{"id":1365,"date":"2020-04-17T12:49:36","date_gmt":"2020-04-17T09:49:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/?p=1365"},"modified":"2020-04-17T13:28:43","modified_gmt":"2020-04-17T10:28:43","slug":"analyysi-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/analyysi-1\/","title":{"rendered":"Analyysi: Kuukausi takana \u2013 miten t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4y?"},"content":{"rendered":"\n<p>Julkisessa keskustelussa koronatilanteen talousvaikutuksista on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 aivan oikeutetusti korostunut tiettyjen kuluttajamarkkinoiden nopeasti eskaloitunut kriisi, joka on merkinnyt laajoja lomautuksia ja jopa liiketoiminnan t\u00e4ydellist\u00e4 keskeytyst\u00e4. N\u00e4kyviss\u00e4 on paljon inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja konkursseja. Talousennusteet heikentyv\u00e4t viikko viikolta. Samanaikaisesti me olemme seuranneet kahdeksaa sellaista PK-yrityst\u00e4, joiden tilanne on ollut paikoitellen l\u00e4hes p\u00e4invastainen. Kuukausi takana \u2013 ja jo nyt kriisiajalla on monet kasvot. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Koronaepidemia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistaiseksi kohdelleen yrityksi\u00e4 hyvin eri tavoin. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s PK-yritysten kokoluokan sis\u00e4ll\u00e4. Puhtaasti yritysten v\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla (B2B) toimivat PK-yritykset vaikuttaisivat toistaiseksi v\u00e4ltt\u00e4neen pahimmat skenaariot, kuten seurannassamme olevien yritysten tilanteet kertovat. Kaikki ovat kohdanneet kuitenkin muutosta ja paineita omassa toiminnassaan. N\u00e4m\u00e4 ovat heijastuneet esimerkiksi johtamiseen, henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tai uusiin toimintatapoihin. T\u00e4ss\u00e4 analyysiss\u00e4 k\u00e4sittelemme joitakin edell\u00e4 mainituista ensimm\u00e4isen kuukauden kokemusten pohjalta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa uskaltaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4? &nbsp;<\/h4>\n\n\n\n<p>Kukaan ei viel\u00e4 tied\u00e4 kuinka kauan joudumme toimimaan poikkeusoloissa, tai miten ja mihin kaikkialle kriisi iskee taloudellisesti. Yritysjohtajien kanssa k\u00e4ydyiss\u00e4 keskusteluissa harva uskaltaa, tai edes kykenee, ennustamaan tilannettaan paria kuukautta pidemm\u00e4lle. Moni uskoo yrityksens\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kes\u00e4\u00e4n asti, mutta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeinen aika on varsin tihe\u00e4n sumun peitossa. Julkisuudessa on paljon keskusteltu erilaisista talouden elpymismalleista. Mahdollisia kasvuk\u00e4yri\u00e4 on kuvattu esimerkiksi V-, U-, tai L-kirjaimin. Vaikka pandemia alkaisi hiipua l\u00e4hikuukausina ja viranomaisrajoitteita purettaisiin asteittain, emme viel\u00e4 tied\u00e4 miten talousel\u00e4m\u00e4 kehittyy. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p style=\"background-color:#fbe3a1\" class=\"has-background\"><strong><em>Muistuttaako talouskehitys enemminkin W-kirjainta, tihe\u00e4sti sahaavaa k\u00e4yr\u00e4\u00e4?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Siirrymmek\u00f6 siis pitk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkihoitojaksoon, jossa vuoron per\u00e4\u00e4n h\u00f6llennet\u00e4\u00e4n ja tiukennetaan yhteiskuntaa koskevia rajoituksia? Miten bisnest\u00e4 t\u00e4llaisessa tilassa voi johtaa tai suunnitella? Muistuttaako talouskehitys enemminkin W-kirjainta, tihe\u00e4sti sahaavaa k\u00e4yr\u00e4\u00e4? &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tulevaisuutta koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei&nbsp; t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa ole helppo tehd\u00e4. Lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon aikaj\u00e4nne on nyt varsin lyhyt. Useassa yrityksess\u00e4 toimitaan nyt reaktiivisesti ja pyrit\u00e4\u00e4n sopeutumaan mahdollisimman nopeasti uusiin tilanteisiin. T\u00e4m\u00e4 malli ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pelasta liiketoimintaa pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa \u2013 etenkin kun maailma koronan j\u00e4lkeen saattaa olla aiempaan verrattuna hyvinkin erilainen. Vai voisiko kriisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudistamisen mahdollisuutena? Mik\u00e4 on yritysten kyky ottaa riski\u00e4 ja investoida uuteen? Kest\u00e4\u00e4k\u00f6 kassa? Onko nyt helpompaa irtisanoa tai lomauttaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4\u00e4n, kuin rohkaista uuden luomiseen? Olemme jo n\u00e4hneet, ett\u00e4 vallitseva kriisi on synnytt\u00e4nyt uusia palveluita, tuotteita ja yhteisty\u00f6kuvioita, joita ei olisi muuten syntynyt. T\u00e4m\u00e4 vaatii kuitenkin poikkeuksellista rohkeutta ja johtajuutta. Sek\u00e4 kovaa uskoa omaan tekemiseen. