{"id":586,"date":"2018-08-06T06:43:19","date_gmt":"2018-08-06T06:43:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/?p=586"},"modified":"2018-08-06T06:43:19","modified_gmt":"2018-08-06T06:43:19","slug":"asioitsija-pekka-hakkarainen-joensuusta-raitis-nurkkasihteeri-ja-jokapaikanhoyla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/2018\/08\/06\/asioitsija-pekka-hakkarainen-joensuusta-raitis-nurkkasihteeri-ja-jokapaikanhoyla\/","title":{"rendered":"Asioitsija Pekka Hakkarainen Joensuusta \u2013 raitis nurkkasihteeri ja jokapaikanh\u00f6yl\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p>Anna Kuismin<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>1800-luvulla sanomalehdiss\u00e4 kirjoitettiin nurkkasihteereist\u00e4, jotka el\u00e4ttiv\u00e4t itsens\u00e4 kirjoitust\u00f6ill\u00e4 tai toimimalla oikeudessa asianajajina. Heid\u00e4n v\u00e4itettiin pett\u00e4v\u00e4n asiakkaitaan ja pitkitt\u00e4v\u00e4n oikeusjuttuja saadakseen lis\u00e4\u00e4 ansioita, usein viinanhimon villitsemin\u00e4. Ep\u00e4p\u00e4tevist\u00e4 maallikko-asianajajista varoittivat erityisesti kansanvalistajat, jotka suomivat my\u00f6s ihmisten ylenpalttista k\u00e4r\u00e4j\u00f6intihalua.<\/p>\n<p>Asioitsijoiden omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 tai n\u00e4k\u00f6kulmaa on useimmiten vaikea tavoittaa. Yksi \u2013 tosin karikkoinen \u2013 v\u00e4yl\u00e4 avautuu sanomalehtien ilmoituksista ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4uutisista. Tarkkailen seuraavassa yhden maallikkoasianajajan kuvaa 1800-luvun loppupuolella joensuulaisen <em>Karjalatar<\/em>-lehden kautta. Ensimm\u00e4isen kerran kauppias Pekka Hakkarainen julkaisi 2.9.1887 ilmoituksen, jossa h\u00e4n kertoi ajavansa oikeudenk\u00e4yntiasioita \u201dhuolellisesti ja huokeasta maksusta.\u201d Muutama vuosi my\u00f6hemmin h\u00e4n ilmoitti ottavansa vastaan my\u00f6s \u201dtili- ja v\u00e4likirjain tekoa, perukirjoituksia ynn\u00e4 muita toimituksia\u201d (<em>Karjalatar<\/em> 9.6.1891).<\/p>\n<p>Monet varhaiset kirjoittajat aloittivat uransa toimimalla kirjureina huutokaupoissa. N\u00e4in oli luultavasti Hakkaraisenkin kohdalla, sill\u00e4 h\u00e4n ilmoitti myyv\u00e4ns\u00e4 huutokauppatavaroita:<\/p>\n<blockquote>\n<p style=\"text-align: center\">Huutokaupasta ostetuita<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">huokeihin hintoihin myyt\u00e4w\u00e4n\u00e4:<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">Leninkiwaatteita, Willalankoja ja Tuulen huiskuttajia, W\u00e4rillisi\u00e4 wirkkuu keri\u00e4, Lasten kauluksia, Kirweit\u00e4, Wiikatteita, K\u00e4sisahan teri\u00e4, Kammarin lukkoja, Wesi-tiinuksi k\u00e4yp\u00e4 Tamminen rautawanteinen Tiinu ja Tamminen Wesitynnyri aisoihin raudotettu, Waatekenki\u00e4, Sein\u00e4kelloja, Lintuh\u00e4kki y. m. y. m.<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">Pekka Hakkaraisella,<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">Kirkkoherra P\u00f6yh\u00f6sen talossa. (<em>Karjalatar<\/em> 22.7.1887)<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Samassa lehdess\u00e4 Hakkarainen ilmoitti v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 \u201dNimi- ja Wirka-Leimasimia\u201d sek\u00e4 kihlauskortteja. Hein\u00e4kuussa 1887 h\u00e4n myi mm. ulkomaisia sikareita, erilaisia kankaita ja ompelutarvikkeita, poikien huopahattuja ja sein\u00e4lamppuja. Toukokuussa 1888 tarjolla oli Singerin ompelukone, kuvatauluja, vaatekaappi, palvelustyt\u00f6ille sopivia kauluksia sek\u00e4 \u201drouwasw\u00e4en sadenutun koriste hetuletta\u201d, ja tammikuussa 1889 Hakkaraiselta sai ostaa \u201dkohta lypsyn alkavia lehmi\u00e4 huokealla\u201d.<\/p>\n<p>Asianajon ja kaupanteon lis\u00e4ksi Hakkarainen yritti hankkia rahaa asuntojen vuokraamisella. Hein\u00e4kuussa 1889 h\u00e4n ilmoitti antavansa vuokralle ky\u00f6kin ja kaksi kamaria kirkkoherra P\u00f6yh\u00f6sen talosta. Joulukuussa 1889 h\u00e4n tarjosi siisti\u00e4 asuntoa markkinoiden ajaksi ja elokuussa 1891 etsi vuokralaisiksi kolmea tai nelj\u00e4\u00e4 lyseolaista.