Englannin kieli on kiinte\u00e4 osa yliopisto-opintoja, sill\u00e4 valtaosa tieteellisist\u00e4 julkaisuista on englanninkielisi\u00e4 ja my\u00f6s kursseja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n englanniksi. Kampuksilla englantia saattavat puhua niin vaihto-opiskelijat, v\u00e4it\u00f6skirjatutkijat kuin vierailijatkin.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisyys tieteess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 monestakin syyst\u00e4 \u2013 yhteinen kieli mahdollistaa tutkimustulosten jakamisen, vertailun ja kriittisen arvioinnin. Eri maiden tutkijat tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 tutkiessaan globaaleja ilmi\u00f6it\u00e4, ja my\u00f6s suomalaiset tutkijat julkaisevat englanniksi tutkimuksensa n\u00e4kyvyyden parantamiseksi.<\/p>\n
Omat opintoni ovat kuluneen syksyn aikana sis\u00e4lt\u00e4neet hieman tavallista enemm\u00e4n englannin kielt\u00e4, sill\u00e4 toimin avustajana kansainv\u00e4lisess\u00e4 hoitotieteen konferenssissa ja osallistuin Turun yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle kansainv\u00e4liselle kurssille.<\/p>\n
Konferenssissa alan tutkijat, asiantuntijat ja opiskelijat kokoontuvat Turun yliopiston tiloihin esittelem\u00e4\u00e4n tutkimustuloksiaan, keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja verkostoitumaan. Avustajana toimiminen oli vapaaehtoista \u2013 ja eritt\u00e4in inspiroivaa.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen kurssi taas oli osa terveyspedagogisen asiantuntijuuden opintoja, eli valitsemaani suuntautumisvaihtoehtoa, ja siten pakollinen. Hoitotieteen maisteriopinnoissa kaikkiin suuntautumisvaihtoehtoihin kuuluu englanninkielinen kurssi, ja lis\u00e4ksi vapaasti valittavista opinnoista l\u00f6ytyy kiinnostavia englanninkielisi\u00e4 kursseja.<\/p>\n
Ne, joille englannin k\u00e4ytt\u00e4minen on ep\u00e4mukavaa, saattavat t\u00e4ss\u00e4 kohtaa tuntea jo kauhua, ja siksi haluankin kertoa hieman lis\u00e4\u00e4 omista kokemuksistani.<\/p>\n
Sek\u00e4 konferenssissa ett\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 kurssilla tunnelma oli l\u00e4mmin ja rohkaiseva. Harva konferenssivieras puhui englantia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kansainv\u00e4liselle kurssille osallistuvista opiskelijoista yksik\u00e4\u00e4n. Suomen lis\u00e4ksi opiskelijat tulivat Virosta, Espanjasta ja Saksasta.<\/p>\n
Molemmissa tapauksissa osallistujille pyrittiin luomaan turvallinen tila esitt\u00e4\u00e4 ajatuksiaan. T\u00e4rkeint\u00e4 on tulla ymm\u00e4rretyksi, ei puhua virheett\u00f6m\u00e4sti. Pieni aksentti ja haparointi kuuluvat asiaan. Yliopistossa ollaan oppimassa, eik\u00e4 erinomaista kielitaitoa edellytet\u00e4 asiantuntijoiltakaan.<\/p>\n
On luonnollista, ett\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4ess\u00e4 tai intensiivisist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 v\u00e4s\u00e4ht\u00e4neen\u00e4 vieraskielisten sanojen l\u00f6yt\u00e4minen tuottaa vaikeuksia. Oli ilahduttavaa huomata, miten huomaavaisesti kansainv\u00e4lisen kurssin opiskelijat auttoivat ja kannustivat toisiaan. Kurssin tavoitteena olikin yhteisty\u00f6n merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4minen \u2013 ei t\u00e4ydellinen kielitaito.<\/p>\n
Sek\u00e4 suomen ett\u00e4 englannin kieless\u00e4 arkipuhe poikkeaa akateemisesta kielest\u00e4, ja on hyv\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 sen omaksuminen vaatii usein harjoittelua. Akateemisella kielell\u00e4 tarkoitetaan objektiivista ja huoliteltua kielt\u00e4, jossa v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n tunnepitoisia ja puhekielisi\u00e4 ilmaisuja. Eri tieteenaloilla on my\u00f6s omaa sanastoa, joka kuitenkin oman kokemukseni mukaan tulee melko nopeasti tutuksi.<\/p>\n
Ei kannata h\u00e4t\u00e4\u00e4nty\u00e4, jos tieteelliset artikkelit tuntuvat aluksi vaikeaselkoisilta. Sanastot ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t auttavat alkuun, ja kielitaito kehittyy nopeasti harjoittelemalla. Turun yliopistossa on my\u00f6s tarjolla englannin kielen kursseja esimerkiksi akateemisen kirjoittamisen, viestinn\u00e4n tai \u00e4\u00e4nt\u00e4misen opiskeluun.<\/p>\n
Yliopisto-opintoja ei siis tarvitse j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, vaikka olisi ep\u00e4varma kielitaitonsa suhteen. Virheiden tekeminen on paitsi sallittua, my\u00f6s oppimisen kannalta eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n