{"id":1509,"date":"2021-08-11T12:36:06","date_gmt":"2021-08-11T12:36:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/?p=1509"},"modified":"2021-08-31T13:57:16","modified_gmt":"2021-08-31T13:57:16","slug":"karajatuomarin-elama-1850-luvun-perhekirjeissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2021\/08\/11\/karajatuomarin-elama-1850-luvun-perhekirjeissa\/","title":{"rendered":"K\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomarin el\u00e4m\u00e4 1850-luvun perhekirjeiss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Elsa Hietala<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ns\u00e4 tiimoilta 1800-luvun k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomarit j\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lkeens\u00e4 suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n kirjallista aineistoa. Heid\u00e4n toiminnastaan oikeussalien ulkopuolella ja henkil\u00f6kohtaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tietoa on kuitenkin v\u00e4hemm\u00e4n. L\u00e4htein\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertoja, muistelmia tai muistitietoaineistoja, jotka monet ovat syntyneet henkil\u00f6iden varsinaisen vaikutusajan j\u00e4lkeen.[1]<\/a> Tutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4 on my\u00f6s mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuomareiden pit\u00e4mi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjoja tai heid\u00e4n kirjoittamiaan kirjeit\u00e4.[2]<\/a> T\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 aineistoja on kuitenkin tutkimuksessa toistaiseksi hy\u00f6dynnetty v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Hattulassa sijaitsevan Pelkolan kartanon arkisto on talletettu Kansallisarkiston H\u00e4meenlinnan yksikk\u00f6\u00f6n. Se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kartanon toimintaan 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle saakka liittyvi\u00e4 asiakirjoja sek\u00e4 suuren, noin 5000 kirjett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n perhekirjeiden kokoelman. Kirjeet ovat p\u00e4\u00e4osin kartanon kahden per\u00e4kk\u00e4isen em\u00e4nn\u00e4n, Emma ja Helena Wegeliuksen ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 ja kirjoitettu noin sadan vuoden aikana 1830-luvulta 1920-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Katkelma Gabriel Wegeliuksen kirjeest\u00e4 vaimolleen Emmalle. Kuva: Elsa Hietala.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pelkolan kartanon kirjekokoelma kertoo ainutlaatuista tarinaa laajan perheverkoston el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja toiminnasta usean sukupolven ajan. Keski\u00f6ss\u00e4 ovat pappistaustaisten Wegeliusten ja Wirzeniusten aatelittomat s\u00e4\u00e4tyl\u00e4issuvut, joiden pojat kouluttautuivat 1800-luvun alussa tuomareiksi ja toimivat k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomareina sek\u00e4 muissa toimissa Maskun, S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en ja J\u00e4ms\u00e4n kihlakuntien alueella 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolle saakka. Sukujen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 sinet\u00f6itiin niiden v\u00e4lisin avioliitoin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pelkolan kartano 1910-luvulla. Kuva: Pelkolan kartanon kokoelmat.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Alun perin Virttaalta kotoisin oleva Wirzeniusten suku yhdistyi Rungiusten pappissukuun Loimaalla Ryng\u00f6n rusthollissa 1700-luvun lopulla ja syntyi Aittam\u00e4en kartano.[3]<\/a> Wegeliusten suku oli l\u00e4ht\u00f6isin Sein\u00e4joelta, Pohjanmaalta. Pelkolan kartano syntyi 1700-luvun lopulla assessori David Wegeliuksen ostettua ja yhdistetty\u00e4 kolme Lehij\u00e4rven rannalla sijaitsevan Pelkolan kyl\u00e4n tilaa.[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Carl Daniel Wirezenius. Kuva: geni.com.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Aittam\u00e4ess\u00e4 ensimm\u00e4inen oikeustieteellisen koulutuksen saanut poika oli Carl Daniel Wirzenius 1779\u20131846, joka auskultoi Turun hovioikeudessa ja sai varatuomarin arvonimen vuonna 1808. H\u00e4n toimi maanjako-oikeuden puheenjohtajana 12 pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 vuosina 1810\u20131821 sek\u00e4 Myn\u00e4m\u00e4en tuomiokunnan vt. tuomarina. Turun kunnallispormestarina Wirzenius toimi vuosina 1825\u20131830 sek\u00e4 Maskun tuomiokunnan tuomarina vuodesta 1833 vuoteen 1846.[5]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Carl Daniel Wirzeniuksen pojista kaksi, Paul Enok Wirzenius 1813\u20131874 ja Knut Engelbrekt Wirzenius 1819\u20131862, opiskelivat oikeustiedett\u00e4. Paul Enok Wirzenius suoritti tuomarintutkinnon vuonna 1838, auskultoi Turun hovioikeudessa ja sai varatuomarin arvonimen vuonna 1841. H\u00e4n toimi Maskun tuomiokunnan vt. tuomarina is\u00e4ns\u00e4 virkavapauksien aikana vuosina 1840\u20131841 sek\u00e4 useiden pit\u00e4jien maanjako-oikeuden puheenjohtajana 1848\u20131860.[6]<\/a> Knut Engelbrekt suoritti tuomarintutkinnon vuonna 1843 ja sai varatuomarin arvonimen 1845. H\u00e4n toimi Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin varal\u00e4\u00e4ninsihteerin\u00e4 vuodesta 1849 sek\u00e4 Helsingin oikeusraatimiehen\u00e4 s.y. maistraatinsihteerin\u00e4 sek\u00e4 julkisena notaarina vuodesta 1851.[7]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pelkolan kartanon poika Gabriel Wegelius 1803\u20131861 auskultoi Turun hovioikeudessa vuonna 1824 ja sai varatuomarin arvon 1829. H\u00e4n hoiti Yl\u00e4-Satakunnan ylisen kihlakunnan tuomarinvirkaa useita kertoja vuosien 1828\u20131834 v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 Yl\u00e4-S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en kihlakunnan tuomarinvirkaa vuosina 1834\u20131847. Kihlakunnantuomarin arvonimen h\u00e4n sai vuonna 1842.[8]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matkat taittuivat talvisaikaan joutuisasti reell\u00e4. Hevosreki Mustialan maatalouskoulun pihalla 1900-luvun alussa. Kuva: Mustialan maatalousmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kihlakunnantuomari Gabriel Wegelius oli ensimm\u00e4isen kerran naimisissa serkkunsa Sofia Katarina Wegeliuksen kanssa. Avioliitosta syntyi kuusi lasta, joista nuorin oli \u00e4itins\u00e4 kuollessa vuonna 1843 vain kahden vuoden ik\u00e4inen. Vuonna 1845 Gabriel Wegelius meni naimisiin Carl Daniel Wirzeniuksen tytt\u00e4ren Emma Catharinan 1811\u20131876 kanssa.[9]<\/a> Vuonna 1847 Gabriel Wegelius valittiin kihlakunnantuomariksi vastaperustettuun J\u00e4ms\u00e4n tuomiokuntaan.[10]<\/a> Valinnan edellytyksen\u00e4 oli, ett\u00e4 tuomari my\u00f6s asuisi kihlakuntansa alueella. Niinp\u00e4 Gabriel Wegelius osti Koukanniemen tilan Kuhmoisista j\u00e4tt\u00e4en vaimonsa Emman vastuuseen Hattulassa sijaitsevasta Pelkolan kartanosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Wegeliusten 1840-luvulta 1870-luvulle omistama Koukanniemen tila Kuhmoisissa.
Kuva: Keski-Suomen museo, Finna.fi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Gabriel Wegelius istui k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 ahkerasti kolmeen k\u00e4r\u00e4j\u00e4kuntaan jaetun tuomiokuntansa alueella. K\u00e4r\u00e4ji\u00e4 istuttiin J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4, L\u00e4ngelm\u00e4ell\u00e4 sek\u00e4 Padasjoella ja Kuhmoisissa. Wegelius vietti suurimman osan vuotta tilallaan Kuhmoisissa sek\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4t\u00f6iss\u00e4\u00e4n ja yhteytt\u00e4 kotiin pidettiin kirjeenvaihdon avulla. Gabriel Wegeliuksen vaimolleen Hattulaan vuosina 1847\u20131861 kirjoittamia kirjeit\u00e4 on s\u00e4ilynyt noin 300 kappaletta ja ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t valtavasti paitsi kotiv\u00e4elle annettuja ohjeita, my\u00f6s tietoa tuomarin ja h\u00e4nen kirjureidensa ty\u00f6skentelyst\u00e4 tuohon aikaan.[11]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tuomari Wegelius uusiok\u00e4ytti perhekirjeisiins\u00e4 t\u00f6ist\u00e4\u00e4n tarpeettomaksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 paperia.
Kuva: Elsa Hietala.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Varsinaisten k\u00e4r\u00e4jien lis\u00e4ksi tuomarit hoitivat my\u00f6s tarvittaessa j\u00e4rjestettyj\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 k\u00e4r\u00e4ji\u00e4.[12]<\/a> Tuomarin palkka muodostui suureksi osaksi tuomiopiirin alueelta tarkoitusta varten ker\u00e4tyist\u00e4 veroista, k\u00e4r\u00e4j\u00e4kapoista, joiden kokoamiseen h\u00e4n my\u00f6s itse osallistui. Veroja maksettiin omavaraistalouden viel\u00e4 ollessa voimissaan suureksi osaksi erilaisina luontaistuotteina \u2013 viljana, voina ja talina. Viljalaaduista tai eri luontaistuotteiden keskin\u00e4isist\u00e4 m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ei kantajilla ollut etuk\u00e4teen tietoa. Verohinnat m\u00e4\u00e4riteltiin l\u00e4\u00e4neitt\u00e4in ja julkaistiin vuosittain senaatin vahvistamassa verohintaluettelossa.[13]<\/a> Maksujen ker\u00e4\u00e4misen perusteena tuomari k\u00e4ytti k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan alueelta vuosittain ker\u00e4tty\u00e4 savulukuluetteloa.[14]<\/a><\/p>\n\n\n\n

