{"id":2628,"date":"2021-01-22T17:23:12","date_gmt":"2021-01-22T14:23:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/?p=2628"},"modified":"2021-01-22T17:27:14","modified_gmt":"2021-01-22T14:27:14","slug":"analyysi-vuoden-2020-tilinpaatos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/analyysi-vuoden-2020-tilinpaatos\/","title":{"rendered":"Analyysi: Vuoden 2020 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4ysin poikkeuksellinen vuosi 2020 on j\u00e4\u00e4nyt taakse, on viime vuoden tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen aika. Tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen hengess\u00e4, yksitt\u00e4isten rivien, yksitt\u00e4isten huomioiden, sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on k\u00e4sitelty vuoden mittaan viikkoblogiemme sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 ja nyt p\u00e4\u00e4timme laatia analyysi\u00e4 kokonaisuudesta. Mik\u00e4 koko vuodessa her\u00e4tti mielenkiintomme? Mik\u00e4 oli tulos?&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Me blogin kirjoittajat k\u00e4vimme seuranta-aineistomme koko viime vuodelta l\u00e4pi yritys yritykselt\u00e4 ja mietimme, mitk\u00e4 ovat meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta ne kiinnostavimmat ilmi\u00f6t, jotka me nostaisimme tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen yhteyteen teht\u00e4v\u00e4n vuosikertomuksen erityismaininnoiksi. Niit\u00e4 olisi oikeastaan monia. Kaikki mielenkiintomme her\u00e4tt\u00e4neet havainnot koko vuodesta eiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n analyysiin kuitenkaan mahdu. Teemmekin seuraavassa tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kolmen teeman osalta: yritysten&nbsp;resilienssi&nbsp;\u00e4killisess\u00e4 ja voimakkaassa muutoksessa, kehitt\u00e4misen ja kasvun yhteys sek\u00e4 paljon palstatilaa saanut digiloikka.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Resilienssi&nbsp;\u2013 kuinka paljon kuminauha&nbsp;loppujen lopuksi&nbsp;venyy?<\/strong>&nbsp;<\/h3>\n\n\n\n<p>Resilienssill\u00e4&nbsp;ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 selviytymis-, sopeutumiskyky\u00e4 tai palautumiskyky\u00e4 ennakoimattomissa, yll\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 muutostilanteissa. Korona-kriisi\u00e4&nbsp;voidaan pit\u00e4\u00e4 harvinaisen rajuna muutostilanteena, koska koronapandemia on samalla aiheuttanut sek\u00e4&nbsp;tarjontah\u00e4iri\u00f6n, joka on haitannut toimitusketjujen sujuvuutta, ett\u00e4 kysynt\u00e4h\u00e4iri\u00f6n, joka taas on radikaalisti v\u00e4hent\u00e4nyt tai jopa kokonaan lopettanut kysynn\u00e4n. Yhteiskunnan asettamat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset hankaloittivat toimintaa, ja siirtyminen et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n vaati totuttelua ja uuden opettelua.&nbsp;Resilienssiss\u00e4&nbsp;on siis monta eri ulottuvuutta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisin alussa yrityksiss\u00e4 tartuttiin luonnollisesti ensin akuutteihin toimenpiteisiin. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa yrityksille oli t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 luoda kuva muuttuneista toimintaedellytyksist\u00e4 ja n\u00e4iden tuomista uhkakuvista. Etenkin tilanteen vaikutuksia yrityksen kassavirtaan ja rahoitustarpeeseen ruvettiin seuraamaan paljon tiiviimmin.&nbsp; Mahdollisia maksuh\u00e4iri\u00f6riskej\u00e4 pyrittiin tunnistamaan, ja saatavia ruvettiin perim\u00e4\u00e4n normaalia hanakammin. Vakavaraisilla yrityksill\u00e4 oli luonnollisesti helpommat oltavat. Kest\u00e4v\u00e4mpi kassa tuo enemm\u00e4n aikaa ja mahdollisuuksia sopeutua tai ratsastaa pahimman kriisivaiheen yli. Muutamissa yrityksiss\u00e4 varmistettiin lis\u00e4ksi kassan kest\u00e4vyytt\u00e4 neuvottelemalla valmiiksi kriisilainoja joita tarvittaessa on nostettu. Erityyppiset julkiset tuet ja kehitysavustukset ovat my\u00f6s auttaneet yritysten selviytymist\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 voidaan eteenkin pit\u00e4\u00e4&nbsp;n\u00e4iden&nbsp;avustusten&nbsp;mahdollistamaa&nbsp;uusien tuotteiden ja palveluiden kehityst\u00e4, mik\u00e4 on laajentanut yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4t suhteet asiakkaisiin, toimittajiin ja sidosryhmiin ovat luonnollisesti auttaneet yrityksi\u00e4 joko uusien toimintaedellytysten neuvotteluissa tai nopeuttaneet uusien toimintamuotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Hyvien henkil\u00f6st\u00f6suhteiden t\u00e4rkeytt\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Esimerkiksi hyv\u00e4 luottamussuhde ty\u00f6nantajan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 edisti nopeaa et\u00e4ty\u00f6tilanteeseen siirtymist\u00e4 ja siin\u00e4 toimimista. Henkil\u00f6st\u00f6n suhtautuminen&nbsp;yt-neuvotteluihin ja lomautusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin&nbsp;vaikutti kyseisten prosessien sujuvuuteen ja nopeuteen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kriisin aikaisista havainnoista huomaa my\u00f6s sen, ett\u00e4 usealla eri toimialalla toimimisesta on t\u00e4ss\u00e4 kriisitilanteessa ollut selke\u00e4 hy\u00f6ty. Paremmin vet\u00e4v\u00e4t ja eri sykleiss\u00e4 toimivat alat ovat kannatelleet bisnest\u00e4, ja resursseja on voitu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ristiin. Siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yrityksen osaamista uusiin toimialaymp\u00e4rist\u00f6ihin on my\u00f6s versonut uusia ideoita ja kehitysehdotuksia.&nbsp; Verkostomainen yhteisty\u00f6tapa on lis\u00e4ksi edist\u00e4nyt uusien kumppanuuksien sek\u00e4 uusien yhteisesti kehitettyjen palvelujen syntymist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Useassa yrityksess\u00e4 on kriisin aikana pohdittu, olisiko kriisin&nbsp;laukaisemat&nbsp;riskitekij\u00e4t olleet ennakoitavissa ja olisiko&nbsp;yritys&nbsp;voinut olla paremmin varautunut n\u00e4ihin. Yritykset ovat kuitenkin laajasti kokeneet koronapandemia kriisitilanteena, joka on ollut normaalien riskianalyysien ulottumattomissa. Olisi siksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4&nbsp;palastella&nbsp;eri riskitekij\u00f6it\u00e4 pienimmiksi osatekij\u00f6iksi, ja arvioida mihin riskeihin olisi voinut varautua paremmin ja mihin ei. V\u00e4it\u00e4mme, ett\u00e4 moneen riskitekij\u00e4\u00e4n olisi voitu olla paremmin varautuneita. Lis\u00e4ksi, moni riski olisi voinut laueta pienemm\u00e4st\u00e4kin h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Varsin monella yrityksell\u00e4 oli ennen koronakriisi\u00e4 taloudelliset varsin hyv\u00e4t, kasvukeskeiset vuodet. Voi hyvin olla, ett\u00e4 kasvuvauhti on vienyt fokuksen pois kriisien,&nbsp;saatikka pienempien h\u00e4iri\u00f6tilanteiden,&nbsp;ennakointi- ja varautumisajatuksista.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Koronakriisi on osoittanut, ett\u00e4&nbsp;resilienssi&nbsp;on kuitenkin harvoin luontainen ominaisuus. Sit\u00e4 pit\u00e4isi systemaattisesti suunnitella ja rakentaa. Keskeisen\u00e4 perustana on yrityskulttuuri, joka on valmis muutokselle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa halua ja kyky\u00e4 muuttaa strategisia l\u00e4hestymistapoja&nbsp;sek\u00e4&nbsp;valmiutta arvioida ja kokeilla uusia liiketoimintamalleja, yhteisty\u00f6kumppaneita ja tuotteita\/palveluita.&nbsp;Resilienssi&nbsp;tarkoittaa my\u00f6s kyky\u00e4 nopeasti tarttua ongelmiin, priorisoida ja tehd\u00e4 valintoja, eli&nbsp;kyky\u00e4 ja ketteryytt\u00e4 ottaa nopeasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia tai vaihtoehtoisia toimintamalleja.&nbsp;T\u00e4ll\u00f6in voi my\u00f6s joutua j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia olettamuksia ja uskomuksia taakseen, ja heitt\u00e4yty\u00e4 uusiin, joskus hyvinkin ep\u00e4varmoihin tilanteisiin.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ne jotka kehittiv\u00e4t, toipuvat nyt nopeammin?