Yliopisto-opinnoissa tavoitteena oman alan tietoon perehtymisen lis\u00e4ksi tuottaa omia tieteellisi\u00e4 tekstej\u00e4. Tieteellinen kirjoittaminen, seminaari-, kandi- ja graduty\u00f6t kuulostavat jo melko monimutkaisilta asioilta, ja tulevan opiskelijan mieless\u00e4 jopa hieman pelottavilta. Tieteellinen kirjoittaminen on maineestaan huolimatta kohtalaisen l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4\u00e4 touhua.<\/p>\n
Tieteellisen kirjoittamisen tavoitteena on tuottaa uutta ja merkityksellist\u00e4 tietoa joko uudesta tai aiemmin tunnetusta aineistosta. Askeleet onnistumiseen ovat siis tiedonhaku, analyysi ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n
Aivan aluksi siis etsit\u00e4\u00e4n perusaineistoa ja jo olemassa olevia tutkimuksia, eli kootaan l\u00e4hdeaineistoa. Tieteellisess\u00e4 kirjoittamisessa oleellista on riitt\u00e4v\u00e4 l\u00e4hdeaineisto ja sen asianmukainen k\u00e4ytt\u00f6. Aineistoa tutkimalla saa hyv\u00e4n kuvan tutkittavasta aiheesta, jonka j\u00e4lkeen oman n\u00e4k\u00f6kulman m\u00e4\u00e4rittely muuttuu huomattavasti helpommaksi. Laaja l\u00e4hdeaineisto osoittaa my\u00f6s perehtyneisyyden tiedeyhteis\u00f6n n\u00e4kemyksiin tutkimuksen kohteesta.<\/p>\n
Milt\u00e4 l\u00e4hdeaineisto siis n\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n? Alasta riippumatta perehtyminen tieteellisiin artikkeleihin ja laajempiin teoksiin on aina hyv\u00e4 ensiaskel. Iso osa l\u00e4hdeaineistosta on usein kirjallisuusl\u00e4hteit\u00e4, mutta l\u00e4hdepohjaa kannattaa laajentaa useisiin suuntiin. Omalla alallani eli oikeustieteess\u00e4 l\u00e4hdepohjana k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein lainvalmisteluaineistoa, kuten hallituksen esityksi\u00e4, sek\u00e4 eri oikeusasteiden tuomioita. Alan sis\u00e4ll\u00e4kin voi esiinty\u00e4 reippaasti vaihtelua l\u00e4hteiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4: oikeushistoriallisessa tutkielmassa l\u00e4htein\u00e4 voivat toimia esimerkiksi sanomalehdet ja kirjeet, kun taas eurooppaoikeudellisessa ty\u00f6ss\u00e4 isossa osassa ovat erilaiset sopimukset ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset. T\u00e4rkeint\u00e4 onkin mietti\u00e4, mist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 omaan aiheeseen kannattaa ammentaa. Tutkimukseen ja aineiston keruuseen kuuluu alakohtaisesti my\u00f6s erilaiset haastattelut, koetilanteet ja kyselyt, joilla saadaan omaa aineistoa, johon l\u00e4ht\u00f6oletuksia voidaan peilata.<\/p>\n
Aineiston keruun ja aiheeseen perehtymisen j\u00e4lkeen on aika aloittaa varsinainen kirjoitusprosessi. Ty\u00f6n rakenne on usein kaavamainen: Johdannossa esitell\u00e4\u00e4n aihe, tutkimuskysymykset ja rajaukset sek\u00e4 k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t, jonka j\u00e4lkeen asiaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n useammassa p\u00e4\u00e4luvussa. Lopuksi esitell\u00e4\u00e4n tutkimuksen tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n
Tieteellisen kirjoittamisen laajuus vaihtelee paljon. Opintojen merkitt\u00e4v\u00e4n kirjoitelmat ovat kandidaatin tutkielma ja gradu, joiden nimet vaihtelevat hieman alakohtaisesti. Kandi kirjoitetaan alemman tutkinnon p\u00e4\u00e4tteeksi, ja siin\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n pureutumaan haluamaansa aiheeseen noin 10-20 sivun verran. Gradu on yleens\u00e4 viimeinen asia, jonka opiskelija yliopistossa tekee, ja sen laajuus on jo useampia kymmeni\u00e4 sivuja. Pienempiin t\u00f6ihin lukeutuvat esimerkiksi seminaarity\u00f6t ja tohtoriopiskelijat kirjoittavat tutkimastaan aiheesta v\u00e4it\u00f6skirjan. Kirjoittamisessa edet\u00e4\u00e4n pikkuhiljaa laajempiin kokonaisuuksiin opintojen edetess\u00e4, jolloin polku isompiin t\u00f6ihin ei tunnu niin haastavalta.j<\/p>\n
Aineiston k\u00e4sittelyss\u00e4 on ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa oma \u00e4\u00e4ni ja muiden \u00e4\u00e4net. L\u00e4hteit\u00e4 lainatessa tekstiin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n alaviitteet, joista k\u00e4y ilmi, kenen kirjoituksia on lainattu. Vanhan tiedon kopiointi ja kirjoittaminen uusilla sanank\u00e4\u00e4nteill\u00e4 ei t\u00e4yt\u00e4 tieteellisen kirjoittamisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, vaan mukaan on aina saatava my\u00f6s omia ajatuksia ja tuoreita johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Tieteellisen kirjoittamisen tavoitteena on aina sanoa jotain uutta ja vied\u00e4 tutkimusta eteenp\u00e4in, ja se onkin yliopisto-opintojen mielenkiintoisin osa: olla osana tiedeyhteis\u00f6\u00e4 ja sanoa ja tehd\u00e4 jotain merkityksellist\u00e4.<\/p>\n