K\u00e4r\u00e4jill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja muistiinpanoja kirjasivat yl\u00f6s kirjurit, joita oli tuomarilla mukanaan yksi tai kaksi. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4nen piti tehd\u00e4 muistiinpanonsa itse. Tilallaan Kuhmoisissa Wegeliuksen kanssa ty\u00f6skenteli ennen k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 ja niiden j\u00e4lkeen useampi kirjuri. Tilap\u00e4isen\u00e4 ty\u00f6voimana k\u00e4ytetyt, usein alaa opiskelevat nuoret miehet vaativat tehokkaasti ty\u00f6skennell\u00e4kseen jatkuvaa silm\u00e4ll\u00e4pitoa, sill\u00e4 tuomarin poissa ollessa ty\u00f6nteko vaihtui usein juhlimiseen. Asiakirjojen puhtaaksikirjoittajia asui my\u00f6s Hattulassa yhdest\u00e4 kahteen ja lis\u00e4ksi ty\u00f6t\u00e4 tekiv\u00e4t em\u00e4nn\u00e4n veli Knut Wirzenius sek\u00e4 satunnaisesti my\u00f6s Gabrielin nuoret pojat Vilhelm ja Verner. Vanhimman Adolf -poikansa h\u00e4n olisi mielell\u00e4\u00e4n suonut oppivan ty\u00f6h\u00f6n tarvittavan kauniin k\u00e4sialan, mutta n\u00e4in ei ilmeisesti koskaan k\u00e4ynyt.<\/p>\n\n\n\n