<\/strong>&nbsp;<\/h3>\n\n\n\n<p>Kehity tai kuole. Usein k\u00e4ytetty motto sai koronavuonna uusia merkityksi\u00e4. Ei niink\u00e4\u00e4n kilpailutilanteen kiristymisen aiheuttaman paineen vuoksi vaan enemm\u00e4nkin toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosten, uusien asiakastarpeiden ja muuttuneiden prioriteettien kautta. Osa seuraamistamme&nbsp;PK-yrityksist\u00e4&nbsp;totesikin kriisin ensimm\u00e4isten kuukausien aikana, ett\u00e4 maailma ei palaa en\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin entiselleen ja ett\u00e4 nykyisen liiketoiminnan on muututtava vastaamaan uudenlaisia tarpeita ja prioriteetteja. Kaikki seuraamamme yritykset eiv\u00e4t kokeneet tilannettaan ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n samalla tavalla mutta yht\u00e4 kaikki: jokainen kahdeksasta seurannassamme olevasta&nbsp;PK-yrityksest\u00e4&nbsp;panosti yrityksen kehitt\u00e4miseen vuonna 2020. Muutama omien sanojensa mukaan eniten koskaan yrityksen historiassa, osa toki maltillisemmin.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Koronavuonna 2020 seuraamamme yritykset kohdistivat kehitystoimintaa moniin eri asioihin. L\u00e4hes jokainen panosti tavalla tai toisella palveluihin:&nbsp;palvelutarjontaan, palveluprosesseihin, palvelumuotoiluun tai tuotteistukseen. Useampi yrityksist\u00e4 kehitti my\u00f6s partnerimalleja ja jakelukanavia. Usea yritys panosti erityisesti digitaalisuuteen: digitaalisiin palveluihin, prosesseihin, ty\u00f6kaluihin, tuotearkkitehtuureihin, rajapintoihin, verkkokauppaan. Puhtaasti digitaalisia palveluita ja tuotteita tarjoavat yritykset kuuluvat luonnollisesti t\u00e4h\u00e4n joukkoon. Moni kehitti asiakkuuksien hallintaa ja markkinointia. Useampi yritys kehitti my\u00f6s organisaatio- ja johtamismalleja sek\u00e4 ty\u00f6n hallintaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Meille kiinnostavin huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, kuinka moni seuraamistamme yrityksist\u00e4 kohdisti kehityspanostukset puhtaasti nykyiseen liiketoimintaansa (tai sit\u00e4 tukevaan toimintamalliin) ja kuinka moni t\u00e4ysin uuden liiketoiminnan synnytt\u00e4miseen nykyisen liiketoiminnan rinnalla. Oman analyysimme perusteella joukko jakaantuu t\u00e4ss\u00e4 suhteessa tasan: puolet yrityksist\u00e4 tavoitteli, suunnitteli, kehitti ja ainakin my\u00f6s osittain ehti lanseeraamaan tai pilotoimaan t\u00e4ysin uutta liiketoimintaa, jotain sellaista mit\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nykyisen tuotteen tai palvelun lis\u00e4ominaisuutena.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kehitt\u00e4mispanostuksista sitten seuraa vuonna 2021? Nopea paluu kasvu-uralle? Ja erityisesti: toipuvatko tai kasvavatko uutta liiketoimintaa kehitt\u00e4neet yritykset toista puoliskoa enemm\u00e4n\/nopeammin vai turvaako fokusoituminen tulevaa paremmin? Havainnollistamme yritysjoukon n\u00e4kymi\u00e4 sek\u00e4 viime vuonna tehtyjen kehityspanostusten kohdennusta alla olevassa kuvassa, josta ensinn\u00e4kin n\u00e4kyy se, ett\u00e4 puolet yrityksist\u00e4 ennakoi vuoden 2021 olevan heille kohtalaisen tai merkitt\u00e4v\u00e4n kasvun vuosi. Sek\u00e4 kasvajat ett\u00e4 ne, joiden liikevaihto laskee tai pysyy suurin piirtein samana, jakaantuvat yht\u00e4 lailla tasaisesti kahtia my\u00f6s sen suhteen, panostivatko yritykset kriisivuonna pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n olemassa olevaan liiketoimintaan vai my\u00f6s t\u00e4ysin uuteen liiketoimintaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"818\" height=\"568\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/2021\/01\/Kuva-analyysiin-tammikuu-2021-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2655\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/2021\/01\/Kuva-analyysiin-tammikuu-2021-1.png 818w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/2021\/01\/Kuva-analyysiin-tammikuu-2021-1-300x208.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/2021\/01\/Kuva-analyysiin-tammikuu-2021-1-768x533.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/2021\/01\/Kuva-analyysiin-tammikuu-2021-1-432x300.png 432w\" sizes=\"auto, (max-width: 818px) 100vw, 818px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Syv\u00e4llisempien johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten paikka ei n\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 viel\u00e4 ole t\u00e4ss\u00e4 analyysiss\u00e4 vaan tulevaisuudessa. Kokonaisuus on monisyinen ja yksitt\u00e4isen yrityksen tilanteeseen vaikuttavat lukuisat tekij\u00e4t, kuten esimerkiksi toimialojen ja asiakkaiden v\u00e4liset erot, koronan koko arvoketjuun\u00a0kohdistamat vaikutukset tai vanhojen ja mahdollisten uusien palveluiden ja tuotteiden luonne. Vaikutusta on toki my\u00f6s ajalla: kehitetyt uudet liiketoiminnat ovat eri vaiheessa, kaikki kuitenkin vasta alussa. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa on kuitenkin jo selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seuraamiemme yritysten n\u00e4kym\u00e4t ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa kaikkea muuta kuin kausaaliset\u00a0kehitt\u00e4misorientaation suhteen. Vaikutus saattaa n\u00e4ky\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 (tai sitten ei) ja senkin vuoksi jatkammekin seurantaa ja katsomme tilannekuvaa syv\u00e4llisemmin my\u00f6hemmin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Tapahtuiko mit\u00e4\u00e4n digiloikkaa sittenk\u00e4\u00e4n?<\/strong>&nbsp;<\/h3>\n\n\n\n<p>Olemme jo v\u00e4symykseen asti kuulleet keskustelua siit\u00e4 kuinka koronapandemia on kiihdytt\u00e4nyt digitalisaatiota ja yhteiskunnan eri aloilla otettiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viiden vuoden digiloikka muutamassa viikossa. T\u00e4m\u00e4 on toki totta jos asiaa tarkastellaan s\u00e4hk\u00f6isen vuorovaikutuksen ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6volyymissa tai puhtaan teknisesti. Kaikkialla maailmassa tietoty\u00f6ntekij\u00e4t&nbsp;k\u00e4yttiv\u00e4t&nbsp;vuoden 2020 aikana&nbsp;Teamsia, Zoomia,&nbsp;Slackia\u2026 enemm\u00e4n kuin koskaan aiemmin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s seuraamissamme yrityksiss\u00e4. Verkkopalavereissa on istuttu loputtomalta tuntuva m\u00e4\u00e4r\u00e4 tunteja. Palaverin koolle kutsuminen on nyt todella helppoa kun kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse siirty\u00e4 ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4rest\u00e4 vaihtaessaan kokouksesta toiseen. Tuntuu varsin tehokkaalta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Uuden ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ikiaikaisen toimintamallin toteuttamiseen ei kuitenkaan edes hyv\u00e4ll\u00e4 tahdolla voi kutsua digiloikaksi. Todellinen digitaalinen murros edellytt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llist\u00e4 toimintamallien tarkastelua ja todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s muutoksia siihen mit\u00e4 ja miten tehd\u00e4\u00e4n (Ks. esim.&nbsp;<a href=\"https:\/\/sloanreview.mit.edu\/projects\/strategy-drives-digital-transformation\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/sloanreview.mit.edu\/projects\/strategy-drives-digital-transformation\/<\/a>) . Jotta teknisist\u00e4 ratkaisuista voidaan saada hy\u00f6ty\u00e4 organisaation toimintaan, on analysoitava kriittisesti mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tapahtua, jotta ty\u00f6t saadaan tehty\u00e4 ja yrityksen tapauksessa asiakkaan tarpeeseen pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Usein uudet ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia, joista&nbsp;saadaan&nbsp;paras hy\u00f6ty toimimalla v\u00e4h\u00e4n&nbsp;eri tavoin kuin aiemmin. Et\u00e4palaverit t\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4. Kaikkien ennen pandemiaa pidettyjen palavereiden suoraviivainen siirt\u00e4minen verkkoon ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Toimivampaan lopputulokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jos tarkastellaan miksi kyseiset palaverit on pidett\u00e4v\u00e4. Kun palaverin tarkoitus ja syy sen pit\u00e4miseen on selvill\u00e4 on helpompi arvioida onko verkkopalaveri toimiva ratkaisu, vai voidaanko tavoite saavuttaa jollain muulla tavalla, esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 alustalla jaettu dokumentti, johon jokainen voi kirjata oman ehdotuksensa ja kommentoida toisten ehdotuksia.