>\n\n\n\n

[22]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 61\u201363; [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri\u201d, 1.<\/p>\n\n\n\n

[23]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60.<\/p>\n\n\n\n

[24]<\/a> [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri\u201d, 1.<\/p>\n\n\n\n

[25]<\/a> Haavisto, \u201dLahjoittaja\u201d, 5.<\/p>\n\n\n\n

[26]<\/a> Nimim. \u201cSet\u00e4\u201d: \u201dMenneilt\u00e4 p\u00e4ivilt\u00e4\u201d, 4.<\/p>\n\n\n\n

[27]<\/a> [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri\u201d, 1\u20132; Nimim. \u201cSet\u00e4\u201d: \u201dMenneilt\u00e4 p\u00e4ivilt\u00e4\u201d, 4.<\/p>\n\n\n\n

[28]<\/a> Esim. \u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em>, 21.11.1851, 1.<\/p>\n\n\n\n

[29]<\/a> Sanomia Turusta<\/em>, 7.11.1854, 1.<\/p>\n\n\n\n

[30]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60, 65.<\/p>\n\n\n\n

[31]<\/a> Sanomia Turusta<\/em>, 7.11.1854, 1.<\/p>\n\n\n\n

[32]<\/a> Nimim. \u201cNisse\u201d, \u201cSterbhuskamreraren\u201d, 60.<\/p>\n\n\n\n

[33]<\/a> Finlands Allm\u00e4nna Tidning<\/em>, 27.9.1854, 3. Nimim. \u201cSet\u00e4\u201d: \u201dMenneilt\u00e4 p\u00e4ivilt\u00e4\u201d, 4.<\/p>\n\n\n\n

[34]<\/a> \u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em>, 31.3.1857, 4.<\/p>\n\n\n\n

[35]<\/a> [Nimet\u00f6n], \u201cKuolinpes\u00e4kamreeri\u201d, 1.<\/p>\n\n\n\n

[36]<\/a> https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Turun_S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankki<\/a> (vierailtu 5.2.2021).<\/p>\n\n\n\n

[37]<\/a> \u00c5bo Tidningar<\/em>, 5.9.1854, 1; Finlands Allm\u00e4nna Tidning<\/em>, 27.9.1854, 3.<\/p>\n\n\n\n

[38]<\/a> \u00c5bo Tidningar<\/em>, 5.9.1854, 2;<\/p>\n\n\n\n

[39]<\/a> Sanomia Turusta<\/em>, 7.11.1854, 1-2.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mia Korpiola T\u00e4ss\u00e4 blogissa on usein kirjoitettu maaseudulla toimineista maallikkoasioitsijoista ja oikeudellista tietotaitoa omaavista henkil\u00f6ist\u00e4. Kun vastaani tuli Turun hovioikeuden 400-vuotishankkeen yhteydess\u00e4 persoonallinen turkulainen lahjoittaja ja hyv\u00e4ntekij\u00e4 Johan Fredrik Heldt (1780\u20131854), en malttanut olla perehtym\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6historiaansa. Heldt osoittautui kiinnostavaksi maallikkoasioitsijaksi, joka oli luonut Turkuun omalaatuisen, kaupungin eliittiin linkittyneihin (nais)verkostoihinsa nojaavan \u201dtoimintamallin\u201d. Siksi h\u00e4nt\u00e4 alettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1437","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1437"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1464,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1437\/revisions\/1464"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}