{"id":80,"date":"2016-02-19T10:01:09","date_gmt":"2016-02-19T10:01:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskeluelamaa\/?p=80"},"modified":"2022-11-08T10:27:32","modified_gmt":"2022-11-08T08:27:32","slug":"ammattina-maantieteilija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/ammattina-maantieteilija\/","title":{"rendered":"Ammattina maantieteilij\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Ehk\u00e4 joku siell\u00e4 ruudun toisella puolella harkitsee maantieteen opiskelua yliopistossa.\u00a0Kun aikeista kertoo kavereille ja sukulaisille, nousee ilmaan paljon kysymyksi\u00e4, joihin voi olla hankala vastata. \u201dMit\u00e4 mantsaa opiskellut voi tehd\u00e4?\u201d \u201dMik\u00e4 susta sit tulee?\u201d Niinp\u00e4.<i>\u00a0Mihin tarvitaan maantiedett\u00e4<\/i><em>?<\/em><span id=\"more-7745\"><\/span><\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<h2>Maantieteen opiskelija valmistuu luonnontieteiden kandidaatiksi ja filasofian maisteriksi<\/h2>\n<p>\u201dMaantieteilij\u00e4\u201d ei ole mik\u00e4\u00e4n varsinainen ammattinimike, kuten ei ole historioitsija tai valtiotieteilij\u00e4k\u00e4\u00e4n. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmistutaan luonnontieteiden kandidaateiksi ja my\u00f6hemmin filosofian maistereiksi. Yhteiskuntatieteellisen luonteensa takia maantiede on hyvin yleissivist\u00e4v\u00e4 koulutus, mist\u00e4 voi tulla fiilis, ettei ole oikein mink\u00e4\u00e4n alan asiantuntija.\u00a0<strong>Maantieteen poikkitieteellisyys ja holistisuus voidaan kuitenkin heikkouksien sijaan n\u00e4hd\u00e4 sen suurimpina vahvuuksina<\/strong>: Sek\u00e4 yhteiskunnallisten ett\u00e4 luonnontieteellisten tekij\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kokonaisvaltainen tarkastelu on maantieteilij\u00e4lle ominaista ja eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6nmuutosta tai konflikteja tutkiessa, ja ennen kaikkea niit\u00e4 ennustettaessa. Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4nhetkinen pakolaiskriisi on hyvinkin tyypillinen tutkimusaihe maantieteilij\u00f6ille. Kaiken lis\u00e4ksi\u00a0<b>alueellinen asiantuntemus<\/b>\u00a0on meik\u00e4l\u00e4isten valttikortti.<\/p>\n<h2>Mihin ammatteihin valmistua maantieteest\u00e4?<\/h2>\n<p>Ehk\u00e4 selkein ammatti, johon t\u00e4\u00e4lt\u00e4 voi valmistua, on\u00a0<b>maantieteen ja biologian opettaja<\/b>. Lukemalla maantieteen rinnalla pitk\u00e4t sivuaineet biologiasta ja pedagogiikasta saa p\u00e4tevyydet toimia aineenopettajana yl\u00e4koulussa ja lukiossa.\u00a0<b>Laajempia ty\u00f6llisyysn\u00e4kymi\u00e4 tarjoilee kuitenkin tutkijalinja<\/b>, jolle omaltakin vuosikurssiltani jokainen on p\u00e4\u00e4tynyt. Tutkijalinja kiehtoo mahdollisuuksien runsaudella, sill\u00e4 maantieteess\u00e4 tutkimusalueena voi olla jokin yksitt\u00e4inen mikroalue\u00a0tai koko maailma.\u00a0Nykyisin maantieteen tutkimus on paljolti ratkaisujen etsimist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin ja alueiden kehitt\u00e4miseen liittyviin haasteisiin, mutta kokonaisuudessaan kentt\u00e4 on valtava. Tutkimusaiheet voivat vaihdella esimerkiksi kaupunkitilan sosiaalisesta hierarkiasta uusien pohjavesialueiden kartoittamiseen, eli hyvinkin yhteiskuntatieteellisest\u00e4 tutkimuksesta kovaan luonnontieteeseen.<\/p>\n<p><b>Sivuaineet vaikuttavat huomattavasti ammatilliseen suuntautumiseen.