{"id":236,"date":"2017-03-12T06:17:22","date_gmt":"2017-03-12T06:17:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskeluelamaa\/?p=236"},"modified":"2020-09-22T07:06:21","modified_gmt":"2020-09-22T07:06:21","slug":"kansanopiston-kautta-yliopistoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/kansanopiston-kautta-yliopistoon\/","title":{"rendered":"Kansanopiston kautta yliopistoon"},"content":{"rendered":"

Kuten olen jo aiemmin maininnut, vietin toisen v\u00e4livuoteni kansanopistossa, tarkemmin sanoen Ty\u00f6v\u00e4en Akatemialla Kauniaisissa. Ensimm\u00e4inen lukionj\u00e4lkeinen vuoteni oli kulunut t\u00f6iss\u00e4, matkustellen ja au pairina, joten toisen vapaan syksyn koittaessa aloin kaivata seikkailujen sijaan pysyvyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n

<\/p>\n

Yliopiston p\u00e4\u00e4sykokeisiin lukeminen ei ollut onnistunut t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isen\u00e4 au pairina, enk\u00e4 ollut oikeastaan en\u00e4\u00e4 varma siit\u00e4, mit\u00e4 haluaisin l\u00e4hte\u00e4 opiskelemaan, mutta siit\u00e4 huolimatta kaipasin takaisin koulun penkille. Suomeen palattuani aloin tutkimaan erilaisia mahdollisuuksia viett\u00e4\u00e4 vuosi kansanopistossa, ja pian olinkin vakuuttunut tuon vaihtoehdon j\u00e4rkevyydest\u00e4. Lopulta valitsin Ty\u00f6v\u00e4en Akatemian sen sijainnin ja hinnan vuoksi, ja elokuun lopulla hypp\u00e4sin tuntemattomaan ja\u00a0muutin M\u00e4ntyharjun yksi\u00f6st\u00e4ni\u00a0Kauniaisissa sijaitsevalle kampukselle.<\/p>\n

Nyt pari\u00a0vuotta my\u00f6hemmin olen edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kansanopisto on paras tapa viett\u00e4\u00e4 v\u00e4livuotta, mik\u00e4li unelmien opiskelupaikka on\u00a0edelleen vasta haaveissa, mutta opiskelu jaksaa innostaa. Mik\u00e4 kansanopistosta sitten tekee niin hyv\u00e4n vaihtoehdon? Sen kerron t\u00e4ss\u00e4 postauksessa! \u00a0<\/span><\/p>\n

Opiskelijaedut kansanopistossa<\/h2>\n

Toisin kuin tavallisessa avoimen yliopiston opiskelussa, kansanopistossa opiskellessaan on oikeutettu opintotukeen ja opiskelijaetuihin. Vaikka kansanopiston lukukausimaksut siis ovatkin avoimen yliopiston kurssimaksuja isompia, korvaa opintotuki lukukausimaksujen aiheuttaman loven lompakossa. Opintotuki on\u00a0lis\u00e4ksi toisen asteen opintotukea, eli se ei v\u00e4henn\u00e4 korkea-asteen opintojen tukikuukausia! Lis\u00e4ksi kansanopiston opiskelijat saavat opiskelijaedut esimerkiksi VR:ll\u00e4 ja julkisessa liikenteess\u00e4, mik\u00e4 v\u00e4hensi huomattavasti ainakin omia elinkustannuksiani p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla. Lis\u00e4ksi opinnoilta j\u00e4\u00e4 hyvin aikaa my\u00f6s ty\u00f6n teolle \u2013 itsekin k\u00e4vin hankkimassa lis\u00e4tienestej\u00e4 vuokrahomissa.<\/p>\n

