{"id":1494,"date":"2021-04-13T14:26:20","date_gmt":"2021-04-13T14:26:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/?p=1494"},"modified":"2021-04-13T14:26:22","modified_gmt":"2021-04-13T14:26:22","slug":"oikeudellista-tietotaitoa-kaupunkilaisille-kaupunkien-virkamiehet-asianajajina-1800-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2021\/04\/13\/oikeudellista-tietotaitoa-kaupunkilaisille-kaupunkien-virkamiehet-asianajajina-1800-luvulla\/","title":{"rendered":"Oikeudellista tietotaitoa kaupunkilaisille: kaupunkien virkamiehet asianajajina 1800-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Marianne Vasara-Aaltonen<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa on n\u00e4hty useita kirjoituksia 1800-luvun maallikkoasioitsijoista: kirjoitustaitoisista miehist\u00e4, jotka tarjosivat asianajopalveluita ja kirjoitust\u00f6it\u00e4 \u2013 usein monien muiden palveluiden tai myyntity\u00f6n ohella. Asianajoa ei ollut nimitt\u00e4in rajoitettu vain juristeille. Aina ei asioitsijoiden ty\u00f6t kuitenkaan menneet putkeen, kuten blogissa k\u00e4sitellyt Pekka Hakkaraisen<\/a> ja Frans Hannilan<\/a> esimerkit osoittivat. Maallikkoasioitsijoista k\u00e4ytettiinkin joskus v\u00e4hemm\u00e4n mairittelevia nimityksi\u00e4 kuten nurkkasihteeri tai viina-advokaatti. Vuosisadan lopulla, koulutetun asianajajakunnan vakiintuessa, n\u00e4it\u00e4 \u201dviina-advokaatteja\u201d kohtaan esitettiin yh\u00e4 suurempaa kritiikki\u00e4 niin sanomalehdiss\u00e4<\/a> kuin juristien keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