<\/p>\n<p>Hakkarainen asui vuoteen 1890 saakka kirkkoherra P\u00f6yh\u00f6sen talossa, jonka j\u00e4lkeen ilmoituksissa osoitteena oli Haatajan talo. Vuonna 1891 osoitteita on kaksi: ensin kirjansitoja Iivanaisen talo ja sitten Leskisen talo. <em>Karjalattaressa <\/em>2.9.1892 julkaistu ilmoitus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aluevaltauksen. Hakkarainen oli valmis hoitamaan oikeusasioita my\u00f6s muilla paikkakunnilla:<\/p>\n<blockquote>\n<p style=\"text-align: center\">Asianajoa yli- ja alioikeuksissa,<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">toimituksia virastoisa [sic] sek\u00e4 matkustuksia k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 ottaa toimittaakseen Joensuussa<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">Pekka Hakkarainen.<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">Asunto: Nahkuri O. Kuivalaisen talo.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p style=\"text-align: center\">\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Muutot siis jatkuivat: edellisess\u00e4 ilmoituksessa osoitteena on Kuivalaisen talo, mutta 5.5.1894 Raatikaisen talo. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 ilmoituksessa Hakkarainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n asianajajan titteli\u00e4. Samaan vuoteen ajoittuu uutinen asioitsija Pekka Hakkaraisen konkurssista (<em>Karjalatar<\/em> 28.7.1894).<\/p>\n<p>Kaupanteko, huoneenvuokraus ja asianajo eiv\u00e4t siis el\u00e4tt\u00e4neet, vaikka yritteli\u00e4isyyden puutteesta Hakkaraista tuskin voi syytt\u00e4\u00e4. Sanomalehdest\u00e4 paljastuu, ett\u00e4 asioitsija kirjelm\u00f6i kaupungille yleisten asioiden hoidosta. <em>Karjalattaressa<\/em> kerrotaan 2.6.1893, ett\u00e4 Hakkarainen oli huomauttanut kirjallisesti \u201dkauppakojujen takana l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n siiwottomuudesta\u201d, mutta kaupungin waltuusmiehet olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet heitt\u00e4\u00e4 huomautuksen roskakoriin. 13.10.1894 lehdess\u00e4 mainitaan, ett\u00e4 Hakkarainen oli valittanut viinavoittovarojen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 rautatiejuhlaan. Oliko h\u00e4n jokapaikanh\u00f6yl\u00e4, joka ei osannut suunnata voimavarojaan j\u00e4rkev\u00e4sti?<\/p>\n<p>Keiden asianajajana Hakkarainen toimi ja millaisia asioita h\u00e4n ajoi oikeudessa? Sanomalehden perusteella n\u00e4ihin kysymyksiin ei voi tyydytt\u00e4v\u00e4sti vastata, mutta pari tiedonmurusta <em>Karjalatar<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4. Vuonna 1889 Hakkarainen puolusti kruununvouti Carl Julius Collania, jota ravintoloitsija Tujulin syytti kunnianloukkauksesta. Collan oli nimitt\u00e4in sanonut ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen kokouksessa, ett\u00e4 Tujulinin ravintola on ty\u00f6kansalle turmiollinen. Tujulin syytti my\u00f6s kaupunginsaarnaaja Laamasta, joka oli raportoinut kokouksesta <em>Karjalattaressa<\/em>. Juttu p\u00e4\u00e4ttyi Tujulinin eduksi. Toimittajan asenne on ironinen sek\u00e4 Tujulinia ett\u00e4 Hakkaraista kohtaan:<\/p>\n<blockquote>\n<p style=\"text-align: center\">Sitte kun asialliset, <em>warsinkin kantaja ja asianajaja Hakkarainen, jonkun aikaa oliwat kesken\u00e4\u00e4n kinailleet<\/em>, julisti Raastuwan oikeus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka mukaan hra Laamanen wapautettiin asiasta, mutta sai kuitenkin itse k\u00e4rsi\u00e4 kulutuksensa. Herra Collan\u2019ia sit\u00e4 wastoin sakoitettiin 50 k. kunnianloukkauksesta sek\u00e4 welwoitettiin hra C. 60 m:kalla korwaamaan kantajan kulut asiassa. (<em>Karjalatar<\/em> 19.3.1889)<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Kruununvouti Collan, joka oli toiminut ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen puheenjohtajana, j\u00e4tti Joensuun taakseen. Oliko syyn\u00e4 oikeusjuttu, ei ole tiedossa. Nimimerkki \u201dMy\u00f6skin syrj\u00e4st\u00e4 tullut\u201d kirjoitti <em>Karjalattaressa <\/em>5.4.1889 Hakkaraisesta ivalliseen s\u00e4vyyn:<\/p>\n<blockquote>\n<p style=\"text-align: center\">Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen johtohahmo on poistunut paikkakunnalta. Ehk\u00e4 h\u00e4nen tilalleen olisi nimitett\u00e4v\u00e4 \u201dhenkil\u00f6, joka on esiintynyt hera C:n asianajajana siin\u00e4 jutussa, jonka ensinmainitun \u2019siweellinen innostus\u2019 on aikaan saanut, ja miss\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ppins\u00e4 on polttanut, <em>koskapa mainittua asianajajaa ei suinkaan mik\u00e4\u00e4n wakinainen wirka rasita ja muutenkin on mainittuun toimeen sanomattoman sowelias<\/em>.