{"id":3289,"date":"2024-02-07T11:25:39","date_gmt":"2024-02-07T09:25:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/?p=3289"},"modified":"2024-02-07T11:25:39","modified_gmt":"2024-02-07T09:25:39","slug":"terveysteknologia-kiinnostaa-miten-valita-sopiva-koulutusohjelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/terveysteknologia-kiinnostaa-miten-valita-sopiva-koulutusohjelma\/","title":{"rendered":"Terveysteknologia kiinnostaa \u2013 miten valita sopiva koulutusohjelma?"},"content":{"rendered":"<p><span data-contrast=\"auto\">Terveysteknologia tarjoaa innostavan ja merkityksellisen polun tulevaisuuden huipputekniikan parissa. Suomessa t\u00e4m\u00e4 ala kukoistaa voimakkaasti, ja sen rooli korostuu entisest\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja syntyvyyden laskiessa. Terveysteknologia on my\u00f6s kasvava korkean teknologian vientiala, joka tuo Suomeen vientituloja hyvinvoinnin kasvattamiseksi.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:257}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Opiskellessasi terveysteknologiaa voit olla osa innovatiivisten ratkaisujen kehityst\u00e4, jotka mahdollistavat paremman hoidon potilaille, tukevat terveydenhuollon ammattilaisia ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t suomalaisten hyvinvointia &#8211; sek\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4!<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Turun yliopiston teknillisess\u00e4 tiedekunnassa on tarjolla erilaisia alaan liittyvi\u00e4 suuntautumisvaihtoehtoja: l\u00e4\u00e4ketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia, biotekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t sek\u00e4 materiaalitekniikka. N\u00e4m\u00e4 eri suuntautumisvaihtoehdot avaavat monipuolisia urapolkuja terveydenhuollon teknologian parissa. <strong>Mihin eri opintolinjat keskittyv\u00e4t ja miten ne eroavat toisistaan?<\/strong><\/span><\/p>\n<h2>L\u00e4\u00e4ketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/opiskelijaksi\/laaketieteellinen-tekniikka-ja-terveysteknologia-tekniikan-kandidaatti-ja-diplomi\">L\u00e4\u00e4ketieteellisen tekniikan ja terveysteknologian kandidaatti- ja diplomi-insin\u00f6\u00f6riopinnot<\/a> keskittyv\u00e4t kliinisten ja hyvinvoinnin mittausj\u00e4rjestelmien teknologiaan. Opiskelijat voivat erikoistua terveysteknologiaan, l\u00e4\u00e4ketieteelliseen kuvantamiseen tai neurokuvantamiseen.<\/p>\n<p><strong>Terveysteknologia<\/strong> painottuu kliinisten ja hyvinvointia mittaavien l\u00e4\u00e4ketieteellisten j\u00e4rjestelmien teknologiaan mukaan lukien sovellusten vaatima signaalink\u00e4sittely, ohjelmointiosaaminen, koneoppimiseen perustuva data-analytiikka sek\u00e4 internet-of-things-pohjaiset j\u00e4rjestelm\u00e4t.<\/p>\n<p><strong>L\u00e4\u00e4ketieteellinen kuvantaminen<\/strong> on nopeasti kehittyv\u00e4 ala, jonka tarkoituksena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 biologiaa ja l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 kuvantamisen avulla. Biol\u00e4\u00e4ketieteellinen kuvantaminen kattaa useita eri kuvantamismenetelmi\u00e4 valo- ja elektronimikroskopiasta l\u00e4\u00e4ketieteelliseen kuvantamiseen kuten PET kuvantaminen.<\/p>\n<p><strong>Neurokuvantamisen<\/strong> opinnoissa keskityt\u00e4\u00e4n ihmisen aivotoimintaan, ei-invasiivisiin kuvantamismenetelmiin, aivojen rakenteen sek\u00e4 ihmisen kognitiivisen toiminnan ja suorituskyvyn ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen mittaamiseen.<\/p>\n<h2>Biotekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/opiskelijaksi\/biotekniikka-tekniikan-kandidaatti-ja-diplomi-insinoori-3-v-2-v\">Biotekniikan tutkinto-ohjelman<\/a> bioteknisten j\u00e4rjestelmien DI-linjalla painotus on sellaisissa terveysteknologian sovelluksissa, joissa havainnoidaan molekyylej\u00e4 n\u00e4ytteist\u00e4. T\u00e4llaisia menetelmi\u00e4 ovat esimerkiksi sairaalalaboratorioiden testilaitteistot sek\u00e4 kotona teht\u00e4v\u00e4t koronavirus- ja raskaustestit, ja niit\u00e4 kutsutaan in vitro diagnostisiksi testeiksi. Testej\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sairauksien diagnostiikan lis\u00e4ksi mm. sairauksien ja sairausriskin seulontaan tai hoitomenetelmien valintaan.<\/p>\n<p>Bioteknisten j\u00e4rjestelmien DI-linjalla opit ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten kehitet\u00e4\u00e4n uusia ja parempia testej\u00e4 sairauksien diagnostiikkaan, miten testimenetelmiss\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kemiallisia reaktioita hallitaan, miten testij\u00e4rjestelmi\u00e4 rakennetaan elektroniikkaa ja ohjelmointia hy\u00f6dynt\u00e4en ja miten testeist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kaupallisia tuotteita. T\u00e4m\u00e4 DI-tutkinto antaa eritt\u00e4in hyv\u00e4t valmiudet ty\u00f6llisty\u00e4 yrityksiin <em>in vitro<\/em> -diagnostiikan alalla, joka on erityisen vahvasti kasvava terveysteknologian sektori.<\/p>\n<h2>Terveysteknologian materiaalit<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/opiskelijaksi\/materiaalitekniikka-tekniikan-kandidaatti-ja-diplomi-insinoori-3-v-2-v\">Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmassa<\/a> voi DI-vaiheessa erikoistua terveysteknologian materiaaleihin. DI-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa syvemm\u00e4lle ihmisen kehon ja materiaalien maailmaan. Ohjelma keskittyy erityisesti siihen, miten erilaiset materiaalit voivat toimia saumattomasti yhdess\u00e4 ihmiskehon kanssa &#8211; oli kyse sitten implanttien, hammasmateriaalien tai mittalaitteiden kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Materiaalien biologinen yhteensopivuus on avainasemassa terveysteknologian kehityksess\u00e4. Aikaisemmin l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet mit\u00e4 erilaisimpia materiaaleja, kuten makkarankuorta dialyysikalvona tai ikkunamuovia silm\u00e4n sis\u00e4isiss\u00e4 linsseiss\u00e4. