{"id":1986,"date":"2020-06-18T09:10:46","date_gmt":"2020-06-18T06:10:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/?p=1986"},"modified":"2020-06-18T09:16:52","modified_gmt":"2020-06-18T06:16:52","slug":"analyysi-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/analyysi-3\/","title":{"rendered":"Analyysi: Olik t\u00e4\u00e4 ny t\u00e4s\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomen hallitus totesi poikkeusolojen p\u00e4\u00e4ttyneen 15.6., mutta seurantamme ei ole p\u00e4\u00e4ttynyt. Olemme seuranneet t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kolmen poikkeuksellisen kuukauden ajan kahdeksaa pk-yrityst\u00e4 ja aina kuukauden p\u00e4\u00e4tteeksi analysoineet tilannetta t\u00e4rke\u00e4ksi kokemastamme n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nyt kolmen kuukauden j\u00e4lkeen katsomme yritysten sopeutumista kriisitilanteeseen, pidempiaikaisia muutoksia ja sit\u00e4, onko kriisitilanne nyt ohi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Poikkeusoloihin solahdettiin melko sujuvasti &nbsp;<\/h4>\n\n\n\n<p>Seurannassamme olevat yritykset sopeutuivat poikkeustilanteeseen varsin notkeasti. Jotta kokemuksesta voidaan oppia, on hyv\u00e4 tarkastella, mitk\u00e4 tekij\u00e4t auttoivat yritysten sopeutumista kriisitilanteeseen ja mik\u00e4 teki siit\u00e4 haastavaa. Haastattelemamme johtajat ovat nostaneet oman yrityksens\u00e4 sopeutumisessa esille p\u00e4\u00e4osin tekij\u00f6it\u00e4, jotka juontavat juurensa siihen millaisia toimintamalleja ja strategioita oli valittu jo pitk\u00e4\u00e4n ennen kriisi\u00e4. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Useissa yrityksiss\u00e4 sek\u00e4 fyysinen ett\u00e4 henkinen l\u00e4heisyys asiakkaaseen oli t\u00e4rke\u00e4 sopeutumista edist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvin asiakkaitaan, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 helpommin my\u00f6s sit\u00e4 miten kriisi vaikuttaa asiakkaan tarpeisiin. T\u00e4m\u00e4 kriisin aikana my\u00f6s fyysisell\u00e4 sijainnilla on ollut merkityst\u00e4, koska esimerkiksi materiaalien kansainv\u00e4linen saatavuus on k\u00e4rsinyt. Joillakin seuratuilla yrityksill\u00e4 asiakasportfolio oli hajautettu eri toimialoille jo entuudestaan, mik\u00e4 oli ehdoton vahvuus. Niiss\u00e4, joilla se ei ollut, tehd\u00e4\u00e4n nyt hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 hajauttamisen eteen. N\u00e4iden lis\u00e4ksi selke\u00e4 vahvuus kaikkien kohdalla oli nopeus kriisin alussa. Sek\u00e4 prosessit ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 taipuivat ketter\u00e4sti uuteen tilanteeseen. Henkil\u00f6st\u00f6n sopeutumista on edesauttanut kriisi\u00e4 edelt\u00e4nyt kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 heist\u00e4 ihmisin\u00e4 ja se, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on ollut hyv\u00e4 henki ja asenne, jotka ovat kannatelleet my\u00f6s poikkeusoloissa. Se kuuluisa tekemisen meininki on s\u00e4ilynyt, vaikka maailma ymp\u00e4rill\u00e4 on myllerryksess\u00e4. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background has-luminous-vivid-amber-background-color\"><strong><em>Joillakin seuratuilla yrityksill\u00e4 asiakasportfolio oli hajautettu eri toimialoille jo entuudestaan, mik\u00e4 oli ehdoton vahvuus. Niiss\u00e4, joilla se ei ollut, tehd\u00e4\u00e4n nyt hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 hajauttamisen eteen.