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Talousvaikutusten isoin aalto vasta edess\u00e4?&nbsp;<\/h4>\n\n\n\n<p>Taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna epidemian kehittyminen n\u00e4ytt\u00e4isi vaikuttaneen sek\u00e4 seuraamiimme PK-yrityksiin ett\u00e4 laajemmin suomalaisyrityksiin selke\u00e4sti vaiheittain.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Vaikutusten ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa<\/em><\/strong> vuoden 2020 alussa epidemia koski l\u00e4hinn\u00e4 Kiinaa ja muutamia Aasian maita ja se n\u00e4kyi Suomeen tarjontal\u00e4ht\u00f6isin\u00e4 h\u00e4iri\u00f6in\u00e4 materiaalien ja komponenttien saatavuutena sek\u00e4 toimitusketjujen sujuvuudessa. Vaikka seurantamme ei ulotu n\u00e4ille kuukausille, voidaan yritysten l\u00e4ht\u00f6tilanne huomioiden todeta, ett\u00e4 vaikutukset n\u00e4in\u00e4 kuukausina olivat seurattaville yrityksille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemattomat.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Vaikutusten toisessa vaiheessa <\/em><\/strong>maaliskuusta 2020 alkaen epidemia muuttui pandemiaksi ja se ulottui kaikkialle maailmaan. My\u00f6s Suomessa alkoivat viranomaisrajoituksista seuranneet kysynt\u00e4h\u00e4iri\u00f6t, jotka koskivat erityisesti palvelusektoria ja yksityist\u00e4 kulutusta. Seuraamiemme yrityksen osalta vaikutukset ovat edelleen pysyneet varsin pienin\u00e4 ja liittyv\u00e4t ennen kaikkea viranomaisrajoitusten tuomiin haasteisiin, kuten matkustuskieltoihin tai asiakasty\u00f6maiden henkil\u00f6rajoituksiin sek\u00e4 jossakin m\u00e4\u00e4rin materiaalien toimitusongelmiin ulkomailta. Tilanne ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n vaikuttanut yritysten kysynt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4sti. Jossakin yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa itse asiassa jopa kysynt\u00e4\u00e4 hetkellisesti lis\u00e4\u00e4v\u00e4sti.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ennakoimme kriisin kehittyv\u00e4n seuraavaksi <strong><em>kolmanteen aaltoon<\/em><\/strong>, joka on luonteeltaan globaali kysynt\u00e4h\u00e4iri\u00f6, jossa my\u00f6s B2B-markkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuu voimakkaita taloudellisia paineita. Yksityisen kulutuksen hiipumisen ja kokonaiskysynn\u00e4n heikkenemisen seurauksena yrityksiin kohdistuu monimuotoisia vaikutuksia niiden kansainv\u00e4listen arvoketjujen kautta. Vaikutukset kohdistuvat my\u00f6s sellaisiin yrityksiin, joiden liiketoiminta ei ole mitenk\u00e4\u00e4n sidoksissa siihen, kuinka paljon kotitaloudet kuluttavat. Seuraamissamme PK-yrityksiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehitys ei viel\u00e4 ole kovin laajasti n\u00e4kyviss\u00e4, mutta ensimm\u00e4isi\u00e4 signaaleja my\u00f6s niiden parissa on jo saatu. Tulkintamme mukaan edell\u00e4kin tekstiss\u00e4 mainitut eritt\u00e4in varovaiset arviot tai jopa n\u00e4k\u00f6alattomuus omaan tilanteeseen syksyll\u00e4 kieliv\u00e4t osittain t\u00e4m\u00e4n uhan tiedostamisesta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p style=\"background-color:#fbe3a1\" class=\"has-background\"><strong><em>Arvioimmekin, ett\u00e4 vasta osa taloudellisista vaikutusketjuista on k\u00e4ynnistynyt<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koronakriisi synnytt\u00e4\u00e4 edetess\u00e4\u00e4n monimutkaisia taloudellisia vaikutusketjuja. Arvioimmekin, ett\u00e4 vasta osa n\u00e4ist\u00e4 on k\u00e4ynnistynyt. T\u00e4m\u00e4n hetken tilannekuvan pohjalta arvioimme varovasti, ett\u00e4 kohti syksy\u00e4 ment\u00e4ess\u00e4 B2B-markkinoilla, sek\u00e4 vientialoilla ett\u00e4 kotimaassa, alkaa koronaepidemian kolmas taloudellinen aalto. Se voi olla vaikutuksiltaan nykyist\u00e4 laajempi. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Taloudellinen ep\u00e4varmuus on koko ty\u00f6yhteis\u00f6n asia&nbsp;<\/h4>\n\n\n\n<p>Kuten edell\u00e4 kuvasimme, yritykset joutuivat maaliskuussa mukauttamaan toimintaansa rajoitusten takia hyvin nopeasti. Seuraamissamme yrityksiss\u00e4 nopea muutos nostatti me-henke\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Johto mukautti toimintaa ja henkil\u00f6st\u00f6 pisti parastaan. Kuulimme, miten muutosta helpotti se, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 on aiemminkin pidetty hyv\u00e4\u00e4 huolta. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen katsottuna nopea muutos mm. et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n olikin vain tekninen muutos ty\u00f6nteossa ja todellinen koitos on vasta alkamassa. Poikkeustila on nyt vakiintunut osaksi arkea, mutta kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei viel\u00e4 ole tietoa siit\u00e4 milloin tilanne alkaa helpottaa. Kriisin aiheuttama ep\u00e4varmuus on alkanut verottaa mielialaa. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4 sitten PK-yritysten johto? Miten jaksavat johtajat, joista suurella osalla harteilla painaa my\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4n vastuu? Johdon kohdalla on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 samansuuntaista muutosta kuin henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4. Kun kriisi iski Suomeen, johto toimi taistelumoodissa p\u00e4iv\u00e4 kerrallaan. Parin viikon j\u00e4lkeen tilanne oli tasaantunut sen verran, ett\u00e4 johtajat pystyiv\u00e4t suuntaamaan katsetta jo hieman pidemm\u00e4lle. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa alkoi hahmottua, ett\u00e4 tilanne ei tule normalisoitumaan nopeasti, vaan kriisill\u00e4 tulee olemaan vaikutusta pitk\u00e4lle tulevaisuuteen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Jo ensimm\u00e4isen kuukauden j\u00e4lkeen voidaan n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 PK-yrityksiss\u00e4 poikkeustila voi kuitenkin saada aikaan hyv\u00e4n kierteen, jossa henkil\u00f6st\u00f6n me-henki ja taistelutahto lujittavat ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 se voi luoda sy\u00f6ksykierteen, jossa jopa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti hyvinvoiva ty\u00f6yhteis\u00f6 alkaa voida huonosti ja huono fiilis vain syvenee viikko viikolta. Johdolla on t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 henke\u00e4 ja uskoa tulevaan. PK-yritysten johtajien jaksaminen on nyt kuitenkin koetuksella. Johdon ja koko ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvointi ovat my\u00f6s keskeisi\u00e4 asioista, joilla vaikutetaan kriisin pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin seuraamuksiin. Hyvinvoivat ty\u00f6yhteis\u00f6t todenn\u00e4k\u00f6isesti palautuvat kriisist\u00e4 paremmin. Johtamisresepti, joka on toiminut useasti ennenkin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p><em><strong>Miten t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4y?<\/strong><\/em> Anna oma mielipiteesi alla olevassa kommenttikent\u00e4ss\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p><strong><em>Lis\u00e4tietoja:<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Taina Eriksson: taina.eriksson(at)utu.fi, 040 728 6196<\/p>\n\n\n\n<p>Antti Saurama: antti.saurama(at)utu.fi, 040 592 4921<\/p>\n\n\n\n<p>Thomas Westerholm: thomas.westerholm(at)utu.fi, 050 449 3351<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Julkisessa keskustelussa koronatilanteen talousvaikutuksista on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 aivan oikeutetusti korostunut tiettyjen kuluttajamarkkinoiden nopeasti eskaloitunut kriisi, joka on merkinnyt laajoja lomautuksia ja jopa liiketoiminnan t\u00e4ydellist\u00e4 keskeytyst\u00e4. N\u00e4kyviss\u00e4 on paljon inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja konkursseja. Talousennusteet heikentyv\u00e4t viikko viikolta. Samanaikaisesti me olemme seuranneet kahdeksaa sellaista PK-yrityst\u00e4, joiden tilanne on ollut paikoitellen l\u00e4hes p\u00e4invastainen. Kuukausi takana \u2013 ja jo&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/analyysi-1\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":4910,"featured_media":1362,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[],"class_list":["post-1365","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analyysi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1365","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4910"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1365"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1365\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1413,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1365\/revisions\/1413"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1365"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1365"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1365"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}