Kirjeist\u00e4 voi lukea tuomarin ty\u00f6n vaativuudesta ja ennakoimattomuudesta. L\u00e4hes poikkeuksetta kirjeiss\u00e4 kerrotaan kiireest\u00e4 ja v\u00e4symyksest\u00e4, ik\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja tylsistymisest\u00e4. Satojen juttujen mittaisiksi venyneet k\u00e4r\u00e4j\u00e4t kestiv\u00e4t helposti kaksikin viikkoa ja koko k\u00e4r\u00e4j\u00e4kierros syysk\u00e4r\u00e4jien osalta syyskuulta marraskuun loppuun, talvik\u00e4r\u00e4j\u00e4t joulukuulta huhtikuulle ja v\u00e4lik\u00e4r\u00e4j\u00e4t j\u00e4lleen vapusta jopa juhannukseen. Jouluksi kotiin ehtiess\u00e4\u00e4n Gabriel Wegelius otti mukaan jopa kaikki kolme kirjuriaan ja pyhien sosiaalinen kanssak\u00e4yminen oli tarkkaan ajoitettu ty\u00f6nteon lomaan. Kun kirjurit olivat mukana perheen joulunvietossa, ohjeistettiin Emma-vaimo hankkimaan heille my\u00f6s lahjat.<\/p>\n\n\n\n

Kiireinen ty\u00f6 esti Wegeliusta hoitamasta omia asioitaan eri oikeusasteissa muilla paikkakunnilla ja t\u00e4t\u00e4 varten palkattiin asianajajiksi vaikutusvaltaisia ja hyv\u00e4ksi tunnettuja lainoppineita. Arvovaltaisten advokaattien l\u00e4sn\u00e4olo k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 oli kiinnitetty tiettyihin p\u00e4iviin ja etuk\u00e4teen nimismiehen kanssa \u201dkeskustelemalla\u201d oli mahdollista saada juttuj\u00e4rjestys muokattua heid\u00e4n aikatauluihinsa sopivaksi.<\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6kohtaisten kirjeiden avulla on mahdollisuus kurkistaa tuomariperheen arkeen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uutta tietoa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnasta. Pienien vihjausten ja kirjoittajien mielipiteiden perusteella p\u00e4\u00e4telmien tekeminen vaatii kuitenkin erityist\u00e4 l\u00e4hdekriittisyytt\u00e4. Pelkolan kartanon arkistossa, samoin kuin Wirzenius -suvun arkistossa on kirjeiden lis\u00e4ksi s\u00e4ilynyt lainoppineiden is\u00e4ntien oikeudelliseen toimintaan liittyv\u00e4\u00e4 materiaalia. T\u00e4m\u00e4 tarkemmin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t\u00f6n materiaali odottaa viel\u00e4 arkistossa tarkempaa tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

