{"id":4162,"date":"2026-04-29T13:29:44","date_gmt":"2026-04-29T10:29:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/?p=4162"},"modified":"2026-04-29T15:01:58","modified_gmt":"2026-04-29T12:01:58","slug":"fysiikan-opiskelu-turun-yliopistossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/fysiikan-opiskelu-turun-yliopistossa\/","title":{"rendered":"Fysiikan opiskelu Turun yliopistossa"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 blogipostaus on tiivistelm\u00e4 Studycast-podcastin ”Millaista on fysiikan opiskelu Turun yliopistossa?” jaksoista<\/a>.<\/p>\n

Millainen on fysiikan opiskelijan ensimm\u00e4inen vuosi?\"\"<\/h3>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 jaksossa keskustelen ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijan Eero Haapan sek\u00e4 yliopistonlehtori Teemu Hynnisen kanssa ensimm\u00e4isen vuoden fysiikan opinnoista juuri Turun yliopistossa. Teemu Hynninen opettaa fysiikan p\u00e4\u00e4aineopiskelijoille peruskursseja.<\/p>\n

Jakson alussa pohdittiin, ett\u00e4 mik\u00e4 on se asia, jonka takia halusimme aikanaan opiskelemaan fysiikkaa. Min\u00e4 muutin aikanaan mielt\u00e4ni useastikin asian suhteen. Ensin halusin matematiikan opettajaksi, sitten l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, kun biologia ei en\u00e4\u00e4 kiinnostanutkaan, halusin matemaatikoksi. Abina mietiskelin, ett\u00e4 olisiko se sittenkin kauppakorkea, mihin haluan ja hakup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 se on fysiikka, koska en ollut varma p\u00e4\u00e4senk\u00f6 suoraan todistuksella kauppikseen. Eeroa ja Teemua yhdisti kiinnostus matemaattisiin luonnontieteisiin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen vuoden aikana fysiikan opinnoissa on sek\u00e4 teoreettista ett\u00e4 kokeellista puolta. Kokeellisen puolen kursseilla tutustutaan fysiikan harjoitusty\u00f6osastoon ja tehd\u00e4\u00e4n ns. harjoitust\u00f6it\u00e4, eli toteutetaan lyhyt fysikaalinen koe, jonka tulokset raportoidaan ja niiden yhteytt\u00e4 teoriaan pohditaan. Teoreettisella puolella l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n vuoden aluksi helpohkoista asioista liikkeelle, siihen sitten v\u00e4hitellen ”kumuloidaan” eli ker\u00e4t\u00e4\u00e4n syvemp\u00e4\u00e4 tietoa p\u00e4\u00e4lle\u00a0 Vuoden lopussa on p\u00e4\u00e4sty niinkin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 pohditaan, millainen vetyatomi on,<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ohessa opiskellaan paljon matematiikkaa, jonka Eero tuo esille. Vuoden aikana suoritetaan matematiikan perusopinnot ja kaksi fysiikan matemaattiset apuneuvot kurssia. Fysiikkaa voi l\u00e4hte\u00e4 opiskelemaan, vaikka ei olisi opiskellut lukiossa pitk\u00e4\u00e4 matematiikkaa, ja n\u00e4m\u00e4 kurssit ovat hyv\u00e4 sis\u00e4\u00e4nheitto sellaisille.<\/p>\n

Kuuntele jakso!<\/a><\/p>\n

Fysiikan opintojen erikoistumismahdollisuudet Turun yliopistossa<\/h3>\n

\"\"<\/p>\n

Toisessa jaksossa on mukana toisen vuoden fysiikan opiskelija, tuleva t\u00e4htitieteilij\u00e4 Laura Salomeri ja teoreettisen fysiikan professori sek\u00e4 fysiikan ja t\u00e4htitieteen laitoksen varajohtaja Jyrki Piilo. Heid\u00e4n kanssaan keskusteltiin fysiikan toisen vuoden opinnoista ja eri erikoistumis- ja ty\u00f6llistymismahdollisuuksista.<\/p>\n

