Ensimm\u00e4isen\u00e4 opiskeluvuonna fuksilla<\/em> (=1. vuoden opiskelijalla) on 15 tutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 opintojaksoa<\/em> (=kurssia). N\u00e4ihin kuuluu yleisopintoja<\/strong>, jotka keskittyv\u00e4t yliopistoon, omaan tutkintoon, ja digitaalisuuteen tutustumiseen. My\u00f6s valtaosa kasvatustieteen perusopinnoista<\/strong> k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tyypillisesti ensimm\u00e4isen opiskeluvuoden aikana. Kasvatustieteen perusopinnot kattavat erilaisia opintojaksoja, joiden aikana muodostuu teoriapohja sille, mit\u00e4 esimerkiksi kasvatustiede, opettaminen ja oppiminen ovat ja pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Monialaiset opinnot<\/strong> alkavat jo ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna. Monialaisilla opinnoilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka kattaa kaikki perusopetuksen oppiaineet. Erityisesti monialaisissa opinnoissa n\u00e4kyy vahvasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys! Demoilla<\/em> (=”demonstraatio”, oppitunti) leikataan, liimataan, soitetaan, urheillaan, sahataan, ommellaan, lasketaan, tutkitaan, opetetaan… kaikkeen tutustutaan tekem\u00e4ll\u00e4! Olisi vaikeaa opettaa esimerkiksi ompelukoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 jos sellaiseen on itse koskenut viimeksi ala-asteella. Ensimm\u00e4isen\u00e4 opiskeluvuonna k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tyypillisesti seuraavat opintojaksot:<\/p>\n Ensimm\u00e4isen vuoden <\/span>opetusharjoittelu<\/strong> on jo syksyll\u00e4, eli melko pian yliopisto-opintojen alkamisesta. Ensimm\u00e4isen harjoittelun aikana opetetaan kymmenen oppituntia, joista yli puolet opetetaan yhteisopettajuutena luokan muiden harjoittelijoiden kanssa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna tutustutaan my\u00f6s <\/span>tutkimuksen tekemiseen<\/strong> havainnoinnin ja haastattelun avulla.<\/span><\/p>\n Toisena opiskeluvuonna luokanopettajaopiskelijalla on 17 tutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 opintojaksoa. Suuri osa toisen vuoden opinnoista kuuluvat monialaisiin opintoihin, joista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n:<\/p>\n Toisen vuoden opetusharjoittelu toteutetaan my\u00f6s Turun normaalikoululla. Toisen harjoittelun aikana tutustutaan erityisesti kokonaisen jakson suunnittelemiseen ja opettamiseen tiettyjen oppiaineiden parissa, sek\u00e4 kokonaisten p\u00e4ivien opettamiseen! My\u00f6s toisena vuonna toteutetaan tutkimus, t\u00e4ll\u00e4 kertaa kyselyn muodossa.<\/p>\n Suurin osa kieli- ja viestint\u00e4opinnoista<\/strong> sijoittuvat toiseen opiskeluvuoteen. N\u00e4m\u00e4 ovat vuorovaikutuksen opinnot, ruotsin opinnot, ja ensimm\u00e4inen englannin opintojakso.<\/p>\n Kolmantena opiskeluvuonna luokanopettajaopiskelijalla on vain 9 tutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 opintojaksoa. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi toinen englannin opintojakso, ja viimeiset kaksi kasvatustieteen perusopintojen opintojaksoa. Monialaisista opinnoista kolmantena vuonna on vain yksi opintojakso, joka keskittyy muun muassa oppiaineiden v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kolmanteen opiskeluvuoteen ei kuulu lainkaan opetusharjoittelua.<\/p>\n Kolmannen opiskeluvuoden suurin projekti on kandidaatintutkielma<\/strong>, joka toteutetaan joko yksin tai parin kanssa. Tutkielman aihe on omavalintainen ja sit\u00e4 ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n koko lukuvuoden ajan.<\/p>\n Sivuaineet<\/strong> aloitetaan tyypillisesti kolmantena vuonna tyhjemm\u00e4n lukuj\u00e4rjestyksen vuoksi. Kandidaatintutkintoa varten t\u00e4ytyy opiskella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 34 opintopistett\u00e4 omavalintaista sivuainetta. Sivuainevalintojen avulla pystyy esimerkiksi suuntaamaan omaa tulevaisuuden uraansa haluamaansa suuntaan, tai tutustua uusiin, itse\u00e4 kiinnostaviin tieteenaloihin. Esimerkiksi itse opiskelen sivuaineena historiaa, mutta p\u00e4\u00e4tin my\u00f6s ilmoittautua muun muassa klassisen kreikan alkeiskurssille. Vaikka klassisella kreikalla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tee paljoakaan juuri luokanopettajan ty\u00f6ss\u00e4, se ei tarkoita, ett\u00e4 sen lukeminen olisi aivan turhaa. Jos jokin aihealue kiinnostaa itse\u00e4si, suosittelen siihen tutustumista! Uuden oppiminen on aina hauskaa, ja yliopiston valtavasta kurssivalikoimasta l\u00f6ytyy takuulla jotain itselle sopivaa.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 oli tiivistys siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea ensimm\u00e4iset 3 vuotta luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t. Kandidaatintutkinnon suoritettuaan voi opiskelija siirty\u00e4 maisterintutkintoon. T\u00e4m\u00e4 on itsell\u00e4nikin tulevana syksyn\u00e4 edess\u00e4, j\u00e4nsk\u00e4\u00e4! Jos luokanopettajan tutkinto-ohjelma her\u00e4tti kiinnostuksesi, tietoa sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 ja hakemisesta l\u00f6ytyy Turun yliopiston nettisivuilta<\/a>.<\/p>\n![\"Kuvassa](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2024\/11\/IMG_20230119_124315-1-scaled-e1732545455903-360x360.jpg\")
\n
TOINEN VUOSI<\/strong><\/h2>\n
![\"Kuvassa](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2024\/11\/IMG-20231115-WA0000-scaled-e1732545283141-360x360.jpeg\")
\n
KOLMAS VUOSI<\/strong><\/h2>\n