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella &#8211; heikkouksina &#8211; yrityksiss\u00e4 on ollut puutteita varautumisessa vakavaan kriisitilanteeseen ja pk-yrityksille tyypilliset puutteet oman toiminnan ja asiakaskunnan tilannekuvan seurannassa. Seurantaa on opittu kriisiss\u00e4 kantap\u00e4\u00e4n kautta, sill\u00e4 maksuviiv\u00e4styksi\u00e4 ja jonkinasteisia kassakriisej\u00e4 on koettu. Seuraamiemme yritysten historiassa ei aiemmin juurikaan ole koettu tilanteita, joissa kassan kest\u00e4vyytt\u00e4 olisi todella testattu. N\u00e4in ollen yrityksill\u00e4 ei ollut rutiinia tai edes m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 mittareita kriisitilanteen edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tihe\u00e4\u00e4n ja systemaattiseen seurantaan. My\u00f6s keskin\u00e4inen sparraus ja normaalisti arjessa tapahtuva ep\u00e4muodollinen t\u00f6iden etenemisen seuranta on k\u00e4rsinyt. T\u00e4m\u00e4n merkitys kasvaa mit\u00e4 pidemm\u00e4ksi kriisitilanne muodostuu, sill\u00e4 se alkaa v\u00e4hitellen vaikuttaa yrityksen toiminnan kehitt\u00e4miseen ja uudistumiseen. \u00a0<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 asioita kriisi muuttaa pysyv\u00e4sti?&nbsp;<\/h4>\n\n\n\n<p>Kriisit j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t aina omat j\u00e4lkens\u00e4. Yhdess\u00e4 seurattavien yritysten kanssa olemme pitkin kev\u00e4tt\u00e4 pohtineet miten ja mihin koronakriisi vaikuttaa pysyv\u00e4sti. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 nousee et\u00e4ty\u00f6. Kaikissa yrityksiss\u00e4 ennakoidaan, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6 tulee olemaan oleellisesti yleisemp\u00e4\u00e4 kuin ennen kriisi\u00e4. Sujuva et\u00e4ty\u00f6 vaatii kuitenkin enemm\u00e4n kuin pelkki\u00e4 digitaalisia ty\u00f6kaluja. Pit\u00e4\u00e4 esimerkiksi panostaa yhteisiin, koordinoituihin ty\u00f6prosesseihin, l\u00e4htien niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin yhteisesti saatavien dokumenttien tallennus- ja nime\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nteest\u00e4. Et\u00e4ty\u00f6 luo uusia rutiineja my\u00f6s johtamiseen ja esimiesty\u00f6h\u00f6n, kuten henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvoinnista huolehtimiseen, sis\u00e4iseen viestint\u00e4\u00e4n ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamiseen digikanavien kautta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Digitaalinen yhteydenpito ja viestint\u00e4 on luonnollisesti ollut vilkasta my\u00f6s asiakkaiden ja yhteisty\u00f6verkoston kanssa. Et\u00e4yhteydenpito on monen mielest\u00e4 itse asiassa l\u00e4hent\u00e4nyt asiakas- ja kumppanisuhteita, koska nyt on voitu matalammalla kynnyksell\u00e4 ja useammin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palavereita ja tapaamisia. Arkisten myyntineuvotteluiden ja operatiivisen koordinoinnin lis\u00e4ksi on laajennettu digitaalista markkinaviestint\u00e4\u00e4 eri muodoissa, kuten tuote-esittelyihin keskittyvi\u00e4 webinaareja, virtuaalimessuja, ideointity\u00f6pajoja, ja erilaisia hybriditapahtumia. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background has-luminous-vivid-amber-background-color\"><strong><em>Et\u00e4yhteydenpito on monen mielest\u00e4 itse asiassa l\u00e4hent\u00e4nyt asiakas- ja kumppanisuhteita<\/em><\/strong>\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 tiet\u00e4nee sit\u00e4, ett\u00e4 perinteiset asiakask\u00e4ynnit ja liikematkat v\u00e4henev\u00e4t &#8211; ainakin pidemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4. Pohdintaan on my\u00f6s noussut muuttuvatko toimistotilatarve lis\u00e4\u00e4ntyneen et\u00e4ty\u00f6skentelyn takia. Toistaiseksi emme ole kuitenkaan havainneet muutos- tai muuttoliikkeit\u00e4 tilojen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tartuntariskin ehk\u00e4isyn j\u00e4rjest\u00e4miseksi on toisaalta ennustettu, ett\u00e4 voidaan tarvita jopa enemm\u00e4n toimistotilaa. Voisi siksi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 tilaratkaisuihin ja vuokrasopimuksiin liittyen kehitett\u00e4neen vastaisuudessa uusia joustavampia toimintamalleja. Ainakin asiakastarvetta olisi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Juuri asiakastarpeen syv\u00e4llinen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja nopea mukautuminen muutostarpeisiin on n\u00e4hty kriisivaiheen keskeisen\u00e4 selviytymiskeinona. Koska koronakriisi oli globaali, monessa yrityksess\u00e4 on huomattu, ettei yksin riit\u00e4, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 l\u00e4himarkkinan tai -asiakkaiden tilannetta. Pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 kansainv\u00e4liset voimat tai muutostrendit vaikuttavat omaan bisnekseen. Esimerkiksi suhtautuminen investointeihin ja investointiriskeihin on muuttumassa. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 monella sektorilla arvioidaan uusinvestointeja tosi tarkasti, mik\u00e4 luo ainakin hetkellisen investointipys\u00e4hdyksen. Esimerkiksi rakennusalalla ja telakkateollisuudessa, ja isossa osassa teknologiapainotteista vientiteollisuutta, elet\u00e4\u00e4n kohta ratkaisun hetki\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suhteen. Pidemm\u00e4ll\u00e4 j\u00e4nteell\u00e4 taas n\u00e4emme, ett\u00e4 tulee syntym\u00e4\u00e4n uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka hajauttavat riskej\u00e4 ja mukautuvat riskienkantokyvyn mukaan. T\u00e4m\u00e4 uusjako tuo itsess\u00e4\u00e4n uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia rooleja. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisitilanne toimii my\u00f6s ik\u00e4\u00e4n kuin markkinapuhdistajana karsien heikkoja ja vahvistaen uuteen tilanteeseen sopeutuvia toimijoita. Monella alalla ennustetaan my\u00f6s yrityskauppojen ja \u2013konsolidointien lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n luoden uusia kilpailuasetelmia. Ty\u00f6voimakeskeisill\u00e4 aloilla, kuten rakennusalalla ja maa- ja mets\u00e4taloudessa, kotimaisen ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on noussut, ja tullee pysym\u00e4\u00e4n korkealla niin kauan kun el\u00e4mme tartuntaep\u00e4varmuudessa. Pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa teknologian ja digitalisaation kehitys luo kuitenkin vastavoiman, joka osin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 joillakin aloilla ty\u00f6voiman tarvetta, ja samalla tuo ja luo uutta kansainv\u00e4list\u00e4 kilpailua. Viel\u00e4 alkutaipaleellaan oleva alustatalous on yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta, miten pysyv\u00e4\u00e4 on pysyv\u00e4? Seuraava kriisinpoikanen, tai teknologinen ja yhteiskunnallinen kehitys yleens\u00e4, muuttaa taas toimintaedellytyksi\u00e4 ja muovaa liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4 omalla tavallaan. Pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa koronakriisi voidaan n\u00e4hd\u00e4 vain yhten\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tilanteena monen muun rinnalla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Onko kriisi nyt siis ohi? Vai vasta tulossa?&nbsp; &nbsp;<\/h4>\n\n\n\n<p>Samalla kun koronapandemian terveydellinen kriisi on Suomessa laantunut ja yhteiskunnan rajoituksia asteittain puretaan, my\u00f6s taloustoiveikkuus nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Vaikka talousdata n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rumaa kuvaa kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja kaikesta t\u00e4h\u00e4n asti tapahtuneesta ei tiedet\u00e4 viel\u00e4 kaikkea, orastava, suhteellinen optimismi on selv\u00e4sti her\u00e4nnyt my\u00f6s yrityksiin kohdistuvien talousvaikutusten osalta. Isoja vaikeuksia on koettu, mutta ei kaikilla aloilla eik\u00e4 kaikenlaisissa yrityksiss\u00e4. Meid\u00e4n oma seurantamme on kertonut kuvaa turbulentista ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja ep\u00e4tietoisuudesta, jonka vaikutukset seuraamiimme yrityksiin ovat lukujen valossa j\u00e4\u00e4neet loppujen lopuksi kuitenkin v\u00e4h\u00e4isiksi tai kohtalaisiksi. Emme ole joutuneet raportoimaan mit\u00e4\u00e4n fataalia. N\u00e4in toistaiseksi. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background has-luminous-vivid-amber-background-color\"><strong><em>Orastava, suhteellinen optimismi on selv\u00e4sti her\u00e4nnyt my\u00f6s yrityksiin kohdistuvien talousvaikutusten osalta<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Sek\u00e4 me seurantaa tekev\u00e4t kauppakorkeakoulun tutkijat ett\u00e4 seuraamamme yritykset yritt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikin keinoin n\u00e4hd\u00e4 syksyyn ja t\u00e4t\u00e4kin pidemm\u00e4lle. Arvioimme itse huhtikuun analyysiss\u00e4, ett\u00e4 koronakriisi kehittyy kuluttajamarkkinakriisin j\u00e4lkeen kohti globaalia kysynt\u00e4h\u00e4iri\u00f6t\u00e4, jossa my\u00f6s B2B-markkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuu voimakkaita paineita kansainv\u00e4listen vaikutusketjujen kautta. Suomelle keskeiset vientimarkkinat ovatkin k\u00e4rsineet pandemiasta voimakkaasti, ja korona jyll\u00e4\u00e4 edelleen voimakkaasti useassa maassa, useissa jopa aikaisempia enn\u00e4tyksi\u00e4 rikkoen. Talouskehitys on ollut huonoa, tuotantovolyymit ja kokonaiskysynt\u00e4 laskussa. Suomessa muun muassa teollisuuden ja viennin syksyst\u00e4 ennakoidaan haastavaa. Mik\u00e4 kaiken keskell\u00e4 ratkaisee, miten yritysten v\u00e4lisille markkinoille, ja suomalaisille PK-yrityksille, k\u00e4y? \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Olemme omassa arviossamme suhteellisen varmoja vain yhdest\u00e4 asiasta: mik\u00e4li koronapandemia etenee loppuvuoden aikana kev\u00e4\u00e4n aaltoa vastaaviin globaaleihin mittasuhteisiin,\u00a0edess\u00e4 on valtava kriisi my\u00f6s yritysten v\u00e4lisille markkinoille, niin isoille kuin pienille yrityksille, l\u00e4hes alalla kuin alalla. Jos t\u00e4lt\u00e4 v\u00e4ltymme, kyse on enemm\u00e4nkin toimiala-,\u00a0arvoketju- ja yrityskohtaisista tekij\u00f6ist\u00e4, jotka osuvat ep\u00e4tasaisesti B2B-markkinoiden\u00a0PK-yrityksiin\u00a0Suomessa. Kokonaisvaltaiselta kriisilt\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in v\u00e4ltytt\u00e4neen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Olemme t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kes\u00e4mielell\u00e4 ja varovaisen optimistisia! &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p><strong>Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Taina&nbsp;Eriksson:&nbsp;taina.eriksson(at)utu.fi, 040 728 6196&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Antti&nbsp;Saurama:&nbsp;antti.saurama(at)utu.fi, 040 592 4921&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Thomas&nbsp;Westerholm:&nbsp;thomas.westerholm(at)utu.fi, 050 449 3351&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen hallitus totesi poikkeusolojen p\u00e4\u00e4ttyneen 15.6., mutta seurantamme ei ole p\u00e4\u00e4ttynyt. Olemme seuranneet t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kolmen poikkeuksellisen kuukauden ajan kahdeksaa pk-yrityst\u00e4 ja aina kuukauden p\u00e4\u00e4tteeksi analysoineet tilannetta t\u00e4rke\u00e4ksi kokemastamme n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nyt kolmen kuukauden j\u00e4lkeen katsomme yritysten sopeutumista kriisitilanteeseen, pidempiaikaisia muutoksia ja sit\u00e4, onko kriisitilanne nyt ohi.&nbsp; Poikkeusoloihin solahdettiin melko sujuvasti &nbsp; Seurannassamme olevat yritykset sopeutuivat&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/analyysi-3\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":3544,"featured_media":2001,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[33,96,24,102,99,108,105],"class_list":["post-1986","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analyysi","tag-etatyo","tag-koronoa","tag-kriisi","tag-kriisiopit","tag-normalisoituminen","tag-pk-yritykset","tag-talousvaikutukset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1986","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1986"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1986\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2064,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1986\/revisions\/2064"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1986"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1986"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1986"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}