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Toinen <em>Karjalatteressa <\/em>raportoitu tapaus liittyy Hakkaraisen toimintaan Ilomantsin kihlakunnanoikeudessa 1894. Talollinen Juho Sivonen, jota Hakkarainen edusti, h\u00e4visi jutun rovasti Landstr\u00f6mi\u00e4 vastaan. Lis\u00e4ksi Hakkarainen julistettiin kelvottomaksi ajamaan muiden asioita oikeudessa:<\/p>\n<blockquote>\n<div id=\"attachment_591\" style=\"width: 366px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-591\" class=\" wp-image-591\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/Karjalalatar.jpg\" alt=\"\" width=\"356\" height=\"862\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/Karjalalatar.jpg 459w, https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/Karjalalatar-124x300.jpg 124w, https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/Karjalalatar-423x1024.jpg 423w\" sizes=\"auto, (max-width: 356px) 100vw, 356px\" \/><p id=\"caption-attachment-591\" class=\"wp-caption-text\">Karjalatar 2.10.1894<\/p><\/div>\n<p style=\"text-align: center\">Wiime keskiwiikkona k\u00e4siteltiin Ilomantsin pit\u00e4j\u00e4n kihlakunnan oikeudessa er\u00e4st\u00e4 talollisen Juho Siwosen rowasti Frans Landstr\u00f6mia wastaan jo wiime k\u00e4r\u00e4jiss\u00e4 nostamaa syyt\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 muka rowasti Landstr\u00f6m wastoin parempaa tietoaan olisi Siwoselta kantanut enemm\u00e4n papinsaatawia kuin mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 oli tulewa. Simosen asiamies, kauppias Pekka Hakkarainen Joensuusta, oli sit\u00e4 paitsi omasta puolestaan lis\u00e4nnyt muutamia rovasti Lackstr\u00f6mia loukkaavia lausuntoja. Asia sai kumminkin huononlaisen lopun, sill\u00e4 oikeus lausui antamassaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 Siwosen ei woineen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 w\u00e4hint\u00e4k\u00e4\u00e4n erehdyst\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 wastaan tapahtuneen, jonka wuoksi Siwonen w\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ilmi-annosta tuomittiin pidett\u00e4w\u00e4ksi yksi kuukausi yksinkertaisessa wankeudessa. Asiamies Pekka Hakkarainen, joka asiaa lopullisesti p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 esitti rowasti Landstr\u00f6milt\u00e4 kunnianloukkauksen suhteen saamansa kirjallisen anteeksi-annon, langetettiin wet\u00e4m\u00e4\u00e4n sakko 40 mk, koska wastoin parempaa tietoaan oli ajanut w\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 asiaa, jota paitsi oikeus julisti Hakkaraisen kelpaamattomaksi toisten asioita miss\u00e4\u00e4n oikeudessa ajamaan. (<em>Karjalatar<\/em> 2.10.1894)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p><\/blockquote>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja konkurssi eiv\u00e4t lopettaneet lehti-ilmoitusten julkaisemista. Toimenkuva oli nyt entist\u00e4 laajempi, mutta asianajajan titteli\u00e4 Hakkarainen ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt:<\/p>\n<blockquote>\n<p style=\"text-align: center\">Asioitsija<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">Pekka Hakkarainen, Joensuussa<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">v\u00e4litt\u00e4\u00e4 asianajoa Keisarilliseen Suomen Senaattiin, Hovioikeuksiin, Kuvern\u00f6\u00f6riin, virastoihin, toimittaa perunkirjoituksia, perinn\u00f6njakoja, antaa neuvoja oikeuden k\u00e4ymisess\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">\u00a0Asunto Paavo Raatikaisen talossa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Nahkuri Hindikkaa.