Aineenopettajan koulutus eroaa luokanopettajan koulutuksesta melko paljon. Luokanopettajat opiskelevat viiden vuoden ajan kasvatustiedett\u00e4 p\u00e4\u00e4aineenaan ja valmistuvat lopulta kasvatustieteen maistereiksi. Aineenopettajat sen sijaan opiskelevat korkeakoulussa omaa opetettavaa ainettaan p\u00e4\u00e4aineena ja valmistuvat lopulta filosofian maistereiksi. Aineenopettajan tutkinto on my\u00f6s viiden vuoden mittainen, mutta yksi vuosi t\u00e4st\u00e4 tutkinnosta kuluu kasvatustieteen laitoksen puolella, jolloin suoritetaan aineenopettajan pedagoginen p\u00e4tevyys aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti aineenopettajaksi haluava henkil\u00f6 hakeutuu siis ensiksi opiskelemaan opetettavaa ainettaan (esimerkiksi kemiaa tai historiaa) ja vasta opintojen edetess\u00e4 hakee erikseen opettajan pedagogisiin opintoihin, jonne valitaan vain tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 hakijoita. Kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta yliopistossa luetaan siis omaa p\u00e4\u00e4ainetta ja my\u00f6s kandidaatin tutkielma tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 tieteenalasta. Toisia opetettavia aineita luetaan samaan aikaan sivuaineina. N\u00e4iden ensimm\u00e4isten korkeakouluvuosien aikana ker\u00e4t\u00e4\u00e4n asiantuntijuutta omista oppiaineista, jotta nelj\u00e4nten\u00e4 vuotena voidaan siirty\u00e4 Turun normaalikoululle harjoittelemaan opettamista.<\/p>\n
Ausku on lyhenne sanasta auskultantti, joka tarkoittaa opettajaharjoittelijaa eli henkil\u00f6\u00e4, joka on edennyt opinnoissaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen harjoittelun vaiheeseen. Auskuvuosi alkaa kasvatustieteen laitoksella ainedidaktiikan kursseilla. Niit\u00e4 on vuoden aikana nelj\u00e4, joista kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 painottuu opetustaitojen harjoittelemiseen ja kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemiseen sek\u00e4 opettajalle tarpeellisen asiantuntijuuden kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n
Lukuvuosi koostuu kahdenlaisista vuorottelevista jaksoista eli Edu-viikoista ja Norssi-viikoista. Edu- on lyhenne sanasta Educarium, joka on Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksen nimi. Edu-viikkoina opiskelu tapahtuu Educariumilla. Norssi on puolestaan lyhenne Turun normaalikoulusta eli Turun yliopiston oman opetusharjoittelukoulun nimest\u00e4. Norssi-viikkoina opiskelu tapahtuu siis autenttisessa kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Pohjimmiltaan vuorottelun ideana on se, ett\u00e4 Edu-viikoilla auskut tankataan t\u00e4yteen teoriaa ja ajatuksia tutkimustuloksiin perustuvista opetusmenetelmist\u00e4 ja Norssi-viikoilla heid\u00e4t p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n harjoittelemaan ja kokeilemaan opittuja asioita k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oikeiden oppilasryhmien kanssa.<\/p>\n
Edu-viikot koostuvat kaikille aineryhmille (mafyke, kielet sek\u00e4 reaaliaineet) tarkoitetuista yleisist\u00e4 kasvatustieteen luentokursseista. N\u00e4iden aikana perehdyt\u00e4\u00e4n esimerkiksi koulun historiaan sek\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n koulua ja oppimista muun muassa sosiologian ja psykologian n\u00e4k\u00f6kulmista. Lis\u00e4ksi esimerkiksi mafyke-aineryhm\u00e4n opettajaopiskelijat osallistuvat demoharjoituksiin eli he harjoittelevat erilaisten luonnonilmi\u00f6iden havainnollistamista kokeellisin menetelmin p\u00e4\u00e4asiassa laboratorioluokassa. Muilla aineryhmill\u00e4 on puolestaan omien oppiaineidensa erityisyyksiin painottuvia opetustuokioita. Kullakin oppiaineryhm\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s heille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 luentoja, joissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi muun muassa opetussuunnitelmaa, tuntisuunnitelmien tekemist\u00e4, kurssiarviointia ja esimerkiksi oppikirjojen analysointia ottaen huomioon kunkin aineryhm\u00e4n erityispiirteet.<\/p>\n
