L\u00e4hettil\u00e4skauteni aikana minuun on oltu yhteydess\u00e4 muutamia kertoja kysellen siit\u00e4, mit\u00e4 eroa on opiskella Turussa historiaa humanistisen historian puolella tai poliittisessa historiassa. Kysymyksi\u00e4 on tullut niin hissan nykyisilt\u00e4 opiskelijoilta kuin sellaisilta hakijoilta, jotka pohtivat n\u00e4iden kahden alan v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 hieman pohdintaa siit\u00e4, mit\u00e4 eroja n\u00e4iss\u00e4 tulee esille konkreettisesti opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkoitus ei ole listata kaikkia eroja, ja t\u00e4m\u00e4 on vain oma kokemukseni ja n\u00e4kemykseni, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n virallinen listaus tutkintojen sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Olen siis itse opiskellut ensin historiaa p\u00e4\u00e4aineena kaksi vuotta, mink\u00e4 j\u00e4lkeen l\u00e4hes vuoden olen nyt ollut poliittisen historian p\u00e4\u00e4aineopiskelija.<\/p>\n
<\/p>\n
Selkein ero n\u00e4iden alojen v\u00e4lill\u00e4 tulee esille aikarajauksessa. Molemmilla aloilla tutkitaan kyll\u00e4 historiaa ja ajallinen, jatkumoita ja muutoksia tarkasteleva n\u00e4k\u00f6kulma on l\u00e4sn\u00e4 ja menneisyys on kiinnostuksen kohteena. Kuitenkin humanistinen historia tarjoaa huomattavasti pidemm\u00e4n aikaikkunan, jota opinnoissa voi tarkastella. Humanistihistoria tarjoaa kursseja ja mahdollisuuden painottaa omat opinn\u00e4ytety\u00f6t koskemaan niin antiikin aikoja kuin modernia aikaa 1900-luvulla. Poliittisessa historiassa taas opinnot keskittyv\u00e4t moderniin aikaan, p\u00e4\u00e4asiassa 1800-luvulta eteenp\u00e4in. Toisin sanoen t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 humanistisessa historiassa voi hyvinkin opiskella suhteellisen samoja 1800- ja 1900-luvun tapahtumia kuin poliittisessa historiassa, mutta keskiajasta tai antiikista kiinnostunut ei oikein voi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 aikakausia poliittisen historian opintoihin.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 aikarajaukset siis toisin sanoen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t mahdollisuuksia, mutta my\u00f6s aiheita, jotka kuuluvat pakollisiin opintoihin. Humanistisella historialla pakolliseen, tutkintoon kuuluvaan opetukseen sis\u00e4ltyy paljon eri aikakausia ja esimerkiksi vanhojen k\u00e4sialojen tulkintaan liittyv\u00e4 kurssi, jonka tarkoituksena on auttaa vanhempien aikojen l\u00e4hteiden tulkinnassa. Vaikka esimerkiksi opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 voi keskitty\u00e4 moderniin aikaan, on opinnoissa silti perehdytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s moniin muihin aikakausiin. Toisaalta taas poliittisen historian pakolliset opinnot painottavat paljon juuri 1900-lukua, vaikka 1800-luku sis\u00e4ltyykin aikarajaukseen.<\/p>\n
<\/p>\n
Toisena keskeisen\u00e4 erona sanoisin olevan alueelliset painotukset, mik\u00e4 liittyy osaltaan my\u00f6s siihen, miten historian maisterivaiheen p\u00e4\u00e4aineet jakautuvat. Siin\u00e4 miss\u00e4 poliittisen historian p\u00e4\u00e4aineekseen kandivaiheessa valinneet jatkavat maisterissa poliittista historiaa, on historian puolella mahdollisuus valita kolmesta vaihtoehdosta. Vaihtoehdot ovat Euroopan ja maailmanhistoria (entinen yleinen historia), Suomen historia sek\u00e4 kulttuurihistoria. Historian kandivaihe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mielest\u00e4ni melko hyvin kaikkia n\u00e4it\u00e4 mahdollisia p\u00e4\u00e4ainevaihtoehtoja, ja omissa kurssivalinnoissaan voi jo kandivaiheessa painottaa jotakin n\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista. Kandiopinnot suuntautuvat melko voimakkaasti alueellisesti Suomeen\/Ruotsiin (riippuen aikakaudesta) ja Eurooppaan ja l\u00e4nsimaihin yleisesti. Halutessaan valinnaisia kursseja voi ottaa my\u00f6s koskien esimerkiksi Afrikkaa, mutta painotus on selke\u00e4sti yll\u00e4 mainituissa. T\u00e4m\u00e4 tarkentuu viel\u00e4 enemm\u00e4n valittaessa p\u00e4\u00e4aine, sill\u00e4 Suomen historia k\u00e4sittelee luonnollisesti Suomen alueen historiaa ja Euroopan ja maailmanhistoria sitten muita alueita, oman kiinnostuksen mukaan.<\/p>\n