Turun yliopistossa fysiikalta on kandidaatin tutkinnon vaiheessa nelj\u00e4 erikoistumisalaa sek\u00e4 maisterissa seitsem\u00e4n. Useammalle maisterivaiheen erikoistumisalalle on my\u00f6s englanninkielinen vastine. Kandivaiheessa voi erikoistua joko kokeelliseen fysiikkaan, t\u00e4htitieteeseen ja avaruusfysiikkaan, teoreettiseen fysiikkaan tai opettajalinjalle. Kandivaiheen erikoistumisalalta voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 suoraan vain tiettyihin maisterin linjoihin, mutta ne eiv\u00e4t poissulje toisiaan<\/p>\n

Kokeellisella fysiikalla tehd\u00e4\u00e4n paljon fysiikan harjoitust\u00f6it\u00e4 ja siit\u00e4 voi erikoistua materiaalifysiikkaan, teollisuusfysiikkaan tai l\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan fysiikkaan. Materiaalifysiikalla perehdyt\u00e4\u00e4n mm. erilaisten materiaalien rakenteisiin ja ominaisuuksiin, mittakaavan tullessa atomitasolta kaupallisien komponenttien kokoon, valmistuneet ovat siirtyneet t\u00f6ihin mm. puolijohdeteollisuuteen tai laivateollsiuuteen. Teollisuusfysiikan tutkintokokonaisuuteen kuuluu pieni liiketoiminnan sivuaine ja linjalta opiskelijat ovat valmistuneet erityisesti teknologian j\u00e4ttiyrityksiin. L\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan fysiikan maisterilinja on hyv\u00e4 siirtym\u00e4vaihe mm. jos haluaa sairaalafyysikon uralle, mutta osa ty\u00f6llistyy my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan yrityksiin l\u00e4hialueelle. Linjalla opiskellaan ainakin biol\u00e4\u00e4ketieteen kursseja, ja joitankin kursseja on yhteisty\u00f6ss\u00e4 PET-keskuksen, \u00c5bo akademin ja TYKS:in kanssa.<\/p>\n

Teoreettisen fysiikan kandilinjalta voi siirty\u00e4 luonnollisesti teoreettisen fysiikan maisterilinjalle. Maisterilinjalta iso osa siirtyy jatko-opintoihin ja tutkijaksi. Turun yliopistossa teoreettinen fysiikka tutkii mm. kvanttifysiikkaa, kosmologiaa ja kentt\u00e4teoriaa.<\/p>\n

T\u00e4htitieteen ja avaruusfysiikan erikoistumisalalla opiskellaan mm. eri avaruuden kappaleiden toimintaa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Avaruusfysiikka keskittyy l\u00e4hinn\u00e4 aurinkokuntamme kappaleisiin. Ty\u00f6llisyystilanne linjalta on hyv\u00e4, ja opiskelijat ovat ty\u00f6llistyneet instrumenttien kehitykseen, asitantuntija ja johtoteht\u00e4viin sek\u00e4 tutkijaksi.<\/p>\n

N\u00e4ilt\u00e4 kolmelta linjalta voi my\u00f6s erikoistua data-analytiikalle, joka on tuore erikoistumisala. T\u00e4ll\u00e4 linjalla opitaan mm. simuloimaan erilaisia fysikaalisia ilmi\u00f6it\u00e4 ja siihen kuuluu erillinen sivuaine koneoppimista yms. varten.<\/p>\n

Opettajalinjalalta opiskelijat voivat saavat aineenopettajan p\u00e4tevyyden yleens\u00e4 kahteen eri aineeseen, usein n\u00e4m\u00e4 ovat matematiikka ja fysiikka tai fysiikka ja kemia. Linjalta saa my\u00f6s p\u00e4tevyyden toimia luokanopettajana.<\/p>\n