Asuminen kansanopistossa<\/h2>\n

Monessa kansanopistossa on mahdollista asua opiston omassa asuntolassa, joskin paikkoja voi olla rajatusti. Min\u00e4kin muutin Akatemian omaan asuntolaan, joka oli huomattavasti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun muuta vuokratasoa edullisempi. Jaettu huone ja ruuhkainen yhteiskeitti\u00f6 vaativat totuttelua, kun olin asunut yksin jo useamman vuoden, mutta toisaalta monelle suoraan lukiosta tulevalle asuntola on juuri se ensimm\u00e4inen askel itsen\u00e4isyyteen. Ahdasta keitti\u00f6t\u00e4 lukuun ottamatta asuntolael\u00e4m\u00e4 oli huikea kokemus: ihmisiin oli tosi helppo tutustua yleisiss\u00e4 tiloissa hengaillessa. Vuoden mittaan meid\u00e4n asuntolan yl\u00e4kerran porukasta hitsautui tiivis yhteis\u00f6, jossa vietettiin yhteisi\u00e4 leffailtoja ja juhlittiin syntt\u00e4reit\u00e4.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys kansanopistossa<\/h2>\n

Minulle kansanopisto oli ensimm\u00e4inen paikka, josta l\u00f6ysin samoista asioista kiinnostuneita ihmisi\u00e4 \u2013 pienell\u00e4 paikkakunnalla varttuneena olin tottunut siihen, ett\u00e4 kell\u00e4\u00e4n tutullani ei ollut samanlaisia kiinnostuksen kohteita tai tulevaisuuden haaveita kuin minulla. Yht\u00e4kki\u00e4 samankaltaisia ihmisi\u00e4 olikin ymp\u00e4rill\u00e4 iso liuta!<\/p>\n

Toisaalta samalla tuli tutustuttua my\u00f6s hyvin erilaisiin ihmisiin, kun asuntolakaverit olivat muuttaneet eri puolilta Suomea ja l\u00e4hestulkoon kaikki opiskelivat eri asioita n\u00e4yttelemisest\u00e4 oikeustieteeseen. Nykyisin vanhoja akatemiatuttujani l\u00f6ytyykin miltei jokaiselta tieteenalalta ja jokaisesta Suomen yliopistosta!<\/p>\n

Kansanopistossa ei ehk\u00e4 synny samanlaista ryhm\u00e4identiteetti\u00e4 kuin yliopiston ainej\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, mutta toisaalta pienehk\u00f6n opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4n takia muihin ihmisiin oli helppo tutustua \u2013 helpompaa kuin nykyisin yliopiston puolella. Kun samoja ihmisi\u00e4 n\u00e4ki yleisiss\u00e4 tiloissa, bileiss\u00e4, opintomatkoilla ja oppitunneilla, p\u00e4\u00e4siv\u00e4t ihmissuhteet syvenem\u00e4\u00e4n helpommin. Ei siis ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 my\u00f6s pariskuntia syntyy paljon! Omankin poikayst\u00e4v\u00e4ni l\u00f6ysin samasta keitt\u00f6st\u00e4 \ud83d\ude00<\/p>\n

Opiskelu kansanopistossa on joustavaa<\/h2>\n

Kansanopistoissa voi opiskella hyvin monenlaisia asioita kirjoittamisesta kasvatustieteisiin. Trendi on se, ett\u00e4 v\u00e4livuoden sijaan moni tulee kansanopistoon aloittelemaan yliopisto-opintojaan.<\/p>\n

En itse tiennyt Akatemialla aloittaessani, haluaisinko opiskella kauppa- vai yhteiskuntatieteit\u00e4. Kansanopistossa opiskelu on joustavaa ja opintoja voi suorittaa useammalta alalta, mik\u00e4 voi helpottaa oman alan l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Kansanopistot j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t monesti omia opintoja, joilla voi saada helposti perusk\u00e4sityksen eri oppialoista, ja itse k\u00e4vin istumassa kauppatieteiden opetuksen lis\u00e4ksi esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteiskuntaa k\u00e4sittelevill\u00e4 kursseilla.<\/p>\n