Norssi-viikoilla kaikkien aineryhmien auskut astuvat osaksi oikean koulun arkea. Kullekin auskulle osoitetaan ohjaava opettaja, jonka opetukseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tutustumaan ja ottamaan osaa. Kullekin ohjaajalle m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n kaksi ohjattavaa auskua, joille ohjaaja antaa vastuuta kasvavissa m\u00e4\u00e4rin. Syksyn alussa aloitetaan seuraamalla ja tavoitteellisesti havainnoimalla ohjaavan opettajan pit\u00e4mi\u00e4 oppitunteja. Melko pian p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jo kuitenkin suunnittelemaan ja toteuttamaan oppitunnin osia, sek\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s kokonaisia oppitunteja parin kanssa. Kun syksy on edennyt riitt\u00e4v\u00e4sti, kukin ausku saa pit\u00e4\u00e4 ainakin kolme t\u00e4ysin omaa oppituntia. Kev\u00e4\u00e4n puolella vastuun m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, koska kukin ausku vastaa t\u00e4ll\u00f6in yhden kurssin toteuttamisesta kurssisuunnitelmaa ja kokeiden arviointia my\u00f6ten.<\/p>\n
Norssilla tapahtuu my\u00f6s paljon muitakin asioita kuin vain opettamista. Suuri osa Norssi-viikkojen ajasta kuluu oppituntien havainnoimiseen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 auskujen on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 seuraamassa mahdollisimman laajasti eri opettajien, eri oppiaineiden ja eri luokka-asteiden oppitunteja. Oppitunteja havainnoidessa on tarkoitus kirjoittaa oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjaan yl\u00f6s omia huomioitaan ja havaintojaan oppitunnin kulusta kuten esimerkiksi siit\u00e4, millaiset opetusmenetelm\u00e4t toimivat ja millaiset eiv\u00e4t toimi, millaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 oppilaat ilment\u00e4v\u00e4t tiettyjen opettajan tekojen seurauksena tai miten kannattaa oikeaoppisesti kohdata oikuttelevia nuoria.<\/p>\n
Norssilla tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s paljon monitieteellist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja osallistutaan muun muassa monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelemiseen. Norssilla on my\u00f6s mahdollista opettaa englanninkielell\u00e4 IB-lukion tai kansainv\u00e4lisen koulun puolella. Yhten\u00e4 mahdollisuutena on osallistua erityisopetukseen tutustumisen kokonaisuuteen, jossa p\u00e4\u00e4see osallistumaan erityisopettajan johdolla erityisopetuksen maailmaan. Auskujen on my\u00f6s mahdollista osallistua vanhempainiltoihin ja opettajankokouksiin sek\u00e4 tehd\u00e4 esimerkiksi fysiikkavaraston inventaariota tai tutustua kemian varaston hoitovastuuseen. Aineenopettaja-auskut ja luokanopettaja-auskut tekev\u00e4t my\u00f6s yhteisty\u00f6t\u00e4 tarjoamalla omia oppituntejaan toisilleen havainnoitaviksi.<\/p>\n
Auskuvuosi on ainutlaatuinen kokemus ja se on ennen kaikkea kokonaisuus, jonka my\u00f6t\u00e4 voi kasvaa ihmisen\u00e4. Auskuvuoden on tarkoitus toimia alkusys\u00e4yksen\u00e4 kunkin auskun opettajuuden kehittymiseen ja t\u00e4m\u00e4 onkin prosessi, joka on k\u00e4ynniss\u00e4 viel\u00e4 vuosikymmenten p\u00e4\u00e4st\u00e4 auskuvuoden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Auskuvuoden aikana opettajaopiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tutustumaan monipuolisesti koulun toimintakulttuuriin ja saavat hyv\u00e4n yleisn\u00e4kym\u00e4n koulujen toiminnasta kokonaisuudessaan.<\/p>\n
Auskuvuodesta j\u00e4\u00e4 parhaassa tapauksessa k\u00e4teen paitsi oman aineryhm\u00e4n auskujen muodostama tukiverkosto, niin my\u00f6s kaikkien aineryhmien auskujen muodostama asiantuntijaverkosto. Vuoden aikana auskut p\u00e4\u00e4sev\u00e4t oppimaan parhaita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ainakin kolmelta omalta ohjaavalta opettajalta, mutta my\u00f6s muilta Norssin opettajilta sek\u00e4 kanssa-auskuilta.<\/p>\n