Arkistol\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto<\/p>\n\n\n\n

                          H\u00e4meenlinna : Pelkolan kartanon arkisto<\/p>\n\n\n\n

                          Turku : Wirzenius -suvun arkisto<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Holmberg, H\u00e5kon 1959. Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit. Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel 1941. Suomen kartanot ja suurtilat II.<\/p>\n\n\n\n

Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel 1946. Suomen kartanot ja suurtilat III.<\/p>\n\n\n\n

Laakso, Veikko 1994. Suur-Loimaan historia II. Loimaa.<\/p>\n\n\n\n

Leskel\u00e4-K\u00e4rki & Sj\u00f6 & Lalu 2020. P\u00e4iv\u00e4kirjojen j\u00e4ljill\u00e4: historiantutkimus ja omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjoittaminen. Tallinna.<\/p>\n\n\n\n

Leskel\u00e4-K\u00e4rki & Lahtinen & Vainio-Korhonen 2011. Kirjeet ja historiantutkimus.  Hist. Ark. 134. Saarij\u00e4rvi.<\/p>\n\n\n\n

S\u00f6derhjelm, Alma 1929. Min v\u00e4rld I. Stockholm. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1734 laki: Sveriges Rikes Lag, Gillad och Antagen p\u00e5 Riksdagen \u00c5hr 1734. R\u00e4ttshistoriskt bibliotek, 37. Lund, 1984 [1780].<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Esim. S\u00f6derhjelm 1929.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Henkil\u00f6kohtaisten dokumenttien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 historiantutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4 esim. Leskel\u00e4-K\u00e4rki & Sj\u00f6 & Lalu 2020 ja Leskel\u00e4-K\u00e4rki & Lahtinen & Vainio-Korhonen 2011.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Laakso 1994, 49; Jutikkala & Nikander 1941, 668.<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Jutikkala & Nikander 1946, 362; https:\/\/www.hamewiki.fi\/wiki\/Pelkolan_kartano<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/a> Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=11024<\/a> (luettu 15.3.2021)<\/p>\n\n\n\n

[6]<\/a> Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=15075<\/a> (luettu 15.3.2021)<\/p>\n\n\n\n

[7]<\/a> Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=15675<\/a> (luettu 15.3.2021)<\/p>\n\n\n\n

[8]<\/a> Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=13394<\/a> (luettu 15.3.2021)<\/p>\n\n\n\n

[9]<\/a> Paul Styrb\u00f6rn Wirzeniuksen k\u00e4sikirjoitus Min Sl\u00e4kt<\/em>, Pelkolan kartanon arkisto, KA, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

[10]<\/a> Holmberg 1959, 71.<\/p>\n\n\n\n

[11]<\/a> Gabriel Wegeliuksen kirjeet Emma Wegeliukselle. Pelkolan kartanon arkisto. KA, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

[12]<\/a> Vuoden 1734 laki, Oikeudenk\u00e4ymiskaari, 4 luku (Urtima ting).<\/p>\n\n\n\n

[13]<\/a> Esimerkiksi Sanomia Turusta<\/em> No 48 \/1856. Kansalliskirjasto.fi, digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

[14]<\/a> Gabriel Wegeliuksen kirjeet Emma Wegeliukselle. Pelkolan kartanon arkisto. KA, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elsa Hietala Ty\u00f6ns\u00e4 tiimoilta 1800-luvun k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomarit j\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lkeens\u00e4 suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n kirjallista aineistoa. Heid\u00e4n toiminnastaan oikeussalien ulkopuolella ja henkil\u00f6kohtaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tietoa on kuitenkin v\u00e4hemm\u00e4n. L\u00e4htein\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertoja, muistelmia tai muistitietoaineistoja, jotka monet ovat syntyneet henkil\u00f6iden varsinaisen vaikutusajan j\u00e4lkeen.[1] Tutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4 on my\u00f6s mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuomareiden pit\u00e4mi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjoja tai heid\u00e4n kirjoittamiaan kirjeit\u00e4.[2] T\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 aineistoja on […]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1509","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1509","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1509"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1536,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1509\/revisions\/1536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}