\"Opintomatkalaisen
Kansanopistoissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s erilaisia opintomatkoja. Itse osallistuin kahden viikon Kiinan-opintomatkalle, jolla vierailtiin viidess\u00e4 kaupungissa, erilaisissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa ja totta kai my\u00f6s turistin\u00e4ht\u00e4vyyksiss\u00e4. Matka opiskelijakavereiden kanssa oli ikimuistoinen kokemus!<\/figcaption><\/figure>\n

Kansanopistoissa voi suorittaa my\u00f6s erilaisia avoimen yliopiston opintoja oman mielens\u00e4 mukaan \u2013 ne sis\u00e4ltyv\u00e4t lukuvuosimaksuun, eik\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 kursseista tarvitse maksaa en\u00e4\u00e4 erikseen. Lis\u00e4ksi kirjatenteist\u00e4kin j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ohjattua opetusta, mik\u00e4 voi auttaa yliopisto-opiskeluun totuttelemista.\u00a0Itse k\u00e4vin avoimen yliopiston opintoja yhteens\u00e4 28 opintopisteen verran, jotka sain hyv\u00e4ksytty\u00e4 yliopistossa 26 opintopisteen laajuisina: opiskelin saksan ja ven\u00e4j\u00e4n alkeet, kauppatieteen pari peruskurssia, tieteellisen kirjoittamisen kurssin ja Kiinan yhteiskuntaa k\u00e4sittelev\u00e4n kurssin. Kauppatieteiden kurssit k\u00e4ytiin Turun avoimeen yliopistoon, joten ne korvasivat automaattisesti muutaman pupuvuoteni Y-kurssin. Lopuillekin kursseille l\u00f6ytyi vastine Turun yliopiston opinnoista, joten sain ne siirretty\u00e4 opintorekisteriini hakemuksella.\u00a0Jos jotain voisin tehd\u00e4 toisin, olisin varmaan opiskellut viel\u00e4 enemm\u00e4n avoimen yliopiston kursseja kansanopiston omien kurssien sijaan.<\/p>\n

Moni kansanopistossa opiskellut tuttuni on suorittanut avoimen puolella kokonaisen opintokokonaisuuden ja p\u00e4\u00e4ssyt sit\u00e4 kautta avoimen v\u00e4yl\u00e4\u00e4 pitkin yliopistoon. T\u00e4n\u00e4kin vuonna P-klubissa aloitti useampi opiskelija, joka oli suorittanut valtio-opin tai poliittisen historian perusopinnot kansanopistossa!<\/p>\n

Jos opiskelupaikka j\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna saamatta, kannattaa siis muistaa t\u00e4llaisen vaihtoehdon olemassaolo! Itse voin suositella kansanopistovuotta t\u00e4ydest\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4ni \u2013 tuo vuosi oli ehdottomasti yksi el\u00e4m\u00e4ni kivoimmista vuosista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuten olen jo aiemmin maininnut, vietin toisen v\u00e4livuoteni kansanopistossa, tarkemmin sanoen Ty\u00f6v\u00e4en Akatemialla Kauniaisissa. Ensimm\u00e4inen lukionj\u00e4lkeinen vuoteni oli kulunut t\u00f6iss\u00e4, matkustellen ja au pairina, joten toisen vapaan syksyn koittaessa aloin kaivata seikkailujen sijaan pysyvyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n","protected":false},"author":5669,"featured_media":239,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-236","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-valivuosi"],"acf":[],"taxonomy_info":{"category":[{"value":23,"label":"v\u00e4livuosi"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2019\/07\/Kauniaisten-kansanopisto-720x480.jpg",720,480,true],"author_info":{"display_name":"Julia Lintunen","author_link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/author\/amtolk\/"},"comment_info":2,"category_info":[{"term_id":23,"name":"v\u00e4livuosi","slug":"valivuosi","term_group":0,"term_taxonomy_id":23,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":14,"filter":"raw","cat_ID":23,"category_count":14,"category_description":"","cat_name":"v\u00e4livuosi","category_nicename":"valivuosi","category_parent":0}],"tag_info":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5669"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=236"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1377,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236\/revisions\/1377"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media\/239"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}