Kaksip\u00e4iv\u00e4inen konferenssi j\u00e4rjestettiin Turun yliopistolla 28.-29.5.2018. S\u00e4\u00e4 oli suomalaiselle toukokuulle poikkeuksellisen l\u00e4mmin ja her\u00e4tti ulkomaisissa vieraissa ihmetyst\u00e4, sill\u00e4 kylm\u00e4ksi ja pime\u00e4ksi odotettu pohjoinen ei ollut sen enemp\u00e4\u00e4 kylm\u00e4 kuin pime\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/wp-content\/uploads\/sites\/134\/2018\/06\/20180529_172528.jpg\")
<\/p>\n
Konferenssissa sai \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin kymmenen tutkijaa, joiden esitelmien kirjo oli laaja niin ajallisesti kuin maantieteellisestikin. Konferenssin keynote-puheenvuoroista vastasivat Sir John Baker (University of Cambridge), Kjell \u00c5ke Mod\u00e9er (Lunds Universitet) ja Jane Burbank (New York University). Baker keskittyi puheenvuorossaan asianajotoiminnan yhdenmukaistumiseen keskiajan ja uuden ajan alun Englannissa. Mod\u00e9erin puheenvuoro sijoittui huomattavasti my\u00f6h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n ajankohtaan eli ruotsalaisen asianajotoiminnan kehitykseen vuosina 1850-1950. Mod\u00e9erin luennossa piirtyi laaja kaari amat\u00f6\u00f6rien 1800-luvulla harjoittamasta asianajosta my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n puoliammattimaiseen asianajoty\u00f6h\u00f6n. Burbank keskittyi puheenvuorossaan Ven\u00e4j\u00e4n maaseudun oikeushistoriaan. Burbankin esitelm\u00e4n perustana oli h\u00e4nen teoksensa Russian peasants go to court. Legal culture in the countryside, 1905-1917<\/em>.[1]<\/a><\/p>\n Historiantutkimusta on usein kutsuttu kansalliseksi tieteeksi. Oikeushistoria \u2013 ja erityisesti eurooppalainen oikeushistoria \u2013 tekee t\u00e4ss\u00e4 ilahduttuvan poikkeuksen. Roomalaista oikeutta pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 Euroopan historiassa. Totta varmastikin, mutta my\u00f6s aika ymp\u00e4ripy\u00f6re\u00e4\u00e4. Konferenssin esitelmiss\u00e4 eurooppalainen oikeushistoria n\u00e4ytt\u00e4ytyi kokonaan uudessa valossa, joka toi n\u00e4ht\u00e4ville eurooppalaisen oikeudellisen tietotaidon historiaa ruohonjuuritasolta. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa voisi ehk\u00e4 parhaiten kuvata englanninkielisell\u00e4 termill\u00e4 \u201dlegal history from below\u201d.<\/p>\n Konferenssin lomassa professori Kirsi Vainio-Korhonen toi esiin my\u00f6s toisen eri puheenvuoroja yhdist\u00e4v\u00e4n teeman eli ajatuksen lainopillisten teht\u00e4vien professionalisoitumisesta. T\u00e4m\u00e4 tematiikka tuli selke\u00e4sti esiin esimerkiksi Petteri Impolan esitelm\u00e4ss\u00e4 Lay Advocacy in the Court Records of Seventeenth-Century Sweden: Methodological Approach<\/em>.<\/p>\n Ammattien professionalisoitumisesta on hankala puhua ilman ranskalaissosiologi \u00c9mile Durkheimia. Kotimatkalla ehdinkin ihmetell\u00e4, ettei kukaan \u2013 itseni mukaan lukien \u2013 tullut konferenssin aikana edes sivunneeksi durkheimilaisia ajatuskulkuja ty\u00f6njaon eriytymisest\u00e4. Ajatuksen voi j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 Durkheimin klassiseen tutkimukseen De la division du travail social<\/em> (1893, suomeksi Sosiaalisesta ty\u00f6njaosta<\/em> 1990). Durkheimin perusajatuksena oli, ett\u00e4 yhteiskuntien koheesio eli koossapysyminen rakentui joko mekaanisen tai orgaanisen solidaarisuuden varaan. K\u00e4sitepari mekaanisesta ja orgaanisesta solidaarisuudesta kuulostaa helposti sanahirvi\u00f6lt\u00e4 ja pahimman luokan jargonilta. N\u00e4in ei kuitenkaan ole, vaan k\u00e4sitteit\u00e4 voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 klassisen sosiologian klassisimpana j\u00e4\u00e4mist\u00f6n\u00e4, josta on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s oikeudellisen tietotaidon n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Durkheimin mukaan mekaaninen solidaarisuus viittasi vanhakantaisiin yhteiskuntiin, joita piti koossa esimerkiksi yhteinen normisto. Orgaaninen solidaarisuus oli Durkheimille modernien yhteiskuntien ominaispiirre, joissa solidaarisuus rakentui esimerkiksi eriytyneen ty\u00f6njaon perusteella. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Durkheimin ajatukset sopivat hyvin yhteen oikeudellisen tietotaidon kanssa, sill\u00e4 useassa esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteltiin nimenomaisesti oikeudellisten teht\u00e4vien ty\u00f6njaon eriytymist\u00e4 ja professionalistoitumista.<\/p>\n Omassa v\u00e4it\u00f6skirjassani vertailen kahden supisuomalaisen paikkakunnan eli Ilmajoen ja Urjalan lainopillista osaamista ja lainoppineiden verkostoja 1800-luvun lopulla. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n tematiikan kannalta konferenssin esitelm\u00e4t olivat mielenkiintoista kuultavaa. Analogioiden l\u00f6ytyminen 1800-luvun suomalaisten maalaiskuntien ja esimerkiksi keskiaikaisen Katalonian v\u00e4lill\u00e4 tuntui suorastaan hykerrytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja my\u00f6s hyv\u00e4lt\u00e4 muistutukselta siit\u00e4, miksi historiantutkimus on sek\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6skin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ei ollenkaan huono saldo yhdelle konferenssille!<\/p>\n Mik\u00e4li joku haluaa viel\u00e4 kertailla menneit\u00e4, tai joku konferenssin kokonaan missannut haluaa tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 j\u00e4i paitsi, niin konferenssin ohjelma l\u00f6ytyy osoitteesta:<\/p>\n https:\/\/blogit.utu.fi\/oikeudellinentietotaito\/menneet-tapahtumat\/<\/a><\/p>\n <\/p>\n