<\/p>\n<p style=\"text-align: center\">\u00a0Huom.! 12 vuoden kokemus. (<em>Karjalatar <\/em>2.2.1895)<\/p>\n<\/blockquote>\n<div id=\"attachment_589\" style=\"width: 686px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-589\" class=\"wp-image-589 size-large\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/ilmoitus-1895-735x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"676\" height=\"942\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/ilmoitus-1895-735x1024.jpg 735w, https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/ilmoitus-1895-215x300.jpg 215w, https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/ilmoitus-1895-768x1070.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/08\/ilmoitus-1895-676x942.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 676px) 100vw, 676px\" \/><p id=\"caption-attachment-589\" class=\"wp-caption-text\">Hakkaraisen ilmoitus Karjalatar-lehdess\u00e4 vuonna 1895.<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Senaatti kumosi Ilomantsin kihlakunnanoikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Hakkaraisen kelpaamattomuudesta asianajoon (<em>Karjalatar<\/em> 23.4.1896). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Hakkaraisen nimi ei en\u00e4\u00e4 esiinny lehden palstoilla.<\/p>\n<p>Lehti-ilmoitukset ja edelliset k\u00e4r\u00e4j\u00e4uutiset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n anna kovin luotettavaa kuvaa Hakkaraisen vaiheista ja h\u00e4nen toimintansa laadusta. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 h\u00e4n ei onnistunut hankkimaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimeentuloa oikeusasioiden ajamisella \u2013 toistuvat muutot ja konkurssi ovat t\u00e4st\u00e4 todisteena. Juopon nurkkasihteerin imagoon asioitsija Hakkarainen ei sovi, koska raittiusmies Collan oli pestannut h\u00e4net asianajakseen. Kielteisest\u00e4 suhtautumisesta alkoholiin kertoo my\u00f6s Hakkaraisen Joensuun kaupungin valtuusmiehille osoittama valitus \u201drouva Rosa Blouvin v\u00e4kijuomien anniskeluoikeuden my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4\u201d (<em>Karjalatar<\/em> 1.8.1893). Lis\u00e4ksi Hakkarainen oli tehnyt ilmiannon ravintoloissa harrastetusta uhkapelist\u00e4, mik\u00e4 johti sakkoihin v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ilmiannosta:<\/p>\n<blockquote>\n<p style=\"text-align: center\">Hra Pekka Hakkaraisen ilmi-annosta oli kaupungin-wiskaali Joensuussa A. Hellst\u00e9n wet\u00e4nyt maakauppias Pekka Haarasen Pielisj\u00e4rwelt\u00e4 oikeuteen siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 muka muutamassa kaupungin rawintolassa olisi harjoittanut uhkapeli\u00e4 (hasardia). Kanne kumottiin kuitenkin todistajain puutteessa, mutta Hakkarainen sit\u00e4 wastoin tuomittiin w\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ilmi-annosta wet\u00e4m\u00e4\u00e4n sakkoa 100 markkaa. N\u00e4m\u00e4 sakot on senaatti nyt alentanut 50 markkaan. (<em>Karjalatar<\/em> 2.11.1895)<\/p>\n<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Anna Kuismin &nbsp; 1800-luvulla sanomalehdiss\u00e4 kirjoitettiin nurkkasihteereist\u00e4, jotka el\u00e4ttiv\u00e4t itsens\u00e4 kirjoitust\u00f6ill\u00e4 tai toimimalla oikeudessa asianajajina. Heid\u00e4n v\u00e4itettiin pett\u00e4v\u00e4n asiakkaitaan ja pitkitt\u00e4v\u00e4n oikeusjuttuja saadakseen lis\u00e4\u00e4 ansioita, usein viinanhimon villitsemin\u00e4. Ep\u00e4p\u00e4tevist\u00e4 maallikko-asianajajista varoittivat erityisesti kansanvalistajat, jotka suomivat my\u00f6s ihmisten ylenpalttista k\u00e4r\u00e4j\u00f6intihalua. Asioitsijoiden omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 tai n\u00e4k\u00f6kulmaa on useimmiten vaikea tavoittaa. Yksi \u2013 tosin karikkoinen \u2013 v\u00e4yl\u00e4 avautuu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-586","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/586","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=586"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/586\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":593,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/586\/revisions\/593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=586"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=586"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=586"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}