On kuitenkin toinenkin ryhm\u00e4 maallikoita, joka hoiti asianajoa 1800-luvulla: kaupunkien virkamiehet. Itse asiassa kaupunkien raastuvanoikeuksissa virkamiehet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hoitaneen asianajoa paljon suuremmissa m\u00e4\u00e4rin kuin edell\u00e4 mainitut asioitsijat. Kaupunkien virkamiehet olivat esiintyneet asianajajina jo 1600-luvulla ja sama perinne jatkui 1800-luvulle. Viel\u00e4 1800-luvun alkupuolen p\u00e4\u00e4kaupunki Helsingiss\u00e4kin monet kaupungin virkamiehist\u00e4 esiintyiv\u00e4t raastuvanoikeudessa asianajajina. Vuosisadan kuluessa juristit kuitenkin valtasivat alaa Helsingiss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa keskityn kuitenkin Kuopioon, pikkukaupunkiin, jossa kaupungin virkamiehet olivat keskeisi\u00e4 asianajopalveluiden tarjoajia viel\u00e4 vuonna 1900.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuopion kaupungintalo. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Olen selvitt\u00e4nyt asianajoa Kuopion raastuvanoikeudessa muutamien kuukausien jaksoilta nelj\u00e4n\u00e4 otosvuotena: 1825, 1850, 1875 ja 1900. Vuoden 1825 otosjaksolla ahkerimmat asianajajat olivat kaupunginnotaari Samuel Henric Snellman, joka hoiti yhdeks\u00e4n tapausta, ja kaupunginvouti Nils Sch\u00f6r, joka hoiti nelj\u00e4 tapausta. Vuonna 1850 k\u00e4rkisijaa kymmenell\u00e4 tapauksella piti kersantti Frans Adolf Bj\u00f6rklund, mutta heti per\u00e4ss\u00e4 tulivat kaupungin- ja l\u00e4\u00e4ninviskaali C. G. J\u00e4rnefelt (9 tapausta), kaupunginpalvelija Petter Harald (6), notaari ja vararaatimies G. G. Winter (6) ja kaupunginvouti Carl Relander (5). My\u00f6s muita kaupungin tai l\u00e4\u00e4nin virkamiehi\u00e4 toimi asiamiehin\u00e4 yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa. Vain yksi juristi esiintyi vuoden 1850 otoksessa: hovioikeuden auskultantti Alexander Nordenstreng, joka esiintyi kolmessa tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1875 tilanne oli muuttunut sik\u00e4li, ett\u00e4 taajimmin asianajajana esiintyi juristi. Tuomiokapitulin sihteeri, varatuomari Karl Petter Stenberg toimi otosjakson aikana raastuvanoikeudessa asianajoteht\u00e4viss\u00e4 per\u00e4ti 21 tapauksessa. Stenbergin per\u00e4ss\u00e4 tulivat kuitenkin j\u00e4lleen totutusti kaupungin virkamiehet: kaupunginpalvelija J. Westerinen (6 tapausta) ja kaupunginvouti Emerik Zimmerman (4). Aineistossa esiintyy my\u00f6s muita kaupungin ja l\u00e4\u00e4nin virkamiehi\u00e4, jotka hoitivat kukin 1\u20133 tapausta. Vuonna 1900 Kuopiossa vaikutti jo koulutettuja ammattiasianajajia \u2013 siis juristeja, jotka keskittyiv\u00e4t asianajopalveluiden tarjoamiseen. Silti vuoden 1900 aineistossa jaettua k\u00e4rkisijaa pitiv\u00e4t maallikkovirkamiehet: kaupungin virkamies, notaari Edvard Bergholm ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4kirjuri H. J. Harinen (molemmat 16 tapausta). Per\u00e4ss\u00e4 tulivat juristiasianajajat Ukko Andersin (15 tapausta) ja Leodor Guseff (9), mutta heti heid\u00e4n takanaan olivat kaupunginpalvelijat H. Hyv\u00e4rinen (9) ja Gustaf Hyv\u00e4rinen (7).<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungissa asianajo oli selv\u00e4sti juristien hein\u00e4\u00e4 jo 1800-luvun j\u00e4lkipuolella, piti Kuopion kaltaisessa pikkukaupungissa virkamiesasianajo pintansa viel\u00e4 vuonna 1900. Vaikka Kuopiossakin toimi 1880- ja 1890-luvuilta l\u00e4htien muutama juristi, joka keskittyi nimenomaan asianajoteht\u00e4viin, oli maallikkovirkamiehill\u00e4 silti viel\u00e4 keskeinen asema asianajopalveluiden tarjoamisessa. Helsinkiin oli vuoteen 1900 menness\u00e4 muodostunut jo koulutettu asianajajakunta, mutta Kuopiossa juristiasianajajia oli vasta muutama. Siten kaupungin virkamiesten tarjoamille asianajopalveluille oli edelleen kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maallikot saattoivat etsi\u00e4 neuvoja jostakin lukuisista 1800-luvulla julkaistuista oikeudellisista k\u00e4sikirjoista. Kuvassa vuodelta 1847 oleva suomennos Robert von Trappin k\u00e4sikirjasta Den unge juristen (1. painos 1833).<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vuoden 1734 laki rajoitti sin\u00e4ns\u00e4 virkamiesten oikeutta harjoittaa asianajotoimintaa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuomioistuimet ja virkamiesten esimiehet sallivat virkamiesten harjoittaa asianajoa, ja siksi virkamiesten oikeutta asianajoon laajennettiin vuonna 1873. Miksi siis kaupunkien virkamiehet toimivat niin aktiivisesti asianajajina? Virkamiehille se oli helppo tapa lis\u00e4t\u00e4 tienestej\u00e4\u00e4n. Kaupungin palkat eiv\u00e4t olleet huimat, joten laatimalla asiakirjoja ja esiintym\u00e4ll\u00e4 oikeudessa saattoi saada leve\u00e4mm\u00e4n leiv\u00e4n. Kaupungin virkamiehill\u00e4, ainakaan Kuopiossa, ei ollut oikeudellista koulutusta. Virkateht\u00e4viens\u00e4 ansiosta notaareilla, sihteereill\u00e4, voudeilla ja muilla oli kuitenkin runsaasti oikeudellista tietotaitoa. Raatihuoneella tai kaupungintalolla ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n heill\u00e4 oli p\u00e4\u00e4sy oikeudellisen kirjallisuuden, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n lakikirjan ja asetuskokoelmien, pariin. Sen lis\u00e4ksi heill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta raastuvanoikeuden toiminnasta ja prosessin kiemuroista. Asiakirjojen muodotkin olivat heille tuttuja, joten kaikenlaisten hakemusten, kauppakirjojen tai testamenttien laatiminen on k\u00e4ynyt rutiinilla. Kaupunkilaisille asianajoa harjoittavat virkamiehet puolestaan n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t luotettavana ja helposti saavutettavana apuna oikeudellisissa ongelmissa.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungin virkamiesten asianajo oli Kuopiossa niin vakiintunutta, ettei ensimm\u00e4isten juristiasianajajien ilmaantuminen kaupunkiin viel\u00e4 horjuttanut sit\u00e4. Helsingiss\u00e4 juristit syrj\u00e4yttiv\u00e4t maallikkoasianajajat jo 1800-luvun puolella, mutta Kuopion kaltaisessa pikkukaupungissa ei oltu vuonna 1900 viel\u00e4 niin pitk\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kuopion raastuvanoikeuden arkisto, Kansallisarkisto Joensuu:<\/p>\n\n\n\n

Varsinaisasiain p\u00f6yt\u00e4kirjat 1825, 1850, 1875. Ca:8, Ca:33, Ca:58.<\/p>\n\n\n\n

I osaston varsinaisasiain p\u00f6yt\u00e4kirjat 1900. Cba:31.<\/p>\n\n\n\n

II osaston varsinaisasiain p\u00f6yt\u00e4kirjat 1900. CIIa:33.<\/p>\n\n\n\n

Heikki Pihlajam\u00e4ki, Kansan ja esivallan v\u00e4liss\u00e4. Suomalaisen asianajajakunnan historia<\/em>. Edita, Helsinki 2009.<\/p>\n\n\n\n

Pia Letto-Vanamo, \u201dMiksi Suomessa ei ole asianajomonopolia\u201d, Oikeus<\/em> 1983:1.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marianne Vasara-Aaltonen T\u00e4ss\u00e4 blogissa on n\u00e4hty useita kirjoituksia 1800-luvun maallikkoasioitsijoista: kirjoitustaitoisista miehist\u00e4, jotka tarjosivat asianajopalveluita ja kirjoitust\u00f6it\u00e4 \u2013 usein monien muiden palveluiden tai myyntity\u00f6n ohella. Asianajoa ei ollut nimitt\u00e4in rajoitettu vain juristeille. Aina ei asioitsijoiden ty\u00f6t kuitenkaan menneet putkeen, kuten blogissa k\u00e4sitellyt Pekka Hakkaraisen ja Frans Hannilan esimerkit osoittivat. Maallikkoasioitsijoista k\u00e4ytettiinkin joskus v\u00e4hemm\u00e4n mairittelevia nimityksi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1494","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1494"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1503,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494\/revisions\/1503"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1494"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1494"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1494"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}