Tiedot ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti linjojen opettajatuutoreilta. Sari Granroth: materiaalifysiikka, Matti Murtomaa: Teollisyys fysiikka sek\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen tekn. fysiikka, Pekka Hein\u00e4m\u00e4ki: T\u00e4htitiede ja avaruusfysiikka, Tommi Kokkonen: opettajalinja, Johannes Niskanen: data-analytiikka ja Kimmo Luoma: teoreettinen fysiikka.<\/p>\n

Kuuntele jakso<\/a><\/p>\n

Miksi fysiikka on niin kiinnostavaa, Esko Valtaoja ja Antti Peltola?<\/h3>\n

\"\"Jaksossa keskustellaan yleisemmin fysiikan opinnoista ja tutkijaurasta. Keskustelussa on mukana t\u00e4htitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja sek\u00e4 teoreettisen fysiikan maisteriopiskelija Antti Peltola. Jaksossa Esko kertoo, miksi p\u00e4\u00e4tyi aikanaan opiskelemaan fysiikkaa ja siit\u00e4 tutkijauralle ja professoriksi asti. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kiinnostui vahvasti fysiikasta, kun koulussa ei en\u00e4\u00e4 osattu vastata h\u00e4nen ”Miksi?” kysymyksiins\u00e4. Antti Peltola kertoo omista alavalinnoistaan ja vapaa-ajastaan opintojen ulkopuolella. H\u00e4n on muun muassa ehtinyt soittamaan omassa b\u00e4ndiss\u00e4\u00e4n ja speksiss\u00e4.<\/p>\n

Kuuntele jakso<\/a><\/p>\n

Kaikissa jaksoissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s opiskelijoiden vapaa-aikaa opintojen ulkopuolella.<\/p>\n

Kirjoittaja on vuoden 2025-2026 opiskelijal\u00e4hettil\u00e4s, fysiikan toisen vuoden opiskelija Nikolaos. Tutustu Nikolaokseen<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 blogipostaus on tiivistelm\u00e4 Studycast-podcastin ”Millaista on fysiikan opiskelu Turun yliopistossa?” jaksoista. Millainen on fysiikan opiskelijan ensimm\u00e4inen vuosi? Ensimm\u00e4isess\u00e4 jaksossa keskustelen ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijan Eero Haapan sek\u00e4 yliopistonlehtori Teemu Hynnisen kanssa ensimm\u00e4isen vuoden fysiikan opinnoista juuri Turun yliopistossa. Teemu Hynninen…<\/p>\n","protected":false},"author":44429,"featured_media":4166,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[230,26,35],"tags":[],"class_list":["post-4162","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta","category-opiskelu","category-oppiaine"],"acf":[],"taxonomy_info":{"category":[{"value":230,"label":"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta"},{"value":26,"label":"opiskelu"},{"value":35,"label":"oppiaine"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2026\/04\/WhatsApp-Image-2026-04-29-at-13.17.22-720x960.jpeg",720,960,true],"author_info":{"display_name":"Nikolaos Lampropoulos","author_link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/author\/nilamp\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":230,"name":"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta","slug":"matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":230,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw","cat_ID":230,"category_count":13,"category_description":"","cat_name":"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta","category_nicename":"matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta","category_parent":0},{"term_id":26,"name":"opiskelu","slug":"opiskelu","term_group":0,"term_taxonomy_id":26,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":130,"filter":"raw","cat_ID":26,"category_count":130,"category_description":"","cat_name":"opiskelu","category_nicename":"opiskelu","category_parent":0},{"term_id":35,"name":"oppiaine","slug":"oppiaine","term_group":0,"term_taxonomy_id":35,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":35,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"oppiaine","category_nicename":"oppiaine","category_parent":0}],"tag_info":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44429"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4162"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4172,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4162\/revisions\/4172"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}