Auskuvuodesta kannattaa siis todella ottaa kaikki irti. Toista vastaavanlaista mahdollisuutta verkostoitua ja oppia opettamisesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan tule eteen, joten yst\u00e4v\u00e4ni minulle antama vinkki aloittaessani auskuvuottani onkin siis kultaakin kalliimpi: Kulje silm\u00e4t ja korvat avoinna, miss\u00e4 ikin\u00e4 kuljetkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Aineenopettajan koulutus eroaa luokanopettajan koulutuksesta melko paljon. Luokanopettajat opiskelevat viiden vuoden ajan kasvatustiedett\u00e4 p\u00e4\u00e4aineenaan ja valmistuvat lopulta kasvatustieteen maistereiksi. Aineenopettajat sen sijaan opiskelevat korkeakoulussa omaa opetettavaa ainettaan p\u00e4\u00e4aineena ja valmistuvat lopulta filosofian maistereiksi. Aineenopettajan tutkinto on my\u00f6s viiden vuoden mittainen,…<\/p>\n","protected":false},"author":23067,"featured_media":1593,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[41,50,1,26,35,66],"tags":[],"class_list":["post-1587","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kasvatustieteellinen-tiedekunta","category-kasvatustieteiden-tiedekunta","category-muuta","category-opiskelu","category-oppiaine","category-sivuaineopinnot"],"acf":[],"taxonomy_info":{"category":[{"value":41,"label":"kasvatustieteellinen tiedekunta"},{"value":50,"label":"kasvatustieteiden tiedekunta"},{"value":1,"label":"muuta"},{"value":26,"label":"opiskelu"},{"value":35,"label":"oppiaine"},{"value":66,"label":"sivuaineopinnot"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2021\/03\/rauman-norssi-33-720x405.jpg",720,405,true],"author_info":{"display_name":"Laura Hamdi","author_link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/author\/lasoha\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":41,"name":"kasvatustieteellinen tiedekunta","slug":"kasvatustieteellinen-tiedekunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":41,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw","cat_ID":41,"category_count":10,"category_description":"","cat_name":"kasvatustieteellinen tiedekunta","category_nicename":"kasvatustieteellinen-tiedekunta","category_parent":0},{"term_id":50,"name":"kasvatustieteiden tiedekunta","slug":"kasvatustieteiden-tiedekunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":50,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw","cat_ID":50,"category_count":18,"category_description":"","cat_name":"kasvatustieteiden tiedekunta","category_nicename":"kasvatustieteiden-tiedekunta","category_parent":0},{"term_id":1,"name":"muuta","slug":"muuta","term_group":0,"term_taxonomy_id":2,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":67,"filter":"raw","cat_ID":1,"category_count":67,"category_description":"","cat_name":"muuta","category_nicename":"muuta","category_parent":0},{"term_id":26,"name":"opiskelu","slug":"opiskelu","term_group":0,"term_taxonomy_id":26,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":130,"filter":"raw","cat_ID":26,"category_count":130,"category_description":"","cat_name":"opiskelu","category_nicename":"opiskelu","category_parent":0},{"term_id":35,"name":"oppiaine","slug":"oppiaine","term_group":0,"term_taxonomy_id":35,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":35,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"oppiaine","category_nicename":"oppiaine","category_parent":0},{"term_id":66,"name":"sivuaineopinnot","slug":"sivuaineopinnot","term_group":0,"term_taxonomy_id":66,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":16,"filter":"raw","cat_ID":66,"category_count":16,"category_description":"","cat_name":"sivuaineopinnot","category_nicename":"sivuaineopinnot","category_parent":0}],"tag_info":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1587","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/23067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1587"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1605,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1587\/revisions\/1605"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}