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Joissakin seuraamistamme yrityksist\u00e4 olemme n\u00e4hneet hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 siit\u00e4 miten toimintaa asiakkaan kanssa on tarkasteltu uusiksi ja toimintamallia on s\u00e4\u00e4detty koronapandemian tuoman fyysisen et\u00e4isyyden aikakaudelle. Esimerkiksi yrityksen tarjoaman ratkaisun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoprosessia on pilkottu pienemmiksi kokonaisuuksiksi, jotta et\u00e4palaverit saadaan pidetty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n lyhyin\u00e4. Lis\u00e4ksi materiaalia on alettu valmistella perusteellisemmin etuk\u00e4teen, koska verkkoyhteyden kautta on hankalampi piirt\u00e4\u00e4 lennossa selkiytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuviota, mik\u00e4 on aiemmin onnistunut hienosti kokoushuoneen fl\u00e4ppitaululle.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta kuulemme edelleen haastateltaviltamme siit\u00e4 kuinka henkil\u00f6st\u00f6n keskin\u00e4iselle vuorovaikutukselle ei ole l\u00f6ydetty toimivaa kanavaa. Verkkopalavereissa jotain tuntuu j\u00e4\u00e4v\u00e4n puuttumaan ja sattumanvaraisia keskusteluja ei synny. Haluammekin haastaa pohtimaan sit\u00e4 onko \u201dentisen normaalin\u201d mallisen vuorovaikutuksen tavoittelu et\u00e4ty\u00f6maailmassa edes mielek\u00e4st\u00e4. Voisimmeko l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotain uutta ja erilaista, jolla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n samankaltaiseen lopputulokseen?&nbsp; Ent\u00e4 miten toimiva vuorovaikutus ja tehokas toiminta syntyy silloin kun osa henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 on toimistolla ja osa et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4? T\u00e4h\u00e4n jokaisen organisaation on syyt\u00e4 pureutua, sill\u00e4 se on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 osa jo l\u00e4hitulevaisuuden todellisuutta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraamissamme yrityksiss\u00e4 digitalisaation kypsyysaste vaihtelee paljon. Kaiken kaikkiaan digitaalisista kanavista ja ty\u00f6v\u00e4lineist\u00e4 on jo opittu paljon ja kuten edell\u00e4 kehitt\u00e4mistoimiin liittyen on kirjoitettu, my\u00f6s sis\u00e4isi\u00e4 toimintamalleja on osassa yrityksi\u00e4 jo viilattu. Viel\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s paljon opittavaa, jopa edistyneimmill\u00e4 seuraamillamme yrityksill\u00e4,&nbsp;jotta digiv\u00e4lineet tukevat asiakasarvon tuottamista parhaalla mahdollisella tavalla.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4\u00e4 alkanutta vuotta 2021!<\/p>\n\n\n\n<p>Antti, Taina ja Thomas<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ysin poikkeuksellinen vuosi 2020 on j\u00e4\u00e4nyt taakse, on viime vuoden tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen aika. Tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen hengess\u00e4, yksitt\u00e4isten rivien, yksitt\u00e4isten huomioiden, sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on k\u00e4sitelty vuoden mittaan viikkoblogiemme sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 ja nyt p\u00e4\u00e4timme laatia analyysi\u00e4 kokonaisuudesta. Mik\u00e4 koko vuodessa her\u00e4tti mielenkiintomme? Mik\u00e4 oli tulos?&nbsp; Me blogin kirjoittajat k\u00e4vimme seuranta-aineistomme koko viime vuodelta l\u00e4pi yritys yritykselt\u00e4 ja mietimme, mitk\u00e4 ovat meid\u00e4n&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/analyysi-vuoden-2020-tilinpaatos\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":3544,"featured_media":2649,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[192,195,201,132,84,198],"class_list":["post-2628","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analyysi","tag-192","tag-195","tag-digiloikka","tag-kasvu","tag-koronakriisi","tag-resilienssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2628","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2628"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2628\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2661,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2628\/revisions\/2661"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2649"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2628"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2628"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poikkeustila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2628"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}