\u00a0<\/b>Ainakaan Turun yliopistossa maantieteen opiskelijoiden\u00a0sivuaineiden valintaa ei ole rajoitettu, joten kaikki tiedekunnat ovat periaatteessa avoinna mantsalaisille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 opiskelijat pysyv\u00e4t silti paljon oman tiedekuntansa sis\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 perinteisimpi\u00e4 sivuaineita ovat kokemuksieni mukaan biologia, ymp\u00e4rist\u00f6tiede, tilastotiede ja geologia, mutta my\u00f6s kauppatieteet, kehitystutkimus, kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja valtio-oppi. Muissa yliopistoissa luetaan paljon my\u00f6s arkkitehtipuolen juttuja, kuten yhdyskuntasuunnittelua. Mukaan mahtuu silti my\u00f6s niit\u00e4, jotka poistuvat tallatulta polulta valitsemalla sivuaineensa\u00a0humanistisesta tiedekunnasta tai l\u00e4\u00e4kiksest\u00e4.<\/p>\n<p><b>Tutkijalinjalta maisteriksi valmistuttuaan\u00a0<\/b>voi ty\u00f6paikka l\u00f6yty\u00e4 niin julkiselta kuin yksityiselt\u00e4kin sektorilta, tai vaikka kansainv\u00e4lisest\u00e4 organisaatiosta. Osa j\u00e4\u00e4 yliopistolle tekem\u00e4\u00e4n jatko-opintoja ja toimimaan tutkijoina ja lehtoreina. Erilaiset asiantuntija-, suunnittelu- ja hallintoteht\u00e4v\u00e4t ovat yleisi\u00e4 ja kohteina voivat toimia esimerkiksi yliopistot, kunnan matkailu-, suunnittelu- tai kehittymispalvelut, alueellista asiantuntemusta kaipaavat yritykset, ymp\u00e4rist\u00f6keskukset, maa-ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, ulkoasiainministeri\u00f6, Suomen konsulaatit\/suurl\u00e4hetyst\u00f6t, YK, ymp\u00e4rist\u00f6virastot tai kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t. Tilastoja, ammattinimikkeit\u00e4 ja palkkatasoja p\u00e4\u00e4see tarkemmin, joskin yh\u00e4 puutteellisesti, tarkastelemaan <a href=\"https:\/\/www.toissa.fi\/sijoittuminen-tyoelamaan\/show\/maantiede\">t\u00f6iss\u00e4.fi-sivuilta<\/a>.<\/p>\n<p><b>Maantieteilij\u00e4n ty\u00f6n\u00e4kymiin ei siis ole yht\u00e4 oikeaa vastausta.\u00a0<\/b>Yleissivist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 koulutuksella voi tehd\u00e4 kaikenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kivaa, ja moniin ty\u00f6paikkoihin pelkk\u00e4 \u201dfilosofian maisteri\u201d CV:ss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 koulutustaustaksi. Paljon riippuu loppujen lopuksi itsest\u00e4\u00e4n ja siit\u00e4 miten omaa osamistaan kehitt\u00e4\u00e4 ja markkinoi ty\u00f6nantajille. T\u00e4m\u00e4 voi olla aluksi h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta opiskellessa kuviot selkenee. Ensimm\u00e4isen vuoden opetusohjelmaan sis\u00e4ltyy kurssi, jolla eri tyyppisiin hommiin p\u00e4\u00e4tyneet maantieteilij\u00e4t k\u00e4yv\u00e4t kertomassa omista urapoluistaan, ja ep\u00e4virallisia alumnivierailuja tulee vastaan my\u00f6s my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Mik\u00e4 musta sitten tulee isona? En itsek\u00e4\u00e4n tied\u00e4 viel\u00e4 varmaksi, mutten kanna siit\u00e4 huolta. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tulen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin keskittym\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu-ja kehitysteemoihin, ja ihanteellista olisi toima jonkin sortin asiantuntijana aiheeseen liittyviss\u00e4 projekteissa ja hankkeissa. Mieless\u00e4 ovat my\u00f6s kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ja ulkomaat. Ensimm\u00e4inen ty\u00f6paikka saadaan kuulemma usein paikkatieto-osaamisen(GIS) avulla, sill\u00e4 se on jotain konkreettista, johon ty\u00f6nantajat voivat tarttua viel\u00e4 raakojen vastavalmistuneiden kohdalla. Paikkatietomenetelmi\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n nykyisin valtavasti l\u00e4hes kaikissa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyviss\u00e4 hankkeissa, joten niiden hallitseminen on itsellenikin todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4.