Tonttu Turussa -kulttuuriluotain: lähtölaukaus

Kirjoittaja Lilli Sihvonen

“Tehtävänäsi on kuljettaa Tonttu-hahmoa haluamiisi paikkoihin Turussa ja täyttää Tontun matkapäiväkirjassa olevat viisi tehtävää. Saat keksiä Tontulle nimen ja muuta taustaa, mutta Tontulla on myös henkilökohtainen piirteensä, joka sinun täytyy ottaa huomioon Tontun matkaa suunnitellessasi. Kuvaile vihkoon jokaista matkaa, Tontun mietteitä ja matkamuistoja. Tontun kohtaamat ystävät voivat myös suositella Tontulle matkakohteita. Palauta täytetty vihko takaisin tutkijalle matkan päätyttyä. Mukavaa matkaa!”

Näin voisi lyhyesti kuvailla Tonttu Turussa -kulttuuriluotainta, jonka olemme Pelikaupunki Turku -hankkeessa suunnitelleet ja lähettäneet matkaan. Kulttuuriluotaimet (engl. cultural probes) ovat muotoilun tutkimuksessa kehitetty ja käytetty menetelmä, jolla kerätään tietoa ja tutkimusaineistoa osallistujien omista näkemyksistä ja kokemuksista itsedokumentoinnin avulla. Tutkija Johanna Ylipullin mukaan kulttuuriluotain on sateenvarjotermi, jonka alle määrittyy useita eri luotaimen sovellustapoja ja nimityksiä. Kyse on leikillisestä, luovasta ja osallistavasta menetelmästä, sillä luotaimet toteutetaan usein niin, että osallistuja suorittaa itsekseen erilaisia tehtäviä. Luotain voidaan toteuttaa esimerkiksi päiväkirjojen, valokuvaamisen tai askartelu- ja tehtävävihkojen muodossa. Luotaimen käytössä kiinnostus kohdistuu ihmisten arkeen ja heidän itsensä tekemiin havainnointeihin, joihin tutkijan on vaikea osallistua vaikuttamatta lopputulokseen jollakin tapaa. (Ylipulli 2015, 65–71.)

Tonttu Turussa -kulttuuriluotain ammentaa inspiraatiota ranskalaisesta Jean-Pierre Jeunet’n ohjaamasta Amélie-elokuvasta sekä leluturismi-kulttuurista, jossa lelut ovat matkakuvien kohteena. Tonttu on syntynyt hankkeen järjestämissä kulttuuriluotaintyöpajoissa, joita ohjasi akatemiatutkija Johanna Ylipulli Aalto-yliopistosta. Työpajoissa suunniteltiin yhteensä kolme erilaista kulttuuriluotainta, joista Tonttu päätettiin toteuttaa ensimmäisenä. Suunnittelutyön seurauksena syntyi erilaisia Tonttu-hahmoja, jotka ammentavat ilmeensä Tonttu-mytologioista ja nykykulttuurista. Ohjeita Tonttujen tekoon etsittiin muun muassa Pinterestistä ja YouTubesta, ja kaikki tontut on pitkälti valmistettu materiaaleista, jotka löytyivät tutkijoiden kotoa jo valmiiksi. Tonttujen kuljetusta varten etsittiin kirpputoreilta erilaisia matkalaukkuja ja pussukoita.

Tontulle kehitettiin matkapäiväkirja, joka sisältää ohjeistuksen lisäksi Tontun oman profiilisivuston, viisi tehtävää, jotka tehdään vapaavalintaisissa paikoissa Turussa, ystäväsivun, jonne Tontun ystävät voivat suositella sopivia kohteita sekä palauteosion luotaimen käytöstä kokonaisuutena. Vihkoon on tarkoitus suunnitella, kertoa ja visualisoida Tontun matkaa Turussa. Tonttu kerää myös matkamuistoja ja kirjaa ylös mietteitä matkoiltaan. Lisäksi jokaisella Tontulla on oma persoonallinen piirtensä, joka on otettava matkanteossa huomioon: Turkuun rakastunut Tonttu, Turkuun kyllästynyt Tonttu ja muistinsa menettänyt, turkulaista identiteettiä etsivä Tonttu. 

Tonttu-luotaimen tarkoituksena on muun muassa selvittää, millaisia paikkoja ihmiset valitsevat eri mielenlaatuisille Tontuille ja millaisia taas eivät? Mitä ajatuksia eri paikkoihin kytketään? Millaisissa paikoissa tämänkaltainen toiminta (leikkiminen) tuntuu luontevimmalta, missä taas ei? Miten kaupunkiympäristöä ylipäänsä tarkastellaan tai hyödynnetään tämän toiminnan kautta?

Ensimmäinen Tonttu on lähtenyt matkaan viikolla 48, ja toivomme mukaan lisää testaajia. Näiden matkojen tarkoituksena on testata vihkon tehtäviä sekä aikaa, joka matkan tekoon kuluu. Tämän jälkeen luotaimeen tehdään todennäköisesti pieniä muutoksia ja parannuksia palautteen perusteella. Sen jälkeen Tonttu lähtee uudelleen reissuun uusien matkaajien kanssa. 

Lähteet

Ylipulli, Johanna. 2015. Smart futures meet northern realities: anthropological perspectives on the design and adoption of urban computing. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0748-3.