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pyrimme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n materiaaleja, jotka eiv\u00e4t ainoastaan ole &#8221;biosiedettyj\u00e4&#8221;, vaan my\u00f6s todella yhteensopivia biologisen ymp\u00e4rist\u00f6mme kanssa.<\/p>\n<p>Materiaalitekniikan kanditutkinto antaa ty\u00f6kalut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 materiaaleja perusteellisesti, ja terveysteknologian materiaalien DI-ohjelmassa p\u00e4\u00e4set syventym\u00e4\u00e4n erilaisten materiaalien yhteensopivuuteen ihmiskehon kanssa. Ohjelman kautta valmistut huippuosaajaksi, joka ty\u00f6skentelee materiaalien asiantuntijana kehitt\u00e4en innovatiivisia ratkaisuja sairauksien diagnosointiin, hoitoon, ja ennaltaehk\u00e4isyyn sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadun parantamiseen.<\/p>\n<p>Tule mukaan luomaan tulevaisuuden terveysteknologiaa! Kev\u00e4\u00e4n toinen yhteishaku on 13.3.2024 klo 8.00 \u2013 27.3.2024 klo 15.00.<br \/>\n<a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/opiskelijaksi\/hakeminen\/yhteishaku\">&gt; Lue lis\u00e4\u00e4 hakemisesta, hakukelpoisuudesta ja valintakokeista<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/opiskelijaksi\/tekniikan-koulutus\">&gt; Opiskele diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi Turun yliopistossa<\/a><\/p>\n<p>Kirjoittajina ovat materiaalitekniikan apulaisprofesori <strong>Emilia Peltola<\/strong>, biotekniikan apulaisprofessori <strong>Saara Wittfooth<\/strong> ja terveysteknologian professori <strong>Pasi Liljeberg<\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Terveysteknologia tarjoaa innostavan ja merkityksellisen polun tulevaisuuden huipputekniikan parissa. Suomessa t\u00e4m\u00e4 ala kukoistaa voimakkaasti, ja sen rooli korostuu entisest\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja syntyvyyden laskiessa. Terveysteknologia on my\u00f6s kasvava korkean teknologian vientiala, joka tuo Suomeen vientituloja hyvinvoinnin kasvattamiseksi.\u00a0 Opiskellessasi terveysteknologiaa voit&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":17579,"featured_media":3290,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[26,35,231],"tags":[239,111,229],"class_list":["post-3289","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelu","category-oppiaine","category-teknillinen-tiedekunta","tag-hakeminen","tag-opiskelu","tag-yhteishaku"],"acf":[],"taxonomy_info":{"category":[{"value":26,"label":"opiskelu"},{"value":35,"label":"oppiaine"},{"value":231,"label":"teknillinen tiedekunta"}],"post_tag":[{"value":239,"label":"hakeminen"},{"value":111,"label":"opiskelu"},{"value":229,"label":"yhteishaku"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2024\/02\/Emilia-Peltola-83-720x480.jpg",720,480,true],"author_info":{"display_name":"Peltola, Wittfooth, Liljeberg","author_link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/author\/supale\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":26,"name":"opiskelu","slug":"opiskelu","term_group":0,"term_taxonomy_id":26,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":130,"filter":"raw","cat_ID":26,"category_count":130,"category_description":"","cat_name":"opiskelu","category_nicename":"opiskelu","category_parent":0},{"term_id":35,"name":"oppiaine","slug":"oppiaine","term_group":0,"term_taxonomy_id":35,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":35,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"oppiaine","category_nicename":"oppiaine","category_parent":0},{"term_id":231,"name":"teknillinen tiedekunta","slug":"teknillinen-tiedekunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":231,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":16,"filter":"raw","cat_ID":231,"category_count":16,"category_description":"","cat_name":"teknillinen tiedekunta","category_nicename":"teknillinen-tiedekunta","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":239,"name":"hakeminen","slug":"hakeminen","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw"},{"term_id":111,"name":"opiskelu","slug":"opiskelu","term_group":0,"term_taxonomy_id":111,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"},{"term_id":229,"name":"yhteishaku","slug":"yhteishaku","term_group":0,"term_taxonomy_id":229,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":9,"filter":"raw"}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3289","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17579"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3289"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3289\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3291,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3289\/revisions\/3291"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3289"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3289"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3289"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}