\u00a0<b>Tie unelmaduuniin on siis pitk\u00e4, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 \u2014ja ehk\u00e4 hauskintakin\u2014 on nauttia matkasta.<\/p>\n<p><\/b>Tutustu Turun yliopiston <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/opiskelijaksi\/maantiede-luonnontieteiden-kandidaatti-ja-filosofian-maisteri-3-v-2-v\">maantieteen koulutukseen nettisivuilla<\/a>. (linkki p\u00e4ivitetty 8.11.2022).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ehk\u00e4 joku siell\u00e4 ruudun toisella puolella harkitsee maantieteen opiskelua yliopistossa.\u00a0Kun aikeista kertoo kavereille ja sukulaisille, nousee ilmaan paljon kysymyksi\u00e4, joihin voi olla hankala vastata. \u201dMit\u00e4 mantsaa opiskellut voi tehd\u00e4?\u201d \u201dMik\u00e4 susta sit tulee?\u201d Niinp\u00e4.\u00a0Mihin tarvitaan maantiedett\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":5669,"featured_media":83,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[230,26,35],"tags":[315,243,316],"class_list":["post-80","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta","category-opiskelu","category-oppiaine","tag-ammatti","tag-maantiede","tag-urapolku"],"acf":[],"taxonomy_info":{"category":[{"value":230,"label":"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta"},{"value":26,"label":"opiskelu"},{"value":35,"label":"oppiaine"}],"post_tag":[{"value":315,"label":"ammatti"},{"value":243,"label":"maantiede"},{"value":316,"label":"urapolku"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2019\/07\/Maantieteilij\u00e4_1320x564-720x308.jpeg",720,308,true],"author_info":{"display_name":"Turun yliopiston opiskelija Ilona","author_link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/author\/amtolk\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":230,"name":"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta","slug":"matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":230,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw","cat_ID":230,"category_count":13,"category_description":"","cat_name":"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta","category_nicename":"matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta","category_parent":0},{"term_id":26,"name":"opiskelu","slug":"opiskelu","term_group":0,"term_taxonomy_id":26,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":130,"filter":"raw","cat_ID":26,"category_count":130,"category_description":"","cat_name":"opiskelu","category_nicename":"opiskelu","category_parent":0},{"term_id":35,"name":"oppiaine","slug":"oppiaine","term_group":0,"term_taxonomy_id":35,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":35,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"oppiaine","category_nicename":"oppiaine","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":315,"name":"ammatti","slug":"ammatti","term_group":0,"term_taxonomy_id":315,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":243,"name":"maantiede","slug":"maantiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":243,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"},{"term_id":316,"name":"urapolku","slug":"urapolku","term_group":0,"term_taxonomy_id":316,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5669"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2965,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/2965"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media\/83"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/opiskelijaelamaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}