Toisaalta taas poliittisessa historiassa n\u00e4kyy etenkin perus- ja aineopinnoissa Suomi-painotus ja monien teemojen osalta Suomi otetaan usein mukaan tarkasteluun. My\u00f6s Eurooppa ja l\u00e4nsimaat ovat isossa roolissa, varsinkin jos on kiinnostunut EU-instituutiosta, siihen l\u00f6ytyy oma kokonaisuus aineopinnoista. Kuitenkaan Suomen poliittiselta historialta ei voi n\u00e4iss\u00e4 opinnoissa v\u00e4ltty\u00e4, vaikka my\u00f6s kansainv\u00e4listen suhteiden ja muiden maiden politiikan tutkimus on mahdollista.<\/p>\n
<\/p>\n
Kolmas olennainen ero liittyy mielest\u00e4ni tematiikkaan ja n\u00e4k\u00f6kulmaan. Poliittinen historia on perinteisesti ollut \u201dhistoriaa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4\u201d, mik\u00e4 n\u00e4kyy ehk\u00e4 my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 se on Turussa osana yhteiskuntatieteellist\u00e4 tiedekuntaa. Kiinnostus on ennen kaikkea politiikan vaikutuksissa yhteiskuntaan ja sen toimintaan ja sit\u00e4 kautta yksil\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 toisin p\u00e4in. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 on ollut k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni hieman murroksessa, ja suurmiesten ja politiikan eliitin tutkimuksesta on laajennettu n\u00e4k\u00f6kulmaa my\u00f6s kohti yksil\u00f6tasoa.<\/p>\n
Humanistinen historia taas l\u00e4htee oman kokemukseni mukaan hieman p\u00e4invastaisesta suunnasta. Tutkimuksen kohteet ja aiheet ovat usein arkisia, yksitt\u00e4isten tavallisten ihmisten kokemuksista l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 sitten liitet\u00e4\u00e4n aikakauteen ja aikakauden suuriin ilmi\u00f6ihin eri tavoin, mutta kiinnostus usein nousee jostain jopa arkisesta ruohonjuuritason toiminnasta. Toki n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat ovat joustavia, ja my\u00f6s humanistisen historian puolella voi halutessaan painottaa my\u00f6s suurempaa kuvaa ja l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle my\u00f6s ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in.<\/p>\n
Voisi ehk\u00e4 karkeasti sanoa, ett\u00e4 poliittinen historia tutkii ilmi\u00f6iden ja kehityskulkujen yhteydess\u00e4 usein politiikan, instituutioiden ja rakenteiden merkityst\u00e4 ja vaikutusta, kun taas humanistinen historia l\u00e4hestyy samoja kehityskulkuja kulttuurin ja yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kuten sanottua, n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole ehdottomia m\u00e4\u00e4reit\u00e4, vaan opinnoissa voi itse vaikuttaa painotuksiin. Osa historian opinn\u00e4ytet\u00f6ist\u00e4 k\u00e4visi aiheeltaan my\u00f6s poliittiseen historiaan ja toisin p\u00e4in.<\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 luetellut erot nousevat esiin my\u00f6s tarkastellessa poliittisen historian<\/a> ja historian<\/a> opinto-oppaita, ja niihin tutustumalla saa paremman kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 tutkinnot oikeasti sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t. Aloilla on melko paljon yhteisi\u00e4kin piirteit\u00e4, kuten kiinnostus ajalliseen jatkumoon, kehityskulkuihin ja ilmi\u00f6iden syntyyn. My\u00f6s kurssien suoritustavat ovat samantapaisia, sis\u00e4lt\u00e4en paljon lukemista ja esseiden kirjoittamista, mutta my\u00f6s luentokursseja. Opinn\u00e4ytety\u00f6tkin toteutetaan melko samalla kaavalla k\u00e4ytt\u00e4en alkuper\u00e4isl\u00e4hdett\u00e4 ja samantapaisin l\u00e4hdeviittausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6in. Erot kuitenkin nousevat esille opintojen mittaan etenkin pakollisten kurssien yhteydess\u00e4.<\/p>\n